178
Jouni A. Vest
Nettisanakirja
Suomi – Saame
ALKUUN
Tämän nettisanakirjan päälähteinä ovat olleet Konrad Nielsenin sekä Pekka Sammallahden sanakirjat – mukaan lukien hänen hiljattain ilmestynyt laaja POHJOISSAAME – SUOMI-
sanakirjansa. Kolmantena lähteenä on ollut oma saamen kielen sanastotuntemukseni sekä takavuosina kokoamani synonyymisanakirja.
Substantiivien ja verbien taivutukseen liittyvä astevaihtelu on jätetty merkitsemättä, jottei sanakirja paisuisi ulkoasultaan kovin painavaksi. Niinpä epävarmoissa tilanteissa kannattaa tarkistaa sanan oikea taivutus varsinaisista sanakirjoista. On aina merkitty merkinnällä (pl.), mikäli sana on monikossa. Saamessa on runsaasti t-päätteisiä sanoja, jotka eivät ole monikkomuotoja, esim. jiellat (lemmikki), állat (pulmunen), hoavkkát (houkka). Niinpä jos t-päätteisen sanan lopussa ei ole mitään merkintää, silloin kyseinen sana on yksikössä.
Adjektiiveista on tarvittaessa annettu sekä predikatiivi- että attribuuttimuoto. Esimerkiksi: LAISKA (láik/i (-kes), SEURALLINEN (guoibmá/i (-s), HUONOMUISTINEN (muittoh/eapme (-is). Jos adjektiivista on käytössä vain attribuuttimuoto, silloin on merkitty seuraavasti: KIRJOITTAMATON čálekeahtes (attr.), AVOPÄINEN gahperahtes (attr.), KYPSYMÄTÖN láttakeahtes (attr.). Mikäli adjektiivista on käytössä vain predikatiivimuoto, silloin on merkitty näin: KÄRTTYISÄ duskkas (-), SAMEA seađas (-), HUOLIMATON šluđas (-). Ja jos adjetiivissa on samanlainen predikatiivi- ja attribuuttimuoto, silloin ei ole mitään merkintää.
Saamen kielessä verbeistä on usein käytössä useita rinnakkaismuotoja, joiden kaikkien mukaanotto olisi paisuttanut huomattavasti kirjan kokoa. Niinpä noita muotoja on jouduttu karsimaan, ja perusmuodoksi on valittu mielestäni se kattavin vaihtoehto. Tällaisia muotoja löytyy esimerkiksi verbeistä PURRA (gáskit), OTTAA (váldit), VOITTAA (vuoitit). Niinpä "tulla jonkin puremaksi" voisi olla gáskkáhallat, gáskkáhaddat, gáskkahallat, gáskkahaddat, ja "tulla jonkun ottamaksi" voisi olla válddáhallat, válddáhaddat, válddahallat, válddahaddat, ja "tulla jonkun voittamaksi" taas olisi vuoittáhallat, vuoittáhaddat, vuoittahallat, vuoittahaddat. Tällaisista -it-päätteisistä verbeistä perusmuodoksi on valittu se ensimmäiseksi mainittu vaihtoehto.
Saamen kielessä on lisäksi koko joukko -allat, -addat-päätteisiä verbejä, esimerkiksi LASKETELLA (čierastallat ~ čierastaddat), LUETELLA (logahallat ~ logahaddat), HAUKOTELLA (gávastallat ~ gávastaddat). Näistä perusmuodoksi on valittu se edellinen vaihtoehto. Huomattavasti vähemmän on pelkästään -addat-päätteisiä verbejä. Tällaisia verbejä on esimerkiksi "muitaladdat" (kertoilla), "heahpanaddat" (häpeillä), "roahkkasaddat" (tarttuilla) ja "suoládaddat" (varastella). Viimeisenä normittamista vaativana verbiryhmänä ovat -muvvat, -mit-, -nuvvat-päätteiset verbit. Tällaisia ovat esimerkiksi TUTUSTUA (oahpásmuvvat, oahpásmit, oahpásnuvvat), ILAHTUA (ilosmuvvat, ilosmit, ilosnuvvat), VARTTUA (rávásmuvvat, rávásmit, rávásnuvvat). Perusmuodoksi olen valinnut sen ensimmäisen vaihtoehdon, mutta kaikki muodot ovat toki kielellisesti oikeita.
Merkinnät (S), (N) ja (R) tarkoittavat, että sana on etupäässä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa käytössä.
POHJOISSAAME – SUOMI-sanakirjasta on otettu nettisanakirjaan huomattava määrä perinteisiä sanoja, joita ei ole ollut aikaisemmissa sanakirjoissa. Lisäksi tuosta kirjasta on saatu runsaasti uudissanastoa tähän nettisanakirjaan. Voikin sanoa, että nyt ilmestyvästä nettisanakirjasta löytyy sekä uutta että vanhaa – ne vanhimmat sanat ovat jo vaipumaisillaan unhoon mutta monet uudissanat ovat vasta tuloillaan käyttöön. Saamen sanojen käyttöä ovat valottamassa puhesaamesta otetut lukuisat esimerkit. Nettisanakirja on laadittu siten, että se soveltuu samalla synonyymisanakirjaksi. Lähiaikoina ilmestyy myös Saame – Suomi-nettisanakirja.
Pariisissa 03.07.24
Jouni A. Vest
Lyhenteet
abstr. abstraktinen
adj. adjektiivi
adv. adverbi
akk. akkusatiivi
anat. anatomiaan liittyvä
attr. attribuutti
biol. biologiaan liittyvä
bot. kasvitieteeseen liittyvä
elekt. sähköön liittyvä
erit. erityisesti
esim. esimerkiksi
fem. naispuolisesta henkilöstä
fys. fysiikkaan liittyvä
geogr. maatieteeseen liittyvä
geol. geologiaan liittyvä
geom. geometriaan liittyvä
hist. historiaan kuuluva sana, ei enää käytössä
ill. illatiivi
intr. intransitiivinen
jne. ja niin edelleen
jur. juridinen
kem. kemiaan liittyvä
kiel. kieleen, kielioppiin liittyvä
kom. komitatiivi
konkr. konkreettinen
ks. katso
kuv. kuvaannollisessa käytössä
lok. lokatiivi
mask. miespuolisesta henkilöstä
mat. matematiikkaan liittyvä
med. lääketieteeseen liittyvä
mil. sotilassanastoa
miner. mineraali
mus. musiikkisanastoa
pl. monikko
pol. politiikkaan liittyvä
postp. postpositio
psyk. psykologiaan liittyvä
rel. uskontoon liittyvä
rspr. resiprookkinen
subst. substantiivi
superl. superlatiivi
tekn. tekniikkaan liittyvä
tietok. tietokoneeseen liittyvä
trad. perinteinen
trans. transitiivinen
urh. urheilusanastoa
vars. varsinkin
vrt. vertaa
vulg. vulgaari
---
OVDASÁTNI
Dán neahttasátnegirjji váldogáldun leat leamaš Konrad Nielsena ja Pekka Sammallahti sátnegirjjit – maiddái su moadde jagi dassái almmustuvvan stuorra SÁMI SUOMA SÁTNEGIRJI. Goalmmát gáldun leat leamaš iežan sámegiel sátnedovdamuš ja mus 2005:s almmustuvvan synonymasátnegirji.
Substantiivvaid ja vearbbaid sojaheapmái guoskevaš dássemolsašupmi lea guđđojuvvon merkekeahttá, amas dát sátnegirji šaddat olgguldas hámi dáfus menddo lossadin. Nuba sáni rivttes sojaheami gánneha eahpesihkkaris dilis dárkkistit sátnegirjjiin. Lea álo merkestuvvon merkejumiin (pl.), jos sátni lea máŋggaidlogus. Sámegielas lea valjis t-loahppasaš sánit, mat eai leat máŋggaidloguhámit, omd. jiellat (lemmikki), állat (pulmunen), hoavkkát (houkka). Nuba jos t-loahppasaš sáni maŋis ii leat makkárge merkejupmi, de sátni lea ovttaidlogus.
Adjektiivvain leat dárbbu mielde addojuvvon sihke predikatiiva- ja attribuhttahápmi. Ovdamearkka dihte: LAISKA (láik/i (-kes), SEURALLINEN) guoibmá/i (-s), HUONOMUISTINEN (muittoh/eapme (-is). Jos adjektiivvas lea anus dušše attribuhttahápmi, de dalle lea merkestuvvon ná: KIRJOITTAMATON čálekeahtes (attr.), AVOPÄINEN gahperahtes (attr.), KYPSYMÄTÖN láttakeahtes (attr.). Jos adjektiivvas lea anus dušše predikatiivahápmi, de lea merkejuvvon ná: KÄRTTYISÄ duskkas (-), SAMEA seađas (-), HUOLIMATON šluđas (-). Ja jos adjektiivvas lea seammalágan predikatiiva- ja attribuhttahápmi, de dalle ii leat makkárge merkejupmi.
Sámegielas vearbbain leat dávjá anus moanat bálddalashámit, maid buot lea váttis čáhkadit dán girjái. Nuba dieid hámiid lea šaddan geahpedit, ja vuođđohápmin lean válljen iežan mielas dan vuohkkaseamos hámi. Dákkár hámit gávdnojit omd. vearbbain PURRA (gáskit), OTTAA (váldit), VOITTAA (vuoitit). Nuba "tulla jonkin puremaksi" sáhtášii leat gáskkáhallat, gáskkáhaddat, gáskkahallat, gáskkahaddat ja "tulla jonkun ottamaksi" sáhtášii leat válddáhallat, válddáhaddat, válddahallat, válddahaddatja "tulla jonkun voittamaksi" fas livččii vuoittáhallat, vuoittáhaddat, vuoittahallat, vuoittahaddat. Dákkár -it -loahppasaš vearbbain vuođđohápmin lea válljejuvvon dat vuosttasin namuhuvvon molssaeaktu.
Sámegielas leat dasa lassin dievva -allat, -áddat-loahppasaš vearbbat, omd. LASKETELLA (čierastallat ~ čierastaddat), LUETELLA (logahallat ~ logahaddat), HAUKOTELLA (gávastallat ~ gávastaddat). Dain vuođđohápmin lea válljejuvvon dat ovddit hápmi. Mealgat uhcit leat -addat-loahppasaš vearbbat. Dákkár vearbbat leat ee. "muitaladdat" (kertoilla), "heahpanaddat" (häpeillä), "roahkkasaddat" (tarttuilla). Maŋimuš vearbajoavkun, maid šaddá normeret, leat -muvvat, -mit, -nuvvat-loahppasaš vearbbat. Dákkárat leat omd. TUTUSTUA (oahpásmuvvat, oahpásmit, oahpásnuvvat), ILAHTUA (ilosmuvvat, ilosmit, ilosnuvvat), VARTTUA (rávásmuvvat, rávásmit, rávásnuvvat). Vuođđohápmin lean válljen dan vuosttas molssaeavttu, muhto buot hámit leat dieđusge giellaoahpalaččat riekta.
MERKEJUMIT (S), (N), (R) oaivvildit dan, ahte sátni lea eanaš Suomas, Norggas ja Ruoŧas anus.
SÁMI – SUOMA SÁTNEGIRJJIS leat váldojuvvon dán neahttasátnegirjái mealgat árbevirolaš sánit, mat eai leat leamaš ovddit sátnegirjjiin. Dasa lassin dien girjjis leat fidnejuvvon valjis ođđasánit dán neahttasátnegirjái. Sáhttáge dadjat ahte dál almmustuvvi sátnegirjjis gávdnojit sihke boares ja ođđa sánit – dat boarrásepmosat leat juo báhcimin eret anus ja máŋggat ođđasánit leat easkka boađi boađi sámegillii. Sámegiel sániid geavaheami leat čielggasmahttimin beaivválaš sámegielas váldojuvvon ovdamearkkat. Neahttasátnegirji lea dahkkojuvvon nu, ahte dat heive maiddái synonymasátnegirjin. Fargga almmustuvvá maiddái Sámi – Suoma-neahttasátnegirji.
Parisis 03.07.24
Jouni A. Vest
Oanádusat
abstr. abstráktalaš
adj. adjektiiva
adv. advearba
akk. akkusatiiva
anat. anatomiijai guoskevaš
attr. attribuhtta
biol. biologiijai guoskevaš
bot. botanihkkii guoskevaš
elekt. šleađgarávdnjái, elerávdnjái guoskevaš
erit. erenoamážit
esim. ovdamearkka dihte
fem. nissonolbmui guoskevaš
kuv. govvideaddji sátni
fys. fysihkkii guoskevaš
geogr. geografiijai guoskevaš
geol. geologiijai guoskevaš
geom. geometriijai guoskevaš
hist. historjái guoskevaš, ii leat šat anus
ill. illatiiva
intr. intransitiiva
jne. ja nu ain
jur. juridihkalaš
kem. kemiijai guoskevaš
kiel. gillii, giellaohppii guoskevaš
kom. komitatiiva
konkr. konkrehtalaš
ks. geahča
lok. lokatiiva
mask. divdui guoskevaš
mat. matematihkkii guoskevaš
med. medisiidnii guoskevaš
mil. soalddátsátni
miner. minerála
mus. musihkkii guoskevaš
pl. máŋggaidlohku
pol. politihkkii guoskevaš
postp. postposišuvdna
psyk. psykologiijai guoskevaš
rel. oskui guoskevaš
rspr. resiprohkalaš
subst. substantiiva
superl. superlatiiva
tekn. teknihkii guoskevaš
tietok. dihtorsátni
trad. árbevirolaš
trans. transitiiva
urh. falástallansátni
vars. erenoamážit
vrt. veardit
vulg. vulgára
---
A
aakkosjärjestys alfabehtalaš ortnet
aallokko bárut (pl.), bárusteapmi, gearra
aallonmurtaja bárrodoaddji
aallonpituus bárroguhkkodat
aallonpohja bárrogaska
aalto bárru, skávval
aaltoilla bárustit, gearrat, gearadit
aaltosulku bárroruohtu
aamen ámen ~ ámmen
aamiainen iđitborramuš, iđitbiebmu
aamu iđit
aamuhartaus iđitrohkos
aamuhetki iđitboddu
aamuhämärä iđitveaigi
aamuinen iđidaš
aamukausi iđitbodda; aamukauden, koko aamuniđitbotta
aamuksi (aamuun mennessä) iđidassii
aamulla iđidis ~ iđedis ~ iđ´đes
aamumakaus (poroilla) iđitlivat (pl.)
aamunkoi iđitguovssu, guovssu
aamunvirkku mor´rá/i (-s), morris (-is), mor´reš (-is)
aamupala iđitnealgádat, iđitbihttá (S)
aamupuoleen iđitbeallai
aamupäivä iđitbeaivi; aamupäivälläiđitbeaivve
aamurukous iđitrohkos
aamurusko iđitguovssu
aamu-uutiset (pl.) iđitođđasat (pl.)
aamuvarhain árr´iđit, árrat iđidis ~ iđedis
aamuyö iđitidja; aamuyölläiđitija
aapa (laaja suo) áhpi, jeaggi
aapinen áppes
aari ára
aaria (mus.) ária
aarniometsä álgovuovdi
aarre árdna, riggodat, divrras dávvir
aarrehauta árdnahávdi
aasi ásen
aasialainen ásialaš
aatami áttán; vanha aatami, paholainenboares áttán, vuoras
aataminomena guoggomasčohkka
aate idea, jurdda
aateli ádel
aatelinen ádellaš, ádelii gul´levaš
aatelisarvo ádelárvu
aatelisnainen ádelnisu
aatelissääty ádelseahtu
aatelisuus ádelvuohta
aateloida ádelastit
aateluus ádelvuohta
aatonaatto ruohtaruohtta
aatteellinen idealisttalaš, jurddalaš
aatto ruohtta; aattonaruohttan, uudenvuoden aattonaođđabeairuohta
aattoilta ruohttaeahket
aava (avomeri) áhpi; aavalla merelläábis
aave gobmi
aavikko sáttoáhpi, sáttomeahcci
aavistaa ávaštit, oadjut, guopmat, vihkut, gamustis dovdat
aavistella ávaštallat, noahkut, gapmudit
aavistus ávaštus
abessiivi (kiel.) abessiiva
abiturientti abiturienta (S), rukses ruoš´ša (N)
ablatiivi (kiel.) ablatiiva
aborigini (vars. Australian alkuasukas) aborigiinna
abortti aborta
absoluuttinen absoluhtalaš
abstrakti abstrákta
absurdi absurda
adessiivi (kiel.) adessiiva
adjektiivi (kiel.) adjektiiva
adoptio adopšuvdna
adoptoida adopteret
adrenaliini adrenaliidna
adventti adveanta
adverbi (kiel.) advearba
aforismi aforisma
afrikkalainen afrihkálaš
agentti ageanta
aggressiivinen agressiivvalaš
agronomi agronoma
ahavoitunut áfáiduvvan, gámis
ahdas (tiloista)gárž/i (-žes), sajih/eapme (-is), nákkis; (vaatteesta, putkesta, polusta tms.)bask/i (-kes), tulla ahtaammaksigáržut, baskut, sajihuvvat, tehdä ahtaammaksigáržžidit, baskkidit; pitää jotakin liian ahtaanagáržžášit, baskkášit; ahtaallagáržásis, ahtaallegáržásii
ahdasmielinen gáržžesmielat, gáržžesmielalaš, áhtesmielalaš
ahdinko vuor´rádus ~ vuorrádus, váttes dilli, váttisvuođat (pl.); ojasta allikkoonheađis vuor´rádussii
ahdistaa áhtestit
ahdistava áhtesteaddji
ahdistella doaruhit; (saalista, esim. sudesta)oaguhit, ogohallat, (koira poroa)stoaluhit
ahdistella (jotakuta jollakin asialla) vuortnuhit
ahdistua áhtestuvvat
ahdistus áhtestus
aherrus barggildeapmi, buđaldeapmi
ahkera viššal (-is), barggán (-is), áŋgir (-is)
ahkera (käsitöissä) duoddjá/i (-s), duodjár (-is), duojár (-is)
ahkeroida áŋgiruššat
ahkeruus viššalvuohta, viššu
ahkio geres; erilaisiaahkioitavuodjeng., ráidog., liigeg., lohkkeg., gálvog., gávdneg., goahteg., girkog., veđor, vehtor, bulki, bulkor; (huonoja)gárcu, gurci, gumšu, šnjuoggu, njággu, geavzi, steanži, lissa, liski, háska, geresdáhpi
ahkionkaari geresfierra
ahma geatki
ahmatti vuovdásdiŋga, vuhpon, runzi, šleambá
ahmia vuovdduštit, vuvdošit, vuohpput, vuhpodit, njieladit, healsut, hoalkut, šleambit, šleambut, šloahkkut, njiellaladdat, suohppuladdat
ahmimishäiriö (bulimia) vuovdduštanváddu
ahne (abstr.) gutneh/eapme (-is), borastuhkes, nealggár (-is), áberávkkas
ahne (konkr.) vuovdá/i (-s), borastuhkes, boreš (-is), nealggár (-is), runzá/i (-s), vuhppolas; pitää jotakuta liian ahneenavuovdášit soapmása
ahnehtia vuovdduštit, vuvdošit, runzet, vuohpput, vuhpodit
aho gieddi, spáitu
ahomansikka gieddemuorji
ahomatara gieddemáđir, vilgesmáđir
aho-orvokki beatnatviola
ahopaju gieddesieđga
ahosuolaheinä guolbbajuopmu
ahtaa coggat, bahkket, dukset, páhkket, norrat
ahtaasti gáržžet ~ gáržžit; asuu hyvin ahtaastiássá hui gáržžet
ahtaus gárživuohta
ahtautua bahkašuvvat
ahtojäinen (vesi) sáissas (-is) ~ sáis/sas (-e-)
ahtojää sáissa, norranjiekŋa, norahagat (pl.); tuoda ahtojäätä rannallesáiset, norrat
ahven vuoskku, vuskkon
ahvenenmaalainen ålándalaš
ahvenvita vuoskkovihti
aidanseiväs áideseaibbis
aidanvieri áideguorra
aidas áiddis
aidata áidut
aie áigga, áigumuš, ulbmil
aihe fáddá
aiheellinen dárbbašlaš, áššálaš, áš´šáigullevaš, árttalaš
aiheeton dárbbašmeahttun, áššeh/eapme (-is), árttah/eapme (-is)
aiheuttaa dagahit, mielddisbuktit, čuoččáldahttit, bohciidahttit
aiheutua šaddat, čuožžilit
aihkimänty háika
aika áigi; sinä aikanadan áigge, entisinä aikoinaovdalaš áiggiid, hyvissä ajoináiggil, koko ajanoppa áigge, ajan mittaanáiggi mielde, lyhyeksi aikaaoanehassii, lyhyen ajan, vähän aikaaoatnelanbotta, yhtä aikaaoktanaga, ajoissaáiggi bále, aikoja sittendolin, áigá, ennen aikojaan ovdal áiggiid, viime aikoinadáid guhtaliid
aika (adv.) viehka, oalle, mealgat, oppa
aikaansaada oažžut áigái, dagahit
aikaansaannos duodji, ráhkadus
aikaansaapa ábas, ealjár (-is), sealgil (-is)
aikaaviepä áddjá/i (-s)
aikaero áigeerohus
aikaihminen ollesolmmoš
aikailla ájahallat, ádjánuššat, áiggirdit, áiggárdallat, bussat, busildit, láppezastit
-aikainen -áigásaš
aikainen árrat, árra-
aikaisemmin ovdal; vähän aikaisemminovdalaš
aikaisin árrat; kuinka aikaisin?árratgo?
aikaisin (superl.) áramus
aikaisintaan áramustá, ovddimustá
aikaistua árranit
aikajärjestys áigeortnet
aikakausi áigodat, áigebadji
aikakausjulkaisu áigečála
aikakirja áigegirji, kronihkka
aikalainen áigeguoibmi
aikamerkki áigemearka
aikamoinen oallelágan
aikamuoto (kiel.) tempus, áigehápmi (S)
aikapalkka áigebálká
aikataulu áigedávval
aikavyöhyke áigeavádat
aikaväli áigegaska
aikayksikkö áigeovttadat
aikoa áigut, meinnet; geahkat
aikomus áigumuš, áigga, jurdda
aikuinen rávesolmmoš, ollesolmmoš
aikuiskoulutus rávesolbmuidskuvlen
aikuistua rávásmuvvat, šaddat ollesolmmožin
aina álo, álelassii, ovtto, čađat, jám´ma; ohpihii, duojásii, duojážassii hän on aina niitä samoja kyselemässäson lea ohpihii daid seammáid jearahallamin
ainainen álolaš, agálaš
ainakaan goittotge, goitge
ainakin goittot, ainjuo
ainavihanta áloruonas; ainavihanta lehtipuuáloruonas lastamuorra
aine ávnnas
aine (kirjoitelma koulussa) ávnnas, stiila (N)
aineellinen ávnnaslaš
aineenopettaja ávnnasoahpaheaddi, fágaoahpaheaddji (N)
aineenvaihdunta ávnnasmolsun, ávnnasmolsašupmi
aineisto ávdnasat (pl.), materiála
ainekirjoitus stiilačállin
aineopinnot (pl.) ávnnaslohkamat (pl.)
ainoa áidna, áidnu
ainoastaan dušše, duššefal, beare, aivve; oli ainoastaan vaatimialedje aivve álddut
ainokainen áidna mánná
ainut áidna, áidnu
ainutkertainen áidnageardásaš
ainutlaatuinen áidnalunddot, erenoamáš
airo áiru
aisa áisá
aisata (yksi puu)ol´let; (useita puita) oallut
aisti áicu
aistia áiccuiguin áicat
aistiharha hallunisašuvdna
aistikas smáhkalaš
aistinelin áicanorgána
aita áidi
aitajuoksu áideviehkan
aitatyö áidebargu, áidun
aitaus áidi, gárdi
aitio loše ~ lošša
aito eakti
aitous eaktivuohta
aitta áiti
aivan áibbas
aivastaa gastit
aivastuttaa gasttihit; häntä aivastuttisu gasttihii
aivokalvo vuoiŋŋašcuozza
aivokalvontulehdus vuoiŋŋašcuozzavuolši
aivokoppa vuoiŋŋašgoahti
aivokuori vuoiŋŋašgarra
aivokurkiainen vuoiŋŋašhárji
aivolisäke hypofysa
aivopesu vuoiŋŋašbassan
aivot (pl.) vuoigŋašat (pl.), vuoiŋŋamaččat (pl.), vuoigŋamat (pl.); aivo-vuoiŋŋaš-, vuoiŋŋamaš-
aivotärähdys vuoiŋŋašsparggiheapmi
aivoverenvuoto vuoiŋŋašvardin
ajaa vuodjit; (vähän)vuojestit, (nopeasti)vuodjilit, (lähteä ajamaan)vuoddját, čavget, dol´let; tulla ajetuksivuddjot
ajaa (kovalla vauhdilla) vuodjáladdat, girddihit, seaivvuhit, hurgguhit, boalddihit, luoittašit, šuvgguhit; (johonkin)hurgalit, seaivalit, cirgalit
ajaa (pois, tiehensä) vuojehit, ádjit, jáget, kevret
ajaa (tokkaa edellään) vuojehit
ajaa partansa ráhket, ráhkedaddat
ajaa takaa (petoeläimistä)doarridit, oaguhit; (autolla ajaen)vuojihit, (juosten)viegahit, (hiihtäen)čuoiggahit
ajaja vuoddji
ajallinen áiggálaš, áigái guoskevaš
ajanjakso áigodat, badji
ajankohta áigemuddu, muddu, áigečuokkis
ajankohtainen áigeguovdil (-is)
ajankulu áiggegollu, áiggeájánas
ajanlasku áigelohku; ennen ajanlaskun alkuaovdal áigelogu álggu
ajanmukainen áigáiheivvolaš, áigesoahppil (-is)
ajanviete áiggeájánas, ájánas, áiggeájáhus, áiggegollu
ajatella jurddašit, jurddahit, jurddašaddat, ájahallat (R)
ajatella (nopeasti) jurdilit, smiehtastit
ajatelma jurddus, aforisma
ajaton áiggeh/eapme (-is)
ajattelematon (esim. teosta) jurddašmeahttun, jurddaškeahtes (attr.)
ajattelematon (ihmisestä) jurdilmeahttun
ajatteleva jurddašeaddji
ajattelija jurddašeaddji
ajattelu jurddašeapmi
ajattelutapa jurddašanvuohki
ajatuksellinen jurddalaš
ajatus jurdda
ajatustenvaihto jurddalonohallan
ajatusviiva jurddasáhcu
ajelehtia (virran mukana) rievdat, suohčat
ajella vuojašit, vuojástallat
ajettua bohtanit
ajettuma bohtaneapmi, bohtti
ajo vuodju, sáhttu; no onko ollut tarpeeksi ajoja?na leatgo leamaš doarvái vuojut?, na galego leat leamaš vuojut?
ajoahkio vuodjengeres
ajohihna vuodjenlávži
ajoissa áiggi bále
ajoittain gaskkohagaid, gaskkaid, duollet dálle
ajojälki vuojáhat
ajojää rievdijiekŋa
ajokaista vuodjingurggástat, vuodjingeainnus
ajokas vuoján
ajokielto vuodjingielddus
ajokki vuoján
ajokoe (insinööriajo) vuodjiniskkus
ajokortti vuodjingoarta
ajolupa vuodjinlohpi
ajoneuvo fievru; ajoneuvon haltijafivrrolaš; jolla on paljon ajoneuvojafivr/ui (-os)
ajoneuvoton fievrroh/eapme (-is)
ajonopeus vuodjinleaktu
ajo-oikeus vuodjinvuoigatvuohta
ajoporo heargi; vuoján
ajopuu rievddahas, riehkki
ajorata vuojáhat
ajoreki vuodjenreahka
ajos bohtaneapmi, bohtti, buogu
ajosauva vuodjensoabbi
ajosuunta vuodjinguovlu, vuodjinhálti
ajovalo vuodjinčuovga
ajoverkko golgadat; pyytää ajoverkollagolgadit
ajoverkkopyynti golgadeapmi
ajuri, ajomies sáhttolaš
ajuruoho honnetrássi
akana sáđđu, skabus
akanainen sáđ´đ/ui (-os)
akanvirta jor´regoatnil, ruovttogoatnil
akateemikko akademihkkár
akateeminen akademalaš
akatemia akademiija
akillesjänne šušmesuotna
akka áhkká, geret, áhkku
akkilansaame áhkkilsámegiella
akku akkumaláhtor, báhtter, (auton)biilabáhtter
akkusatiivi (kiel.) akkusatiiva
akrobaatti akrobáhtta
akrobaattinen akrobáhtalaš; akrobaattinen esitys akrobáhtalaš loaiddasteapmi
akseli áksil
akselipaino áksildeaddu
akseliväli áksilgaska
aksentti akseanta
aktiivi (kiel.) aktiiva
aktiivinen aktiivvalaš
aktiivisesti aktiivvalaččat, áŋgirit, viššalit
aktivisti aktivista
aktiviteetti aktiviteahtta ~ aktivitehta
aktivoida aktiveret
akustiikka akustihkka
akustinen akustihkalaš
akuutti akuhtta
akvaario akvária
akvarelli akvareal´la
ala-arvoinen vuolleárvosaš, dohkketmeahttun, fuo/tni (-nes)
ala-aste (koulussa) vuolledássi, mánáidskuvla (N)
alahampaat (pl.) vuollebánit (pl.)
alahuone (parlamentin) vuolleviessu
alahuuli vuollebavssa
alaikäinen agivuloš, vuolleahkásaš, uminddet (N)
alaikäisyys agivulošvuohta
alaindeksi vuolleindeaksa
-alainen -vuloš, -vuoláš
alajuoksulla (joen) vuollin
alajuoksulle (joen) vulos
alakerta vuollegeardi; vanhemmat nukkuivat alakerrassa ja lapset yläkerrassavánhemat ođiiga vuollegearddis ja mánát fas ođđe badjegearddis
alakoulu smávvaskuvla, mánáidskuvla, vuolledássi (S)
alakulo melankoliija, šlundivuohta
alakuloinen (adj.) šlund/i (-des), šlunddas (-), šluŋggas (-), skurv/vas (-a), skurvváhis (attr.), skur/tnjas (-dnje-), skurdnjá/i (-s), snolk/kas (-e-), hurv/i (-ves), hurv/vas (-e-), njolv/vas (-e-); olla alakuloinenšlundát, šlundahit, šlundádit, šluŋgát, skurvát, skurdnját, tulla alakuloiseksišlundut, šlunddagit, tehdä alakuloiseksišlundudit (ks. apea)
alakuloinen (subst.) šluŋgi, skurvvát, skurvván, skurdnji, njolvi
alakuu nohkki mánnu, nuos´si mánnu
alaleuanluu oaloldákti
alaleuka ollolat (pl.)
alaluomi vuolleluopma, vuolleramas
alamaa vuolleeana(n)
alamainen vuolibuš
alamäki mihtolat, miehtálat, mieđu, miehteeana(n)
alanko vuolládat, vuolleeana(n)
alaonttolaskimo vuolit váibmomorči
alaosa vuolábealli ~ vulobealli, vuoláldas, vuolus; alapuolellavuolábealde, alapuolellevuolábeallai, alapuolitsevuolábeale
alaotsikko vuollerubrihkka
alapaula vuollebealli, vuollereašmi
alapuolelta (alhaalta) vuolil
alapuoli (tuulen) mieđábealli; alapuolellamieđábealde, alapuolellemieđábeallai, alapuoleltamieđil
alapuolitse (adv.) vuollil
alapää vuolágeahči ~ vulogeahči; alapäässävuolágeahčen, alapäähänvuolágeahčai, alapäästä, alapään kauttavuolágeaže
alaraja (minimi) vuollerádji
alaryhmä vuollejoavku
alas vulos, vuolás
alaselkä čielggevuolli
alasin stáđ´đi
alassuin gopmut, gopmolassii, gomolassii ~ gomalassii
alasti álás
alaston álás
alati duojásii, duojážassii, duojetduodjin
alava vuolleg/aš (-is)
alavatsa čoavjjevuolli
alaviite vuollečujuhus
alavirralla vuollin
alavirtaan vulos
albatrossi albatros´sa
alemmaksi vuollelii, vuollelebbui, vuolibui; vähän alemmaksivuollelažžii, vuolleleppožii, vuolibužžii
alemmuudentunne vuolitvuođadovdu
alemmuus vuolitvuohta
alemmuuskompleksi vuolitvuođakompleaksa
alempana vuollelis, vuolleleappos, vuolibus; vähän alempanavuollelaččas, vuolleleppožis, vuolibuččas
alempi vuolit; vähän alempivuolibuš
alennus (hinnan) vuolideapmi, vuoládus, rabáhtta
alennusmerkki (mus.) vuolidanmearka
alennusmyynti vuoládusvuovdin, hálbáivuovdin
alennustila vuolidupmi
alentaa vuolidit
alentua (rinteestä) vuollánit, vuollut
algoritmi algoritma
alhaalla vuollin; botnis
alhaalta vuolil
alhaiso vuolitgeardi
ali vuoli ~ vuole
aliarvioida vuolleárvvoštallat; fuonášit, hejošit
alibi alibiija
alihinta vuollehaddi; alihintaan(adv.)menddo hálbái
alijäähtynyt sade čođđi; saada jääkuori alijäähtyneestä sateestačođđut
alijäämä vuollebáza ~ vuolláibáza
alijäämäinen vuollebázalaš
alikersantti (mil.) vuolleseršánta
alikulku vuolliljohtin
alikäytävä vuollemanahat
alimmainen vuolimus; alimmaisenavuolimusas, alimmaiseksivuolimussii
alioikeus vuolleriekti
alipaino vuolledeaddu
aliravitsemus biebmovátni
aliravittu hejot bibmojuv´von
alistaa vuollánahttit
alistua vuollánit
alistuskonjunktio (kiel.) siskálasti konjunkšuvdna
alitajuinen mielavuloš
alitajunta miellavuolli, mielavuloš; alitajunnassamiela vuolde
alitse vuoli ~ vuole
alittaa mannat vuoli
alituinen agálaš, álolaš
alituiseen ovtto, čađat, duojásii, duojážassii
aliupseeri (mil.) vuolleoffiseara
alivuokralainen vuolleláigolaš
alkaa álgit, riepmat, -goahtit; alkaa houratahovrriidit, alkaa täristädorggiidit, alkaa itkeäčir´rot, alkaa kasvaa (marjasta, sikiöstä)čuolbmaduvvat, alkaa kuulla, havahtua, herätägul´lát, alkaa sataa luntamuohttát, alkaa sataa vettäarvát, alkaa tuullabiekkastit
alkeellinen álggolaš, primitiiva
alkeet (pl.) álgooahppu
alkeisjuuri (biol.) álgonađđa
alkeiskurssi álgogursa
alkeislehti (biol.) álgolasta
alkeisopetus álgooahpahus
alkeisrakkula álgoráhkku
alkeissilmu (biol.) álgourbi
alkeisvarsi (biol.) álgonađđa
alkio álgu; ihmisalkio, sikiön varhaisasteohkečuolbma, mánnáčuolbma; alkio linnunmunassačalbmespar´ru
alkoholi alkohola
alkoholiongelmat (pl.) jugešvuođaváttisvuođat (pl.)
alkoholismi alkoholisma, jugešvuohta
alkoholisti alkoholista, juhkki
alku álgu; saada alkunsariegádit
alkuaan álgoálggus
alkuaikoina álgoáiggiid
alkuaine (kemiallinen) álgoávnnas
alkuasukas álgoás´si, eamior´ru
alkueläin álgoeal´li
alkukesä álgogeassi; alkukesästäálgogeasis
alkukirjain álgobustávva
alkukuu álgománnu
alkulima álgošliivi
alkuluku (mat.) álgolohku
alkumatka álgomátki
alkuperä boahtimuš, álgovuolgga, álgovuođđu, álgu
alkuperäinen álgoálgosaš, originála, álgo-
alkuperäinen luonto álgoluondu
alkuperäisasukas eamiás´si
alkuperäiskansa álgoálbmot, eamiálbmot
alkuperämaa álgoriika
alkupää álggogeahči; alkupäässäálggogeahčen, alkupäähänálggogeahčai
alkusanat (pl.) álgosátni
alkusyksy álgočakča
alkutekijä (mat.) álgolohkodahkki
alkutuotanto vuođđobuvttadus
alkuunkaan álggage
alkuvaihe álgomuddu, álgu
alkuviikko álgovahkku; alkuviikostaálgovahkus
alkuvuosi álgojahki; alkuvuodestaálgojagis
alkuyö álgoidja
alla vuolde; joulun allaovdalaš juovllaid
allapäin gomuoivviid
allas álddis
allatiivi (kiel.) allatiiva
alle vuollai ~ vuollái; pöydän allebeavdde vuollai ~ beavddi vuollái
alle (lukumäärästä) vuollel; alle kolmekymmentävuollel golbmalogi, vähän allevuollelaš, vähän alle kolmekymmentävuollelaš golbmalogi
allegromuoto (kiel.) geahppa hápmi, allegrohápmi
allekirjoittaa vuolláičállit
allekirjoittaja vuolláičál´li
allekirjoitus vuolláičálus
allekkain vuollálagaid; merkitä luvut allekkainmerket loguid vuollálagaid
allekkainen vuollálas
allergeeni (med.) allergena
allergia (med.) allergiija
allergikko allergihkkár
allerginen allergiijalaš
alleviivata vuolláisárget, vuolláisázastit, vuolláisárggastit
alli haŋ´ŋá
alligaattori alligáhtor
allihaahka sávjahávda
almanakka almmenáhkki
almu attus, álmmas, váivvášattáldat
aloite árvalus, evttohus, álgga, proposišuvdna
aloitekyky dárbmi ~ dárbmu, eallju
aloittaa álggahit; aloittaa seurusteluálgalit
aloittelija álggahal´li
aloitus álggahus
alokas (mil.) rekruhtta, álggohas (S), soalddátálgu (S)
altis (taipuvainen) soddjil (-is), mieđis, gearga/t (-dis)
altistaa (jollekin) hearkudit
altistua (jollekin) hearkut
alttari áltár
alttaritaulu áltárdávval
altto (mus.) álto
alue guovlu, viidodat, eana(n)
alueellinen guovlluguovdasaš, guvllolaš, guovllu-, regionálaš, areálalaš, areála-
aluetoimitus guovlludoaimmahus
aluevesi territoriálačáhci
aluksi álggos, vuos
alullepanija, alkuunpanija álguibiddji, álggaheaddji, johtuibiddji
alumiini alumiidna
alunen, alusta vuloš, vuoláš
alus fanas, dámpa
alushousut (pl.) vuolbuvssat (pl.), vuolosbuvssat (pl.), sisbuvssat (pl.)
aluskasvillisuus (erit. tiheä) rahkadas
aluslasi vulošlássa
aluspaita vuolbáidi, liikebáidi
alusta vuoláš
alustaa (taikinaa)duhppet; (levyke tms.)formateret
alustava preliminára, álgo-; alustavat toimenpiteetálgodoaimmat
alustus (esim. tapaamisen) vuođđosáhka
alusvaatteet (pl.) vuolildusbiktasat (pl.), vuolosbiktasat (pl.)
amanuenssi amanuensa
ambulanssi ambulánsa, buohccebiila
amerikkalainen amerihkálaš
amfetamiini amfetamiidna
aminohappo aminosivra
amiraali (mil.) admirála
amiraaliperhonen amirálabeaiveloddi
ammatillinen ámmátlaš, fitnolaš, fágalaš
ammatinharjoittaja ámmáhisbargi, ámmátbargi, fidnobargi
ammatinharjoitus ámmáhisbargan
ammatinvalinta ámmátválljen
ammatti ámmát, fidnu, fága
ammattiala ámmátsuorgi, fidnosuorgi, fága
ammattikalastus ámmátbivdu, ámmátguolástus
ammattikirjallisuus ámmátgirjjálašvuohta
ammattikokemus ámmáthárjánupmi, fidnohárjánupmi
ammattikoulu ámmátskuvla, fidnoskuvla
ammattikoulutus ámmátskuvlen, fidnoskuvlen
ammattikurssi ámmátgursa
ammattikäsityöläinen ámmátduojár
ammattilainen ámmátolmmoš, fágaolmmoš, fidnoolmmoš
ammattiliitto ámmátlihttu
ammattimetsästys ámmátbivdu
ammattimies ámmátalmmái ~ ámmátolmmái
ammattitaito ámmátdáidu, ámmátmáhttu, fidnomáhttu
ammattitaitoinen ámmátmáhtolaš, fidnomáhtolaš
ammattitauti ámmátdávda
ammattitutkinto ámmátdutkkus
ammattiyhdistys ámmátovttastus, ámmátsearvi, fágasearvi
amme lávgolihtti
ammentaa goaivut, goistet; (kerran)goivet, rokkastit
ammollaan caggut, caggasis; ammollaan olevacakkas, suu ammollaancakkasnjálmmiid, pitää ammollaancaggat
ammolleen caggut, caggasii
ammoniakki ammoniáhkka
ammottaa (olla ammollaan) caggát
ammottava (haavasta, reiästä) sku/rras (-r´re-)
ammua muhkut, bállit, bárgut; (jatkuvasti) mugodit
ammunta (elukoiden) muhkun, bárgun
ammus báža
ammuskella báhčalit
ammuskelu báhčaleapmi
ampaista njuolastit
ampeeri (elekt.) ampera
ampiainen vievssis
ampiaispesä vieksábeassi, viekságoahti
ampua báhčit, vuohčit (R)
ampuhaukka deaggafál´li
ampuja báhčči
ampulli ampul´la
ampuma-ase báhčinvearju, bis´su
ampumahiihto báhčinčuoigan
ampumamatka báhčádat
ampumaseura báhčinsearvi
amputoida amputeret
amputointi amputeren
amuletti amuleahtta
analogia analogiija
analoginen analogalaš
analysoida analyseret
analyysi analysa
analyyttinen analyhtalaš
ananas anánas
anarkia anarkiija
anastaa suoládit
anatomia anatomiija
anatominen anatomalaš
ane (rel.) ánoldat; anekauppaánoldatgávpi
aneeminen anemalaš
anemia anemiija
angervo miehtaskážir
angiina anginá
anglosaksinen anglosáksilaš
ani harvoin hui hárve
animaatio animašuvdna
animaatiofilmi animašuvdnafilbma, sárgojuv´von filbma
anisruoho anisrássi
ankara (olosuhteista) goavis (-is), goav/vi (-es), gar/as (-ra); muuttua ankarammaksi (olosuhteista)goavásmuvvat; pitää olosuhteita ankarinagoavášit
ankerias ákkaras
ankka suorsá, vuojaš
ankkuri áŋkor
ankkuroida (vene) áŋkorastit, tregget (N); (kivellä)buddet
annella addalit, attašit
annettava addámuš
anniskella addalit, attašit
anniskeluoikeus addalanvuoigatvuohta
annos doarvi, attus, poršuvdna
annostella juohkit, juogadit
anoa átnut; (kovasti)ánuhit
anomus ohcan, ohcamuš
anonymiteetti namahisvuohta
anonymiteettisuoja namahisvuođasuodji
anonyymi anonyma, namah/eapme (-is)
anoppi vuoni, vuonáhkku; tuleva anoppivuonesássa, kutsua jotakuta anopikseenvuotnámastalit soapmásiin
anoppineen (anoppinsa kanssa) vuotnámaš
anorakki anoráhkka
anoreksia anoreksiija
anorektikko anorektihkkár
ansa giella; asettaa, virittää ansagiellat, pyytää ansalla (erit. riekkoja)gárdut, jäädä ansaančákŋat
ansa-aukko (ansakaarteessa) gárdeuksa
ansaita ánssášit; (rahaa)dinet
ansaitsematon ánssášmeahttun
ansakaarre gárdi
ansapyynti gárdun
ansapyytäjä gárdu
ansio ánsu; se oli hänen ansiotaandat lei su ánsu, uurastuksensa ansiosta hänelle ojennettiin mitalirahčamusaidis ovddas sutnje geigejuvvui medállja
ansio (rahan) dienas; ansiotdietnasat, boađut
ansiokas ánssolaš
ansioluettelo (CV) ánsologahallan, merihttalistu
ansiomerkki ánsomearka
ansiomitali ánsomedállja
ansionmenetys dienasmas´sin
ansiotyö dienasbargu
ansoa (riekkoja) gárdut, gárddodit
antaa addit; (nopeasti)addilit, (vähän)attestit, anniskella addalit, attašit, antaa toisilleenaddalit, antaa jotakin omastaan liigudit, kyetä antamaan suitit
antaa (sallia) diktit, suovvat
antaminen addin, addámuš, addojupmi
antamispäivä (luvan tms.) addinbeaivi
antarktinen (georgr.) antárktalaš
antautua vuollánit, addit vuollái
anteeksi ándagassii; anteeksi antaminenándagassii addojupmi, anteeksi saaminenándagassii oažžun, pyytää anteeksi toisiltaan (erit. syntejä)ánodit
anteeksianto ándagassiiaddojupmi
anteeksipyyntö ándagassiiátnun, ándagassiibivdin
antelias addálas, árvvas, leappogieđat
antenni antean´na
anti addámuš
antibiootti antibiohtta
antihistamiini antihistamiidna
antiikki antihkka
antiikkiesine antihkkagálvu
antiikkinen antihkalaš
antikvariaatti antikvariáhtta
antilooppi antilohppa
antipaattinen antipáhtalaš
antipatia antipatiija, vuostemiella
antologia antologiija
antropologi antropologa
antura gámavuođđu
aortta váldováibmosuotna
apaattinen apáhtalaš
apajapaikka fárpi, njuobahat
apea šlund/i (-des); olla apealla mielelläšlundát, tehdä apeaksišlundudit, lähteä liikkeelle apeanašlundánit (ks. alakuloinen)
apila luovvar
apina áhppa, áhpen, ábegáhttu
apinoida (toisen sanomaa) jievžat, jievžžadit
apolloperhonen apollobeaiveloddi
apostoli apostal
apostolinen apostolalaš
apotti abohtta
appelsiini appelsiidna
appi vuohppa; tuleva appivuohppasássa; kutsua jotakuta apekseenvuohpastallat soapmásiin
appineen (appensa kanssa) vuohpaš
appivanhemmat (pl.) vuohppa ja vuoni
aprikoosi aprikosa
apteekkari apotehkár
apteekki apotehka
apu veahkki, áhpu
apuhoitaja veahkkedivššár
apukoulu veahkkeskuvla
apulainen veahkki, bálvá; biigá, reaŋga
apulaisjohtaja veahkkehoavda
apulaisprofessori veahkkeprofessor
apulanta gilvagat (pl.)
apuluokka veahkkeluohkká
apumuisti (tietok.) veahkkemuitu
apuneuvo veahkkeneav´vu
apuohjelma (tietok.) veahkkeprográmma
apuraha veahkkeruhta
apuri gieđaguhkit
apusana (kiel.) partihkal
apuviiva (mus.) veahkkesárggis
apuväline veahkkeáhta
arabi arába
areena arena
argumentoida ákkastallat, argumenteret
argumentti ágga, argumeanta
arina (tulisija) árran, ára
arinakivi árageađgi
aristella (jäsentään) rašášit, vihkut
aristokraatti aristokráhtta
aristokraattinen aristokráhtalaš, allaseđolaš
aristokratia aristokratiija, allaseahtu, bajit luohkká
aristua (jäsenistä) raššut
arka árg/i (-ges), ballalas, baleš (-is), bal´levaš, duosttah/eapme (-is); tulla araksiárgut
arka (kosketukselle) riiska; arastella koskettamistariiskkastallat
arka (subst.) árggan, árggar, árggesdiŋga, njoammelhiita
arkaluontoinen (esim. asia) heark/i (-kes), raš/ši (-es)
arkeologi arkeologa
arkeologia arkeologiija
arkeologinen arkeologalaš
arki árga; arkenaárgan, arkisinárggaid, arki-árga-
arkinen árga-, árgabeai-
arkipäivä árgabeaivi
arkipäiväinen beaivválaš
arkisin árgabeivviid
arkisto arkiiva
arkistoida arkiveret
arkistointi arkiveren
arkistonhoitaja arkiivadoal´li
arkivaatteet (pl.) atnubiktasat (pl.)
arkki árka, báberárkka
arkkipiispa árkabisma
arkkitehti arkiteakta
arkkitehtuuri arkitektuvra
arkkityyppi árkatiipa
arkku (ruumisarkku) gistu
arkku (säilytykseen) bumbá
arktinen (geogr.) árktalaš
arkuus árgivuohta, árgodat, balešvuohta
armahdus árpmiheapmi
armahtaa árpmihit
armas gieris, ráhkislaš
armeija armea, soahteveahka
armeliaisuus árbmugasvuohta
armelias árbmugas, árpmolaš
armo árbmu
armollinen árbmugas, árpmolaš
armoton árpmuh/eapme (-is), árpmitmeahttun
arnikki arnihkka
aro ádju, ádjoeana(n), sitnuáhpi, steahppa
arokana ádjoduv´vá
arokiuru ádjoleivvoš
aromi (ruoan) álbmi
aromikas álbmá/i (-s), bibm/ui (-os)
arosuohaukka ádjohávut
arpa vuorbi
arpajaiset (pl.) vuorbádeapmi
arpakuutio ks. noppa
arpeutua (haavasta) sav´vot
arpi árpa ~ árba, hávvesadji, uddu
arpinaama rumšomuohtu
arpinen udd/ui (-os)
arpoa vuorbádit
artikkeli aviisačálus
artikkeli (kiel.) artihkal
artikuloida artikuleret
artisokka artišohkká
arvaamaton árvitmeahttun
arvaamattomuus árvitmeahttunvuohta
arvailla árvádallat
arvata árvidit; hyvä arvaamaanárveš (-is) ~ árves (-is)
arvattavasti árvideames
arvaus árvu, árvádus, árvideapmi
arvella árvalit; (ohimennen, nopeasti)árvalastit
arvelu árvalus
arveluttava eahpidahtti, vávjjehahtti
arvio árvu, sulla; arvioltaárvvu mielde, sullii
arvioida árvvoštallat, vurderet, meroštallat; (määrä suunnilleen)sulastit
arviointitapa árvvoštallanvuohki
arvo árvu; pitää arvossaatnit árvvus
arvoesine árvodávvir
arvoinen árvosaš, veara, vearta; sen arvoinen asiadan árvosaš áš´ši, näkemisen arvoinenoaidnin veara, ei ole sen arvoinenii leat dan veara
arvoituksellinen árváduslaš
arvoitus árvádus
arvokas árvvolaš, divrras
arvokkuus árvvolašvuohta
arvonanto árvvusatnin, gudnejahttin
arvonimi árvonamma, tihttel
arvonta vuorbádeapmi
arvopaperi árvobábir
arvoposti árvoreive
arvosana árvosátni
arvostaa atnit árvvus, árvvuštit (S)
arvostelija árvvoštal´li, kritihkkár
arvostella árvvoštallat, kritiseret
arvostelu árvvoštallan, kritihkka
arvostelukyky árvvoštallannávccat (pl.)
arvostettu árvvus adnojuvvon
arvostus árvvusatnin
arvoton árvvuh/eapme (-is)
arvovalta árvováldi, autoriteahtta ~ autoritehta
arvuutella árvádahttalit
arvuuttaa árvádahttit
asbesti asbeasta
ase vearju; ampuma-asebis´su, givvir
aseellinen vearjo-, verjejuv´von
aseeton vearjjoh/eapme (-is)
aseidenriisunta vearjjohuhttin, vearjonuolaheapmi
aseistaa vearjudit, verjet; aseistautuavearjudit iežas
aseistakieltäytyjä vearjobiehttaleaddji
aseistettu verjejuv´von
asekuntoinen vearjogelbbolaš
aselaji vearjošládja
aselepo vearjoluoitin, vearjoluoitta
asema stašuvdna
asema (yhteiskunnallinen) árvodássi, arvosadji, stáhtus
asemakaava sajádatlávva
asemasota orutsoahti
asemesta (adv.) sadjái, sajis; meni minun asemestani sinnemanai mu ovddas dohko
asenne doaladupmi, guoddu, vuođđodovdu, jurddašanvuohki, vuoigŋa
asennoitua doaladuvvat
asentaa bidjat sadjái, monteret; (ohjelma tms.)installeret
asentaja monterejeaddji
asento stel´lelmas; (ihmisen)rumašguoddu
asentopaikka orohat
asepalvelus vearjobálvalus, soahtebálvalus
asetelma stel´ledeapmi
asettaa ásahit, bidjat, stel´let
asettua (asumaan) ásaiduvvat
asettua (paikoilleen) sajáiduvvat
asetus ásahus
asetuskokoelma ásahusčoakkáldat
asevelvollinen vearjogeatnegas
asevelvollisuus vearjogeatnegasvuohta
asfaltti asfálta
asia áš´ši; (toimitettava)earán
asiaankuuluva áš´šáigul´levaš
asiainhoitaja áš´šedikšu
asiakas áššehas; gávpeverdde, kunddar, oasti
asiakirja áš´šegirji
asialista áš´šelistu
asiallinen áššálaš
asiallisesti áššálaččat
asiallisuus áššálašvuohta
asiamies áš´šealmmái ~ áš´šeolmmái
asian esittelijä áš´šemeannudeaddji
asianajaja áš´ševuoddji, advokáhtta
asianajotoimisto advokáhttadoaimmahat
asianmukainen áš´šálaš
asianomainen áš´šáigul´levaš, guskkolaš, geasa áš´ši guoská
asianomistaja áš´šeoamasteaddji
asianosainen áš´šáiosolaš
asiantuntemus áš´šedovdamuš
asiantuntija áš´šedovdi, spesialista, ekspearta
asiapaperi áš´šebábir
asiaton áššeh/eapme (-is)
asioida áššiid dikšut
asiointi áššiid dikšun
askare barggildeapmi, buđaldus, doaibma
askaroida ks. puuhailla
askeettinen askehtalaš
askel lávki
askelma (tikkaissa, portaissa) bátni
aspekti aspeakta
assimiloida assimileret
assistentti assisteanta
assosioida assosieret
aste ceahkki, gráđđa
asteikko ceahkkálas, skálá
astella lávkut, lávkkodit, loaiddadit
asteri áster
asteroidi asteroida
astevaihtelu dássemolsašuddan, dássemolsašupmi
astevaihtelumerkki deattamearka
asti (johonkin, jonnekin) astirádjai, (jostakin, jossakin) astirájes, jostakin asti (jotakin myöten)ráje
astia lihtti
astiakaappi lihtteskáhppe
astianpesukone lihttebassanmašiidna
astiapyyhe lihttesihkaldat
astiasto serviisa, lihtit (pl.)
astma (med.) ástmá
astmaatikko ástmátihkkár
astrologi astrologa
astronautti astronávta
astronomi astronoma
astronomia astronomiija, nástedieđa
astua lávket
astua (sonnista tms.) njuikehit
astuttaa (lehmä) gimahit
asu biktasat (pl.), gárvodeapmi
asua ássat, orrut
asuinalue ássanguovlu, orrunguovlu
asuinkenttä (muinainen) giettádat; muuttua asuinkentäksigiettáiduvvat
asuinkunta ássangielda, orrungielda
asuinmaa ássanriika, orrunriika
asuinpaikka ássanbáiki, orrunbáiki, orohat
asuintalo ássanviessu, orrunviessu
asukas ás´si, or´ru
asukasluku olmmošlohku
asuma-alue ássanguovlu
asumaton ássameahttun; asumaton seutumeahcci
asuminen ássan, orrun
asumiskelpoinen oruhahtti
asumiskustannukset (pl.) ássangolut (pl.), orrungolut (pl.)
asumisoikeus ássanvuoigatvuohta
asumistiheys ássandávjodat
asumistuki ássandoarjja
asumus viessu, visti
asumusero visteearru
asunnoton vistteh/eapme (-is)
asunnottomuus visttehisvuohta
asunto visti, viessu, orohat, ásodat
asuntoalue visteguovlu
asuntoauto campingbiila
asuntola ásodat (S), internáhtta (N)
asuntolaina visteloatna
asuntolanhoitaja ásodathoavda (S)
asunto-olot (pl.) ássandilálašvuođat (pl.)
asunto-osakeyhtiö visteoasussearvi
asunto-osoite orrunčujuhus
asuntopula vistevátni
asuntovaunu campingvovdna
asuntoyhtiö viessosearvi
asuskella orostallat, ásadit
asustaa dálludit, orodit, siidadit
asustella orostallat, ásadit, orodaddat
asuttaa ásaiduhttit
asuttava oruhahtti
asutuskeskus čoahkkebáiki
asutustoiminta ássandoaibma
ateismi ateisma
ateisti ateista
ateljee ateljea, govvadáiddára bargobádji
ateria mállásat (pl.)
aterioida boradit
atlasnikama biehtarašdilljá
atomi atoma
atomipommi atomabomba
atomisota atomasoahti
atomivoimala atomafápmorusttet
atrain hárset
attentaatti attentáhtta
attribuutti attribuhtta
attribuuttimuoto attribuhttahápmi
audiovisuaalinen audiovisuálalaš
auditiivinen auditiivvalaš
auditorio auditoria
aueta rahpasit, leahkkasit
aukaista rahpat, rabastit, leahkastit
aukea (adj.) rabas, jalg/at (-es), oainnus, báru/t (-his)
aukea (näköalaltaan) várddus; tällä kohtaa on hyvin aukea, näkee kauas Norjan puolelledákko lea hui várddus, oaidná guhkás Norgga beallai
aukea (subst.) jalgadas, jalggáš, vađđa
aukeama rabastat, leahkastat
auki rabas; apposen auki (esim. ovesta)caggut; suu aukicakkasnjálmmiid, pitää auki (esim. ovea)caggat
aukile (päälakiaukile vauvalla) suddi
aukio (metsässä, laajahko) vađđa
aukioloaika rabasáigi
aukko ráigi
aukoa leahkkut, rabadit
auktorisoida autoriseret
auktoritatiivinen autoritatiiva
auktoriteetti autoriteahtta ~ autoritehta, árvováldi
aulis dáhtolaš, gearga/t (-dis), fargat, suov´vil (-is)
aura ploga, vealta, veltá
aura-auto plogabiila (S), muohtaboltunbiila (N)
aurata ploget, boltut luotta ~ geainnu
auringonkukka beaivvášlieđđi
auringonlasku beaiveluoitin
auringonnousu beaivebadjáneapmi
auringonpaahde beaivebáitta, beaivegoardda, beaiveboalddáhat
auringonpaiste beaivvádat; tulla auringonpaistebeaivvádahttit
auringonpimennys beaivvášsevnnjodeapmi
auringonpistos beaivečuggestat
auringonsäde beaivvášsuonjar
aurinko beaivváš, beaivi
aurinkoinen sää beaivvádat, tulla aurinkoinen sääbeaivvádahttit
aurinkokenno beaivvášseal´la
aurinkokunta beaivvášgoddi, beaivvášvuogádat
aurinkolasit (pl.) beaivvášlásat (pl.) ~ beaivvášláset (pl.)
aurinkopaikka (vars. rinteessä) beaiveratta
aurinkopaneeli beaivvášpánel
aurinkovoide beaivvášvuoiddas
auskultoida auskulteret
australialainen austrálialaš
autella veahkahallat ~ veahkehallat
autenttinen auteanttalaš
autereinen (talvisäästä) geamus
autio ávdin
autioitua (talosta) olbmohuvvat
autiomaa sáttomeahcci
autiotupa ávdinstohpu
auto biila
autoilija biilavuoddji
autokatsastus biilageahčaheapmi, biiladárkkisteapmi
autokorjaamo biiladivohat
autokoulu biilaskuvla
autokuljetus biilasáhttu
autolautta biilafearga
autoliikenne biilajohtalus, biilajohtolat
automaatti automáhtta
automaattinen automáhtalaš
automatisoida automatiseret
autonasentaja biilamekanihkkár
autonkeula biilanjunni
autonkuljettaja biilavuoddji
autonomia autonomiija
autonominen autonomalaš
autonrengas riekkis, teahkka (N)
autonrunko biilavuođđu
auto-onnettomuus biilalihkohisvuohta, biilabárti
autorekisteri biilaregisttar
autotalli biilastál´la ~ biilastállja, garáša
autotie geaidnu, biilaluodda
autovero biilavearru
autsi (rotko) ávži
auttaa veahkehit, ábuhit, helpet; ei auta (tehdä jotakin)ii ábut (+ inf.), ii ávtte (+ inf.)
auttaja veahkeheaddji, veahkki
auttamaton doaivvuh/eapme (-is)
autuas ávdugas
autuus ávdugasvuohta
avaaja rahppi; pullonavaajaboahtalrahppi
avaamaton čoavdemeahttun
avaaminen rahpan, leahkkun; (solmun)čoavdin
availla rabadit
avain čoavdda
avainasema čoavddasadji
avainnippu čoavddaháŋka
avainsana čoavddasátni
avajaiset (pl.) rahpandoalut (pl.)
avanto gáldu, rudni
avara (tiloista) luom/us (-os), saddjá/i (-s)
avarasti lupmosit
avartua (tiloista) luomusmuvvat
avaruus gomuvuohta, máilmmiávus
avaruusluotain almmiseasan
avata rahpat, leahkastit; (solmu) čoavdit
avautua rahpasit, leahkkasit
avioehto náittoseaktu
avioero náittosearru
avioitua náitalit
aviokumppani náittosguoibmi
avioliitto náittosdilli; (instituutiona) náittusvuohta, náittoslihttu
aviollinen náittos-, náitosii guoskevaš
aviomies isit, boadnji ~ boadnjá, gállis
aviopuoliso beallelaš ~ beallalaš, náittosguoibmi
aviorikos náittosrihkus
avioton lapsi luovosmánná
aviovaimo eamit, áhkká
avohakkuu jalgačuohppan
avohoito rabasdikšu
avoimesti rahpasit
avoin rabas
avoinna rabas
avojalkainen gápmagahtes (attr.)
avojaloin gápmagahttá, rihcojulggiid
avokado avokádo
avokaulainen (takin tai peskin povesta) reals/sas (-e-); olla jossakin avokaulaisenarealsát, kulkea avokaulaisenarealssistit
avokaulainen henkilö realsi
avokela rabas rul´la
avokätinen árvvas
avoliitto ovttasorrun
avomaa jalgadas, jalga, jalggáš, jalga eana(n)
avomeri áhpi
avomerikalastus áhpebivdu
avomielinen rabasmielat, rabasmielalaš
avonainen rabas
avopuoliso ovttasor´ru, orrunguoibmi; avopuolisot(keskenään)orrunguimmežat
avopäin gahperahttá
avopäinen gahperahtes (attr.)
avorauhanen rabasráksá
avosetti avoseahtta
avuliaisuus veahkkáivuohta
avulias veahkká/i (-s), veahkálaš, vuollis (-is)
avulla vehkiin; jonkun avullasoapmása vehkiin, jonkin avullamainna nu
avunhuuto veahkkečuorvvas
avuntarve veahkkedárbu
avustaa veahkehit, doarjut
avustaja veahkki, veahkkebargi, mielbargi (N)
avustettava veahkkeoažžu
avustus doarjja, veahkki
avuton veahkeh/eapme (-is), ábuh/eapme (-is), geahnoh/eapme (-is), ráđeh/eapme (-is)
avuttomuus veahkehisvuohta, ábuhisvuohta, geahnohisvuohta, ráđehisvuohta
avuttomuuslisä geahnohisvuođalassi
B
baari bára
baaripöytä bárabeavdi
baaritiski báradiska
bakteeri baktera
baletti baleahtta
balettitanssija baleahttadánsu
balladi balláda
balleriina balleriidna
balttilainen báltalaš, bálta
bambu bámbu
banaani banána
barbaari barbára
barokki barohkka
barokkimusiikki barohkkamusihkka
basso bás´sa
bensiini bensiidna, bensiini-, bensen-
betoni betoŋga
biisoni bison
bilateraali (kiel.) bilaterála
binaari binára
binomi (mat.) binoma
biografia biografiija, eallingeardi
biokemia biokemiija
biologi biologa
biologia biologiija
biologinen biologalaš
biotooppi biotohppa ~ biotohpa
bitti bihtta
blogata blogget
blogi blogga
blokki (pol.) blohkka; entiset itäblokin maat ovddeš nuortablohka riikkat
blondi blonda
bordelli bordeal´la
britannialainen británnialaš
britti brihtta
brittiläinen brihttalaš
bromi broma
bronkiitti bronkihtta
brutaali brutála
brutto brutto
bruttoansio bruttodienas
bruttohinta obbahaddi
bruttokansatuote bruttoálbmotbuvttadus
bruttotulo bruttoboahtu
buddhalainen buddhista
buddhalaisuus buddhisma
budjetti bušeahtta, budjeahtta
bufetti buffeahtta
bussi bus´se
bussikuski bus´sevuoddji
bussipysäkki bus´sebis´sehat
byrokraatti byrokráhtta
byrokraattinen byrokráhtalaš
byrokratia byrokratiija
bysanttilainen bysántalaš
C
chileläinen chilelaš
D
data dáhta
dekkari detektiivaromána
delfiini delfiidna, čuohppi
dementia dementiija (S), demeansa (N), muittohuvvandávda; dementoituamuittohuvvat, massit muittu
deminutiivi deminutiiva
demokraatti demokráhtta
demokraattinen demokráhtalaš
demokratia demokratiija
demonstratiivipronomini čujuheaddji pronomen
dentaalinen (kiel.) dentála
desigramma desigrám´ma
desilitra desilihtter
desimaaliluku desimálalohku
desimetri desimehter
desinfioida desinfiseret
devalvaatio devalvašuvdna
devoni (uistin) devon
diaarinumero diáranummir
diabeetikko diabetihkkár
diabetes sohkardávda, diabetes
diagnoosi diagnosa
diagrammi diagrám´ma
dialogi dialoga
diaprojektori diaprojektor
didaktiikka didaktihkka
didaktinen didaktihkalaš
diftongi (kiel.) diftoŋga
digitaalinen digitála
diktaattori diktáhtor
diktatuuri diktatuvra
dioksidi (kem.) dioksiida
diplomaatti diplomáhtta
diplomaattinen diplomáhtalaš
diplomaattipassi diplomáhttapás´sa
diplomatia diplomatiija
diskurssi diskursa
dispositio disposišuvdna
divisioona (mil.) divišuvdna
dokumentoida dokumenteret
dokumentti dokumeanta
dokumenttifilmi dokumentárafilbma
dollari dollár
dosentti doseanta
draama drámá
draamasarja drámáráidu
draamateatteri drámáteáhter
dramaattinen dramatihkalaš, dramáhtalaš
dubata dubbet
duuri (mus.) dura, duvra
dynaaminen dynámalaš
dynamiikka dynamihkka
dynamiitti dynamihtta
dyyni dyna, sáttočasttas, goikefierran
E
edelle ovdii, ovddabeallai
edelleen ain, viidáseappot
edellinen ovddit
edellyttää gáibidit, eaktudit, ovdehit
edellytys gáibádus, eaktu, ovdehus
edellä ovddabealde, ovdalis
edelläkävijä ovdanvázzi (vrt. uranuurtaja)
edeltä ovddal
edeltäjä ovddasman´ni
edeltäkäsin ovddalgihtii ~ ovdalgihtii
edemmäksi ovdalii, ovdalebbui; vähän edemmäksiovdalažžii, ovdaleppožii
edempänä ovdalis, ovdaleappos; vähän edempänäovdalaččas, ovdaleppožis
edes oppa ~ oba; ei edes aikonut tullaii oppa áigonge boahtit; juoba ~ juobe, anna edes yksi karkki!atte juoba ovtta njálgá!
edesmennyt oamehas, oamehasrohkki, rohkki, váidni
edessä ovddas, ovddabealde, ovdalis
edestakaisin ovddos maŋás, ovdan ruoktot
edestä (tähden, puolesta) ovddas; meni minun edestänisinnemanai mu ovddas dohko
edetä ovdánit
edistyksellinen ovdánanmielalaš, progressiivvalaš
edistys ovdánupmi, ovdáneapmi
edistysaskel ovdánanlávki
edistyä ovdánit, ahtanuššat
edistää ovddidit, ovdánahttit (N); (kellosta)ovddidit, tuo kello taitaa edistääduot diibmu dáidá ovddidit
editse ovddabeale
edullinen ovddolaš, vuittolaš, ávkkálaš, gánnehahtti
edunjättäjä ávkeguođ´đi
edunvalvoja ávkegoziheaddji (S), váldeguoddi (N)
edunvalvonta ávkegoziheapmi (S), váldeguoddin (N)
eduskunta- riikkabeai-
eduskunta riikkabeaivvit (pl.), ovddasgoddi
eduskuntaryhmä riikkabeaijoavku
eduskuntavaalit (pl.) riikkabeaiválggat (pl.)
edusta ovda, ovdabealli
edustaa ovddastit
edustaja ovddasteaddji, áirras, ovddasolmmái
edustalla ovddas, ovddabealde
edustalle ovdii, ovddabeallai
edustava čájehan veara, fiinnis oaidnit
edustus ovddasteapmi, ovddastus
edustusto ovddastanorgána
eepos epos
eeppinen epihkalaš
eettinen etihkalaš, ehtalaš
efekti (tehokeino) effeakta
egyptiläinen egyptalaš
ehdokas evttohas, kandidáhtta
ehdokkuus evttohasvuohta, kanditatuvra
ehdollinen evttolaš, eavttuvuloš; ehdollinen vankeustuomioevttolaš giddagasduopmu
ehdoton eavttuh/eapme (-is), absoluhtta; ehdoton vankeustuomioeavttohis giddagasduopmu
ehdottaa evttohit, árvalit
ehdottomasti eandalii ~ eandalit, inta
ehdotus evttohus, árvalus
ehdyttää (esim. lehmä) saddjehit; (yrittää ehdyttää)saddjehallat
eheytyä čavdut, čavddásmuvvat, laššásmuvvat
ehjä čavd/dis (-e-), laššis (-is), lašši/t (-dis)
ehkä várra, ammal, giidiehtá, kánske; ehkä tuleesoaitá ~ sáhttá ~ dáidá boahtit
ehkäistä eastadit, dustet, caggat
ehkäisy eastadeapmi, dusten, caggan, prevenšuvdna
ehkäisymenetelmä eastinvuohki
ehkäisytoimenpide caggandoaibma
ehtiä astat; (keritä)geargat, en ehtinyt vielä siitä kertomaanin geargan vel das muitalit (ks. keritä; ennättää)
ehto eaktu; ehdoittaeavttoheamet
ehtoo eahket
ehtoollinen (Herran ehtoollinen) rihpat (pl.), bassimállásat (pl.)
ehtoolliskirkko rihppagirku
ehtoollisleipä rihppaláibi
ehtoollisvieras rihppaguos´si
ehtoollisviini rihppaviidni
ehtymätön guorranmeahttun
ehtyä (esim. lehmästä) sadjanit, mielkkehuvvat
ehtyä (esim. luonnovaroista) vátnut; jäkäliköt ovat ehtyneetjeageleatnamat leat vátnon
ehättää háhppehit
eiköhän ammahal
eilen ikte
eilinen ievttáš, ievttá-; eiliseksiievttážii, eilisestä lähtienievttážis
eilisaamu ievttá iđit; eilisaamunaievt´iđit
eilisilta ievttá eahket; eilisiltanaievt´eahket
eilispäivä ievttáš, ievttá beaivi
einesruoka válmmašbiebmu
eittämättä šiittekeahttá, gielddekeahttá
ekologi ekologa
ekologia ekologiija
ekologinen ekologalaš; ekologinen lokeroekologalaš lođá
ekologisti ekologista
ekonomi ekonoma
ekonomia ekonomiija
ekonominen ekonomalaš
ekosysteemi ekovuogádat
eksoottinen eksohtalaš
ekspertti ekspearta, áš´šedovdi
eksponentti (mat.) eksponeanta
ekspressionismi ekspressionisma
ekspressionisti ekspressionista
eksyksissä láhpposis, njálaid guossis
eksyä láhppot, čádjidit; jorbbiidit, jorbbodit, jorggiidit, mannat endorii, šaddat njáláid guos´sin
ekumeeninen ekumenalaš
elanto áigáiboahtu, birgenláhki, birgejupmi, birgemuš, eallámuš
elanto (esim. poron) ealát, guohtun
elastinen elastihkalaš
elatiivi (kiel.) elatiiva
elatus ealiheapmi, ealáhus
elatusapu ealihanveahkki
elatussopimus ealihansoahpamuš
elatustuki ealihandoarjja
elatusvelvollinen ealihangeatnegas
elatusvelvollisuus ealihangeatnegasvuohta
ele láhtta
elegia elegiija
elehtiä láhttadit, láhttet
elekieli láhttagiella
elektroni (fys.) elektrovdna
elektroninen (elekt.) elektrovnnalaš
elellä ealašit
eli, elikkä dahjege, nuppiiguin sániiguin
elikko heakkalaš
elimellinen orgánalaš
eliminoida elimineret, sihkkut eret
elimistö organisma, ealačoahkki, eallagat (pl.)
elin orgána, eala
elinikä eallinahki
elinikäinen agibeai-, eallinagi bistevaš
eliniäksi agibeaivái, eallinahkái
elinkautinen (jur.) agibeaiduopmu; sai elinkautisenoaččui agibeaiduomu
elinkeino ealáhus
elinkeinoelämä ealáhuseallin
elinkeinohaara ealáhussuorgi
elinkeinoharjoittaja ealáhusbargi
elinkeinorakenne ealáhusráhkadus
elinkeinotuki ealáhusdoarjja
elinkeinotulo ealáhusdienas
elinkorko eallinreantu
elinolot (pl.) eallindilálašvuođat (pl.)
elintapa eallinvuohki
elintarvike borramušgálvu, eallindárbbaš
elintaso eallindássi
elintärkeä heakkadehálaš
elinvoima eallinfápmu
elinvoimainen eallinfámolaš, ealas (-is), ealaskas
elinympäristö eallinbiras
eliö ealán
eliöyhteisö (biol.) ealánservodat
elo (poroelo) eallu, elon luona tunturissaealu luhtte, siiddas
elohopea eal´lisilba
eloisa ealaskas
elokuu borgemánnu
elokuva eal´ligovva, filbma
elokuvateatteri eal´ligovvateáhter (S), kino (N), činu (N)
elollinen eal´levaš, eal´li; elollinen luontoeal´levaš luondu
elollinen olento heakkalaš
eloperäinen orgánalaš, eallinvulggolaš
elostelija nuskošeaddji, nuoská
elostella nuskošit
eloton já/mas (-pma); eloton luontojápma luondu
elpyä ealáskit, eal´lát
eltaannuttaa (liha, kala) goastudit
eltaantua (lihasta, kalasta) goastut, geassáduvvat, geasáiduvvat
eltaantunut (lihasta, kalasta) goast/tis (-e-)
elukka (lehmistä, lampaista tms.) ealit, šibit
elvyttää (abstr.) ealáskahttit
elvyttää (konkr.) jiellut, heakka bivdit, eal´láhit
elvytys jiellun
eläin eal´li
eläinkunta eal´liidriika ~ el´liidriika, eal´lit (pl.)
eläinlääkäri veterinára; (perinteinen nimitys)šibitdoavttir
eläintarha eal´liidgárdi ~ el´liidgárdi
eläintensuojelu eal´liidsuodjaleapmi, el´liidsuodjaleapmi
eläintiede zoologiija
eläke ealáhat (S), penšuvdna (N, R)
eläkehakemus ealáhatohcan
eläkeikä ealáhatahki
eläkelaitos ealáhatlágádus
eläkelaki ealáhatláhka
eläkeläinen ealáhatolmmoš, penšunista (N, R)
eläkepäätös ealáhatmearrádus
eläkesäätiö ealáhatfoanda
eläkevakuutus ealáhatoadju
eläkkeensaaja ealáhatoažžu
eläminen eallin
elämys eallámus, stuorra vásáhus, elloseapmi
elämä eallin
elämäkerta biografiija, eallingeardi
elämänhalu eallinmokta
elämänkaari eallingeardi
elämänkatsomus eallinoaidnu
elämänkohtalo eallinvuorbi
elämäntapa eallinvuohki
elämäntoveri (eallin)guoibmi
elämäntyö eallinbargu
elämänviisaus eallinviisodat
elämöidä meiskidit, meannudit
elämöinti eallin, meannu
elätellä ealáhallat
elättäminen ealiheapmi
elättää ealihit
elävä eal´li; elävältä, elävänäeal´linaga
elävöittää ealáskahttit
elävöityä ealáskit
eläytyä eallásit, ellosit
elää eallit
emakko eadnespiidni, njiŋŋálas ~ njiŋŋelas spiidni
emali emállja
emi (bot.) eapmi
emikukinto (bot.) eapmelieđus
emilehti (bot.) eapmelasta
eminorkko (bot.) eapmeurbi
emivartalo (bot.) eapmeguovddáš
emo eadni
emokasvi eadnešaddu
emolintu eadneloddi
emootio emošuvdna
emotionaalinen emotionála
emoyhtiö eamifitnodat
empaattinen empáhtalaš
empatia empatiija
empiirinen empiralaš
empiä guovttádastit, mahkaluššat
emä eadni
emäksinen básalaš
emämaa eadneeana(n)
emännyys eamitvuohta
emännätön nissonahtes; emännätön talo nissonahtes dállu
emännöidä eamidastit, eamidastalit, eamiduššat
emäntineen (adv.) eamidaš; tuli sinne emäntineenbođii dohko eamidaš
emäntä eamit
emäntäkoulu eamitskuvla
emäpuu (ahkion, veneen) mielggas
emäs bássa, alkaliija
emätin vagina; cin´ná, cincu, cáhcu, cuohpi, gurra, gudnju, kuon´ná, bierggas, bil´lu, vihttu (ks. häpy)
endorfiini endorfiidna
enemmistö eanetlohku, eanádat, majoriteahtta ~ majoritehta
enemmistökieli váldogiella
enemmän eanet, eambbo; vähän enemmäneanebuš
energia energiija
enetä eatnánit, lassánit
englanti eaŋgalsgiella
englantilainen englándalaš, eaŋgalslaš
enimmillään buoremus muttus
enimmäismitta eanemusmihttu
enimmäkseen eanaš ~ eanas
enintään eanemustá, eanemusat; (ajasta)guhkimustá
eniten eanemus
enkeli eŋgel
ennakko ovdamáksu
ennakkoaavistus ovdaoatna
ennakkoesitys ovdačájáhus
ennakkoluulo ovdagáddu
ennakkoluuloinen ovdagáttolaš
ennakkomaksu ovdamaksu
ennakkopäätös ovdamearrádus
ennakkoratkaisu ovdačoavddus
ennakkotarkastus ovdadárkkisteapmi
ennakkotiedotus ovdadieđáhus
ennakkotieto ovdadiehtu
ennakkovero ovdavearru
ennakkoverolippu ovdavearrogoarta
ennakkoäänestys ovdajienastus
ennakoida ovdadit, noahkut
ennakolta ovddalgihtii, ovdalgihtii (N)
ennakonpidätys ovdalgeassin
ennallaan ovddežis, ovddešláhkai, ovddeš ládje, dego ovdal
ennalleen ovddežii, ovddešláhkai, ovddeš ládje, dego ovdal
ennalta ovddalgihtii ~ ovdalgihtii
ennaltaehkäisy eastadanbargu
enne ovdohat, mearka; jonkin enteenäman nu ovdasii, nuo revontulet ovat pakkasten enteenädiet guovssahasat leat buollašiid ovdasii
ennemmin ovdal
ennen ovdal; vähän ennenovdalaš
ennen kuin ovdalgo
ennen vanhaan dolin, dolátdovle, ovdalaš áiggiid, boares áiggis
ennestään ovddežis
ennustaa einnostit
ennustus einnostus
ennättää (tehdä jotakin) geargat, háhppehit, eannehit, munahit, spáitet; (johonkin)ol´let, buvttehit, joavdat, noddet
ennätys oláhus, juvssus, rekorda
eno (suuri joki, virta) eatnu, deatnu
eno (äidin veli) eanu
ensi boahtt/i (-e-); ensi vuonnaboahtte jagi ~ jage
ensiapu álgoveahkki, vuosttasveahkki ~ vuosttašveahkki
ensiarvoinen ensiarvoisen tärkeäerenoamáš dehálaš
ensiesitys (esim. elokuvan) premiára, vuosttasčájáhus ~ vuosttaščájáhus
ensi-ilta (esim. elokuvan) premiára, vuosttaseahket ~ vuosttašeahket
ensiksi, ensin vuos, vuohččan
ensiluokkalainen vuosttasluohkkálaš
ensimmäinen vuosttas ~ vuosttaš, vuosttamus ~ vuosttamuš, ovddimus ~ ovddimuš; ensimmäisen asteen yhtälövuosttas vuoimmi ovttamahtodat
ensin álggos, vuohččan, vuos
ensinkään eisege
ensinnä vuosttamustá, vuosttažettiin
ensisijainen primára
ensisijaisesti vuosttažettiin
enteellinen symptomáhtalaš
enteillä (jotakin) leat man nu ovdasii
entinen ovddeš, ovdalaš, oapmedaš; entiset asiatovddežat
entiseen tapaan ovddešláhkai ~ ovddeš ládje
entisestään ovddežis
entistää restaureret, ovddeštit
entsyymi entsyma
entä naba; entä mitä sitten tapahtui?naba mii dasto dáhpáhuvai?
entäpä nabason; Sinä olet sinne lähdössä. Entäpä sinun vaimosi?Don leat dohko vuolgimin. Nabason du eamit?
enää šat; ei enää asu täälläii šat ása dáppe
epidemia epidemiija
epiikka epihkka
epilepsia ks. kaatumatauti
episodi episoda
epistola episttal
epä- eahpe-
epäasiallinen eahpeáššálaš
epäedullinen ávkkeh/eapme (-is), gánnetmeahttun, dáhpalaš
epäilemättä eahpitkeahttá
epäilevä vávjálas, gáddálas
epäillä eahpidit, navdit, gáddit
epäillä (jotakuta jostakin) vávjit (soapmása mas nu); (jatkuvasti)vávjjašit; (syylliseksi)vihkut
epäilys eahpádus, gáddu
epäilyttävä eahpidahtti, vávjjehahtti
epäinhimillinen olmmošmeahttun
epäjohdonmukainen inkonsekveanta
epäjohdonmukaisuus inkonsekveansa
epäjumala eahpeipmil
epäjärjestys moivi; saattaa epäjärjestykseenmoivet, joutua epäjärjestykseenmoivašuvvat
epäkelpo dohkkemeahttun
epäkohta vihki, sivva, dohkkemeahttun dilli
epäkäslihas čoamohasdeahkki
epäkäytännöllinen (käsistään) gieđah/eapme (-is)
epäluonnollinen eahpelunddolaš
epäluotettava eahpeluohtehahtti, oskkáldasmeahttun
epäluotettavuus eahpeluohtehahttivuohta, oskkáldasmeahttunvuohta
epäluottamus eahpeluohttámuš; epäluottamuslauseeahpeluohttámušárvalus
epäluulo navdu; joutua jonkun epäluulon kohteeksi vávjjahallat ~ vávjot soapmásii
epäluuloinen (epäileväinen) vávjálas, vávjjaskas, vihkolas
epämiellyttävä unohas
epämukava unohas, soameh/eapme (-is)
epämukavasti unohasat, soameheamet
epämusikaalinen nuohtah/eapme (-is)
epämääräinen mearritmeahttun, mearritkeahtes (attr.)
epänormaali eahpenormála
epäoikeudenmukainen eahpevuoiggalaš, vuoigatmeahttun
epäoikeudenmukaisuus vuoigatmeahttunvuohta
epäolennainen eahpemávssolaš
epäonni heajos lihkku, bárti, oasehisvuohta
epäonninen oaseh/eapme (-is), vuotnah/eapme (-is), bártá/i (-s); tulla epäonniseksioasehuvvat
epäonnistua eahpelihkostuvvat
epäpuhdas buhtismeahttun
epäpyhä eahpebassi
epäpätevä dohkkemeahttun, eahpedohkálaš, eahpegelbbolaš
epärehellinen eahperehálaš
epäröidä eahpidit, guovttádastit
epäröinti eahpádus
epäselvyys eahpečielggasvuohta
epäselvä eahpečielg/gas (-a), eahpesealv/i (-ves)
epäsiisti skihkah/eapme (-is), čorgatmeahttun, nuosk/i (-kes)
epäsopu soahpameahttunvuohta, sierramielalašvuohta, vea(r)dni, nár´rodat
epäsuoraan eahpenjuolgga
epäsuotuisa oidduh/eapme (-is)
epäsäännöllinen jeavddah/eapme (-is)
epäsäännöllisesti jeavddaheamet
epätarkka eahpedárkil (-is)
epätasainen eahpedássi/t (-dis), dássitmeahttun
epätavallinen eahpedábálaš
epäterveellinen eahpedearvvaslaš ~ eahpedearvvašlaš, dearvvasmeahttun ~ dearvvašmeahttun
epätodellinen eahpeduođalaš
epätodennäköinen eahpejáhkehahtti
epätoivo eahpedoaivu
epätosi (mat.) eahpeduohta
epätyydyttävä eahpeduhtadahtti
epätäsmällinen eahpeaiddolaš, dárkilmeahttun
epätäydellinen eahpedievaslaš, dievasmeahttun
epäusko eahpeosku
epäuskoinen eahpeoskkolaš
epävakaa stáđismeahttun
epävarma eahpesihkkar (-is), vissismeahttun
epävarmuus eahpesihkkarvuohta
epävirallinen eahpevirggálaš
epäyhtenäinen juohkásan
epäystävällinen eahpeustitlaš
epääminen biehttaleapmi
erakko oktoorut, sierraorut
erehdys meaddádus, meattáhus, feaila
erehtyminen meaddin, feilen
erehtyväinen meaddálas, meaddevaš, meaddugas, mettolaš
erehtyä meaddit, meaddádit, meaddáduvvat, meattihit, feilet
erheellinen boastto-; erheellinen käsitysboasttoipmárdus
eri eará, iežá
eri lailla earáláhkai, earáládje, iežáláhkai
eriarvoisuus sierraárvu
erikielinen earágielat
erikoinen mearkkalaš, erenoamáš
erikoisajoneuvo sierravuoján
erikoisasema sierrasadji
erikoiskurssi sierragursa
erikoislaatu earáliiggášvuohta
erikoislääkäri sierradoavttir, spesiáladoavttir, spesialista
erikoispiirre sierrasárggus, mihtilmasvuohta
erikoistapaus sierranasdáhpáhus
erikoistua sierraluvvat, spesialiseret, váldit sierraoahpu
erikoistumisopinnot (pl.) sierraoahppu
erikoistuote sierrabuvtta
erilainen earálágan ~ earálágaš, iežálágan ~ iežálágaš; sierralágan ~ sierralágaš
erilleen sierra, sierranassii
erillinen sierra, sierranas
erillishakemus sierraohcan
erillään sierra, bođuid, oktonassii
erimielinen sierramielalaš; erimielisyyssierramielalašvuohta
eriniminen (mat.) sierranammasaš
erinomainen erenoamáš
erinomaisesti erenoamážit
erioikeus sierravuoigatvuohta
eripainos sierrapreanttus, sierradeattus
eripura soabatmeahttunvuohta
eripurainen riidu/i (-os), snarralas, diggojahkes
eriskummallinen ártet
erisnimi iešnamma
eriste sir´rejeaddji
eristin sir´rehat
eristys sir´rehus
eristys sir´ren, isolašuvdna, isoleren
eristäminen sir´ren
eristäytyä sierranit, sierastallagoahtit
eristää (muista) sir´ret, er´ret, earistit
erisuuntainen earáguvllot
erisuuruinen sierrasturrosaš
erite vuoža, vuožus
eritellä čuolddašit
erittyä vuohčut, golgat
erittäin erenoamáš; erittäin hyvinerenoamáš bures
erittäinkin eandalii
erittää vuohčudit
erityinen erenoamáš, sierranas, earáliiggáš
erityisala spesiálasuorgi
erityisalue sierraguovlu
erityiselin spesiálaorgána
erityisesti erenoamážit, earáliiggážit, namalassii; (erikseen)sierranassii, sierra
erityishoito sierradikšu
erityiskulkuneuvo sierrafievru, sierravuoján
erityislisä sierralasáhus
erityisopettaja sierraoahpaheaddji
erityisopetus sierraoahpahus
erityisperusteinen sierravuđot
erityispiirre sierraiešvuohta
erityisruokavalio sierraborramušat (pl.)
eritys vuohčun
eritä sierranit
erivapaus sierralohpi, dispeansa (N), dispa (N)
erivärinen earáivnnat, earáivdnásaš
eriyttää sierranahttit
eriävä mielipide sierraoaivil
ero earru
eroaminen earráneapmi
eroamisilmoitus earránanalmmuhus
eroanomus earroohcamuš
eroavuus erohus
eroosio erošuvdna, loaktinbargu, eanavuođu gollan
eroottinen erotihkalaš, erohtalaš
erota (olla erilainen) earránit (+ lok.); (erilleen) earránit, he ovat eronneetsoai leaba earránan
erota (toisistaan) earránaddat; Inarissa me erosimme toisistammeAnáris moai earránattaime
erotella (poroja) rátkit, rátkkašit, bigálastit, gárddástallat
erotiikka erotihkka
erottaa (kyetä näkemään ero)earuhit; (panna erilleen) earuhit; (erottaa erilleen muista)čuoldit
erottaa (työstään, antaa potkut) bidjat eret barggus, lihccut; tulla erotetuksi työstään, saada potkutlihcohallat
erottamaton earutkeahtes (attr.)
erottelu erohallan; rotuerottelunállevealaheapmi, nállevealahus
erottua earuhuvvat
erotus (ero) erohus
erotus (mat.) erohus
erotus (poroerotus) rátkka, rátkin, bigálastin, gárddástallan
erä (maitoa, tms.)earri; (pelissä)vuorru
erämaa meahcci
erämaa-alue meahcceguovlu
erämaalintu meahcceloddi
eränkävijä meahcceman´ni, meahccevázzi, meahcisjohtti
eräpäivä máksinbeaivi
eräs muhtun ~ muhtin, soam/is (-es), okta
erävalvoja meahccebearráigeahčči
erävalvonta meahccebearráigeahčču
eräänlainen muhtunlágan ~ muhtinlágan, juogalágan
esihistoria ovdahistorjá
esihistoriallinen ovdahistorjjálaš
esi-ihminen álgoolmmoš
esiintyminen (esim. näyttämöllä) ovdanloaiddastus, loaiddasteapmi
esiintyä (löytyä, olla olemassa) gávdnot
esiintyä (näyttämöllä) ovdanloaiddastit, loaiddastit
esi-isä máttar; esi-isät(pl.) máttut (pl.)
esikaupunki ovdagávpot
esikko giđđačalbmi
esikoinen vuosttasriegádeaddji ~ vuosttašriegádeaddji, bearraša boarráseamos mánná
esikoulu ovdaskuvla
esikunta (mil.) njunušgoddi, stába (N)
esikurssi ovdagursa
esikuva ovdagovva
esiliina firkkal
esim. omd.
esimaku ovdasmáhkka, eisemáhku
esimerkiksi ovdamearkka dihte, degomat, nugomat
esimerkillinen ovdamearkkalaš
esimerkki ovdamearkka
esimies ovdaolmmoš, ovddačuožžu, hoavda
esinahka ovdanáhkki
esine oapmi, gálvu, diŋga ~ tiŋga, bierggas
esipuhe ovdasátni; (näytelmän tms.)prologa
esirippu ovdaloavdda
esirukoilija ovddasrohkadal´li
esirukous ovddasrohkos
esitaistelija ovdačuol´li
esite dieđihančálus, dieđihangihpa
esitellä ovdanbuktit
esitelmä ovdasáhka, sáhka
esitelmöidä doallat ovdasága
esittelijä ovdanbukti
esittelijä (asian) áš´šemeannudeaddji
esittely ovdanbuktojupmi, áš´šemeannudeapmi
esittää (tehdä esitys)ovddidit, ovdanbuktit; (ehdottaa)árvalit
esittää ovdanbuktit
esitutkinta ovdadutkamat (pl.)
esitutkintalaki ovdadutkanláhka
esitys ovdanbuktojupmi
esityslista áš´šelistu
esitystapa ovdanbuktinvuohki
esivalta eiseváldi
esivanhempi máttar; esivanhemmat(pl.) máttut (pl.)
eskimo inuihtta, inuhkka
espanjalainen espánnjalaš, spánskalaš
espanjantauti spánskkadávda
essee essea, esseija
essiivi (kiel.) essiiva
este eastta, árru, hehttehus
esteaita cagganáidi, ruohtu
esteellinen (jur.) easttalaš, inhabiila
esteellisyys (jur.) easttalašvuohta, bealatvuohta
esteettinen estetihkalaš, estehtalaš
esteettömyystodistus easttahisvuođaduođaštus
esteetön easttah/eapme (-is)
estejuoksu árroviehkan
estellä easttadit, eastalit, eastaladdat, goahcat
estetiikka estetihkka
esto (psyk.) caggaseapmi, caggasupmi
estoinen (psyk.) caggasan
estoton caggasmeahttun, njuolggočoalat
estyä eastašuvvat, eastat
estää eastit, eastadit, hehttet, caggat
etana riipu; etanan kotilo riipogoahti
etappi etáhppa
eteen ovdii
eteenpäin ovddos, ovddosguvlui
eteinen (rakennuksessa, sydämessä) feaskkir
etelä lulli, máddi; etelä-lulá-, mátta-, etelässälullin, lulde, máddin, eteläänlulás, luksa, máttás, etelästä päinlulil, máttil; siirtyä etelämmäksilullánit, máddánit
eteläisempi lulit, máttit; vähän eteläisempilulibuš, máttibuš
eteläisin lulimus, máttimus; eteläisimpänälulimusas, máttimusas, eteläisimmäksilulimussii, máttimussii
etelämanner lullinannán
etelämmäksi lullelii, lullelebbui, máddelii, máddelebbui; vähän etelämmäksilullelažžii, máddelažžii
etelämpänä lullelis, lulleleappos, máddelis, máddeleappos; vähän etelämpänälullelaččas, máddelaččas
etelänapa lullipovla
etelänkiisla guhkesnjunčielkkis
eteläpuoli lulábealli, máttabealli; eteläpuolellalulábealde, máttabealde; eteläpuolellelulábeallai, máttabeallai; eteläpuolitselulábeale, máttabeale
eteläpää lulágeahči, máttageahči; eteläpäässälulágeahčen, máttageahčen; eteläpäähänlulágeahčai, máttageahčai; eteläpään kauttalulágeaže, máttageaže
eteläsaame lullisámegiella, máttasámegiella
eteläsaamelainen lullisápmi, máttasápmelaš
etelästä päin lulil, máttil
etelätuuli luládat, lullebiegga, máttabiegga; tuuli etelästäbiekkai lulil ~ máttil
eteneminen ovdáneapmi
etenkin áinnas, erenoamážit
etevä vitm/at (-es), oahpalaš, oaivválaš, oahppavaš
etiikka etihkka
etiketti etikeahtta
etikka ettet
etiäinen ovdasaš
etninen čearddalaš, etnihkalaš, etnalaš
etoa ks. oksettaa
etsijä ohcci
etsintä ohcan, ohcu
etsintäkuulutus ohcangulahus; etsintäkuulutettuohcangulahuv´von
etsiskellä ozadit
etsiä ohcat; (nopeasti)ohcalit
että ahte
etu beroštupmi, ávki, ovdu, ovdamunni
etuaivot (pl.) ovdavuoigŋašat (pl.)
etuajo-oikeus (liikenteessä) vuodjinvuoigatvuohta, ovdavuodjin
etuala ovda, ovdabealli
etuhammas ovdabátni
etuilla viggat ovddabeallai, bahkket ovdii
etuistuin ovdabeaŋka
etujalka ovdajuolgi
etujoukko (esim. porotokassa) njunuš
etujärjestö intreas´saorganisašuvdna
etukaihdin (poron sarvissa) ovdagiehta
etukansi ovdabearbma
etukenossa oleva njagas, njagu-; etukenossanjahkut, muggarassii, muggut, mennä etukenoonnjagagit
etukenossa oleva (poron sarvista) snogas; etukenossa (poron sarvista)snogil, snogástahkii
etukoipi (etujalan nahka) ovdeš
etukumarainen goaŋk/kas (-e-); etukumaraan kasvaneenagoaŋkkil
etukäteen ovddalgihtii, ovdalgihtii (N)
etuliite (kiel.) prefiksa
etumerkki (mat.) ovddabealmearka
etummainen ovddimus
etunimi ovdanamma
etunojapunnerrus njoaskutlovttahus
etuoikeus ovdavuoigatvuohta
etuosa ovdageahči; etuosassaovdageahčen
etuosto-oikeus ovdaoastinvuoigatvuohta
etupaino ovdadeaddu
etupaju (reessä) ovdačahca
etupohja (karvakengässä) ovdamadda
etupuoli ovddabealli; etupuolellaovddabealde, etupuolelleovddabeallai, etupuolitseovddabeale
etupää ovddageahči; etupäässäovddageahčen, etupäähänovddageahčai, etupään kauttaovddageaže
eturauhanen (anat.) ovdaráksá; eturauhassyöpäovdaráksáboras
eturuoka ovdaborramuš, álgoborramuš
etuselkä (poron, lehmän, hevosen) seahpi, ovdačielgi; jolla on iso etuselkäseahppá/i (-s)
etusija ovdasadji; panna etusijallevuoruhit, prioriseret
etusormi čuvdi
etuteljo (veneen pohjalla) ovdadilljá; etuteljokaariovdadilljárággu
etuus ovdu (S), ovdamunni (N)
etuvalo ovdačuovga
etuvokaali (kiel.) ovdavokála
etymologia etymologiija
etymologinen etymologalaš
etäinen gáiddus
etäpesäke (med.) metastása, leavvanšattalmas, sáttašattalmas
etäisyys gaska; viiden metrin etäisyydellä toisistaanviđa mehtera gaskkaid, kilometrin etäisyydellekilomehtera duohkai, kilometrin etäisyydelläkilomehtera duohken
etäopetus gáiddusoahpahus
etäsukukieli gáidan fuolkegiella
etäälle guhkás, gáidosii, gáidagassii, menddo
etäällä guhkkin, gáidosis, gáidagasas, menddo
etäämmäksi dobbelii, guhkkelii, vähän etäämmäksidobbelažžii, guhkkelažžii
etäämpänä dobbelis, guhkkelis, vähän etäämpänädobbelaččas, guhkkelaččas
etääntyä gáidat, dobbánit, guhkkánit; (vieraantua)eaidat
eukko eam´mi, áhkká, gálgu, geret
eurooppalainen eurohpálaš
evakko evakueren, eváhkko (S)
evakuoida evakueret, gur´ret
evankelinen evangelalaš
evankeliumi evangelium
eversti (mil.) evearsta
everstiluutnantti (mil.) evearstalutnánta
evoluutio evolušuvdna
evä veaksi, vitta
eväkalvo veaksenjárčá
eväs niesti; jäädä ilman evästäniesttehuvvat, saada tarpeeksi evästä matkaa vartenniesttáiduvvat
eväslaukku niesteseahkka
eväste (tietok.) diehtočoahkku
evästää (muonittaa) nistet
evätä (joltakulta jotakin) gieldit, biehttalit soapmásis juoidá, soapmása juoidá dahkamis
eväätön niestteh/eapme (-is)
F
faabeli fábel
faarao fárao
faksi fáksa; lähettää faksillafákset
fakta fákta, duohtaášši
fanaatikko fanatihkkár
fanaattinen fanatihkalaš, fanáhtalaš
fanatismi fanatisma
fantasia fantasiija
fantastinen fantastihkalaš, fantásttalaš
farisealainen (Raamatun) farisealaš
farmarit (pl.) doŋgárbuvssat (pl.)
farmaseutti farmasevta
farmasia farmasiija
farssi fársa
fasaani fasána
fasismi fašisma
fasisti fašista
fasistinen fašisttalaš
feminismi feminisma
feministi feminista
feministinen feministtalaš
fennougristi fennougrista
festivaali festivála
figuuri figuvra
fiksu fihtolaš, vitm/at (-es)
fiktiivinen fiktiivvalaš
fiktio fikšuvdna
filatelia (postimerkkeily) filateliija, poastamearkkaid čoaggin
filatelisti (postimerkkeilijä) filatelista, poastamearkkaid čoaggi
filmata filbmet
filmi filbma
filmitähti filbmanásti
filologi filologa
filologia filologiija
filologinen filologalaš
filosofi filosofa
filosofia filosofiija
filosofinen filosofalaš
finaali finála
finni čihkalas, čivhli, rušmmas; saada finnejä kasvoihinrušmmastuvvat
firma firbmá
flaami flámagiella
flamingo flamiŋgo
flanelli flánel
flunssa nuorvvofeber, influensá, lenco
folkloristi (kansanrunoudentutkija) folklorista
folkloristiikka (kansanrunoudentutkimus) folkloristihkka
foneettinen fonehtalaš, fonetihkalaš
fonetiikka fonetihkka
fonologi fonologa
fonologia fonologiija
fonologinen fonologalaš
fontti fonta
foorumi forum
forelli dápmot
formalismi formalisma
fossiili fossiila
fraasi frása
frotee frottea
funktio funkšuvna, doaibma
funktio (mat.) funkšuvdna
fysiikka fysihkka
fysikaalinen fysikálalaš
fysioterapeutti fysioterapevta
fysioterapia fysioterapiija
fyysikko fysihkkár
fyysinen fysihkalaš, fysalaš
fääri fearagiella
fäärsaarelainen fearsuolohas
G
galaksi galáksa
galleria galleriija
galvanoida galvaniseret
geeni gena
geminaatta (kiel.) gemináhtta
geneettinen genehtalaš, genetihkalaš, árbbálaš
generaattori generáhtor
genetiikka genetihkka
genetiivi (kiel.) genetiiva
geologi geologa
geologia geologiija
geologinen geologalaš
geometria geometriija
geometrinen geometralaš, geometrihkalaš
geoterminen geotermihkalaš
germaani germána
germaaninen germánalaš
gerundi (kiel.) gerunda
globaali globála
gluteeni glutena
gluteeniton glutenakeahtes (attr.)
gneissi gneaisa
golf golfa; pelata golfiagolfet
goottilainen gotihkalaš, gohtalaš
graafikko grafihkkár
graafinen grafihkalaš, gráfalaš
grafiikka grafihkka
gramma grám´ma; gramman painoinengrámmasaš
greippi greaipa, greaipašaddu
grillata gril´let
grilli gril´la
grillikioski geaidnogievkkan
grönlanninhylje ruoššanjuorjju ~ ruoššanjuorju, suvjadealljá
grönlanninlokki vilgessoadjeskávli
grönlanninvalas ruonáeatnanbos´su
grönlantilainen ruonáeatnanlaš
gynekologi gynekologa
gynekologia gynekologiija
H
haahka hávda
haahkanuntuvat (pl.) hávddauvjjat (pl.)
haaksirikko mearaheahti, skiipaheavvu
haalarit (pl.) obbabivttas
haalea loik/kas (-a); pitää jotakin liian haaleanaloikkašit
haalentua loikat; (äkkiä) loikkihit, (tuntua haalealta)loikkiidit
haalia (kokoon) ráhput, rabbat, rusket
haalistua guvggodit, gilggodit; (auringossa)báitot
haalistua (muistoista) šovkkodit
haalistunut gu/ovgat (-vges), gilg/at (-es); (auringossa)báiton
haamu gobmi, veaiga, jámeš, jámet ~jámit, jámeškuoš
haapa suhpi;jossa kasvaa paljon haapojasuhppá/i (-s)
haapana snárttal
haapaperhonen suhpebeaiveloddi
haara suorri, suorgi; (jalkojen)hárči, háhcci, (tien, polun)earru
haarahaukka suorrehávut
haarahyppy háhccenjuiken
haarakas suorgá/i (-s), suor´rá/i (-s)
haarakeppi suorit
haaralla (adv.) suoril
haarallaan (jaloista) hárččil, hárčut, háhccut
haarapääsky suorrespálfu
haarauma suorgi, suorri
haarautua suorranit, surggiidit
haarniska hártnáska
haaroa suorranaddat
haaroittaa (halkaista kärki) sur´ret
haaroittua suorranit
haarukka gáffal
haasio háse ~ háše
haasioida háset ~ hášet
haaska rábbi, ráhtu, háska
haaskaaja (esim. rahan) stajár
haaskapyynti rábbebivdin, ráhtobivdin
haaskata (rahaa) háskkidit, háskkirdit, hásket, stajidit
haaskaus stajádus
haastaa (mukaan) hástit, hástalit
haastaa (oikeuteen) stevdnet; (usein, useita henkilöitä)steavdnut
haastatella (jotakuta jostakin) jearahallat (soapmása mas nu)
haastattelija jearahal´li
haastattelu jearahallan
haaste hástalus; tämä on haasteiden aikaadát lea hástalusaid áigi
haaste (jur.) stevnnet; saada haaste oikeuteenstevdnehallat
haasteellinen hástaleaddji
haastehakemus stevdnenohcamuš
haastella (mukaan) hásttašit, hásttuhit
haastemies stevnnetalmmái ~ stevnnetolmmái
haava hávvi; (pieni)sárji, sáiri, nájas; saada haavaskáidnašuvvat, skáidnehallat, viiltää haavaskáidnet, skáidnedit
haavauma uddu
haave niehku, niegadus
haaveilla niegadit, niehkudit
haavi hoavva; nostaa kala haavillahoavastit
haavoittaa hávvádit, hávvádahttit ~ hávváduhttit
haavoittua hávváduvvat
haavoittuminen hávváduvvan
haeskella ozadit
hahlakoukku riggefaggi
hahlat (pl.) skerttet
hahmo figuvra
-hahmoinen -hámat, -hápmásaš
hahmotella hámuhit, sulladallat
hahmotelma hámus, árvalus, evttohus
hahmottaa hámuhit
hahmottua hápmánit
hai áhkalakkis ~ áhkolakkis
haihdunta hevrriideapmi
haihtua hevrriidit, lievllistit
haikara háigir
haikea ahki/t (-dis), morašmielat, morašlaš
hailakka gilg/at (-es), ču/ovjat (-vjes)
haima čoavječolgaráksá
hairahdus meaddádus, meattáhus
hairahtaa meaddit, meattihit, feilet
hairahtua meaddit, meaddádit, feilet
haiseva háissas (-is), háddjá/i (-s) ~ háddj/ii (-es)
haiskahtaa haksostit, leavggihit
haista haksot, havssiidit, háisut, háissiidit, leavgit, leavggistit; (pahalta)bahčiidit, bahčisit, (mädäntyneeltä)guhciidit, guohcistit, guohcanjaddit, (karvaalta) civzziidit, (pistävältä)čivrriidit, (kärventyneeltä)civnniidit, civnnistit, buvnniijit, (tunkkaiselta)mukkiidit, luvnnjiidit, huvlliidit, (virtsalta)gunniidit
haistaa haksit, háistit; (nopeasti)haksilit
haistattaa havssihit
haistella havssašit, susttašit
haitallinen hehttejeaddji, unohas
haitari harmonihkká, geasanas
haitata hehttet; (vars. neg.)háitit, skáđet; tuo ei haittaa mitäändiet ii háitte ~ skáđe maidige
haitta hehttehus, hehttejupmi, árru, maŋŋu, skáđđá ~ skáđđa
haitta (avaimen)skávžá, meaddja, meaidna
hajaannus bieđganeapmi, biđggiideapmi, hádjoseapmi, hádjáneapmi
hajaantua bieđganit, hádjosit, hádjánit
haja-asutus bieđggoássan
hajallaan bieđgguid, biđgosis, hájilassii
hajamielinen vajáldahkes, vadjáluhkes, bieđggomielat, hájumielat
hajanainen bieđgg/us (-os), bieđggo-, háju-
hajasarvi (porosta) ruotkočoarvi
hajasäärin háhccut
hajauttaa biđggiidahttit
hajoamistuote (biol.) háddjenbuvtta
hajonta biđggiideapmi
hajottaa biđget, háddjet; (särkeä)biđget, cuvket
hajottaja (biol.) háddjejeaddji
haju hádja; (erilaisia hajuja)hyvä h.njálggahádja, paha h.bahčahádja, guohcahádja, njattashádja, kirvelevä h.gárkkahádja, happaman h.suvrrahádja, kitkerä h. rihčahádja, homeinen h.goastehádja, hávrrahádja, löyhkäčuvddahádja, seavddahádja, tunkkainen h.mukkahádja, luvnnjahádja, huvllahádja, ummehtuneen h.moskkuhádja, lossahádja, virtsan h.guonnahádja
hajuaisti haksu, haksin
hajuheinä njálggaháisuoidni
hajurauhanen (anat.) hádjaráksá
hajuton hájah/eapme (-is)
hajuvesi parfyma, njálggaháičáhci, hádjavuoiddas
haka roahkki
haka (aitaus) hága
hakaista viežžalit
hakanen roahkki
hakaneula sihkkarisnállu, lohkkanállu
hakaristi roahkkeruos´sa
hakasulku roahkkeruohtu
hakata (metsää, puita)čuohppat, njeaidit, čuollat; (polttopuita)mur´ret
hakata dearpat; (nopeasti)dearpalit, (kerran)dearppastit
hakata (toista) cábmit, huškut, sealgádit, čorbmat, čiekčat; joutua jonkun hakkaamaksicápmáhallat (+ ill.), huškkohallat (+ ill.), čorpmahallat (+ill.), čievččahallat (+ ill.)
hakea (noutaa)viežžat; (löytääkseen)ohcat; (virkaa tms.)ohcat
hakemisto ohcu, registtar
hakemus ohcamuš, ohcan; hakemus liitteineenohcamuš oktan čuvvosiiguin
hakemuspäivämäärä ohcanbeaivemearri
hakija ohcci
hakkailla (jotakuta) irgidit (+ ill.), irggástallat (+ ill.)
hakkuu (metsän)čuohppan; (halkojen)čuollan, mur´ren
hakkuualue muorračuohpahat, vuovdečuohpahat
hakkuupölkky (vinoon tuettu)smáhkkomuorra; (pystyyn asetettu)luddenbelko
hakoteille endorii
hakoteillä endoris
haku ohcan, ohcu
hakuaika ohcanáigi
hakulomake ohcanskovvi
hakuohje ohcanráva
hakusana ohcansátni
hakuteos ohcangirji
halailla sallut, salodit, fátmut
halata salastit, fátmmastit; panna halaamaansaluhit
halava fiskessieđga
haljeta luoddanit
halkaisija (mat.) diamehter, čađamihttu
halkaista luddet; (nopeasti)luddestit
halkaisukirves lutton
halkeama luoddaneapmi
halkeilla luoddanaddat, ráhkat, rágadit
halki guovdat
halko hálgu; hakata halkojahálget
halkoa (puita)luoddut; (konttiluita ytimen syömiseksi) čieskat
halkovaja muorravisti, liider (S)
halla idjabuolaš, suoldni, hál´lá ~ hál´li
hallainen suoldná/i (-s); hallainen puronvarsisuoldnás ájaguorra
hallamittari goalšomihttár
hallanvaara idjabuolašvárra
hallava gu/ovgat (-vges), gilg/at (-es), ču/orgat (-rges); näkyä hallavan värisenäguovgát, čuorgát
hallayö galmmaidja
halli (hylje) áidni, deavut
hallinnassa hálddus, ráđis
hallinnollinen hálddahuslaš, administratiivvalaš
hallinnon alainen stivrravuloš
hallinta ráđ´đejupmi
hallintaan háldui, ráđđái
hallinto hálddahus, administrašuvdna
hallintoalue hálddašanguovlu
hallintoelin hálddahusorgána
hallintopiiri hálddahusbire
hallita hálddašit; (maata, valtiota)ráđ´đet
hallitseva ráđ´đejeaddji
hallitsija ráđ´đejeaddji
hallitus ráđ´đehus; (johtokunta)stivra, hallituksen jäsenstivralahttu
hallitusmuoto ráđ´đehushápmi, hálddahushápmi
hallituspuolue ráđđehusbellodat
hallussa (huostassa) hálddus, duohken
hallussapitolupa hálddusdoallanlohpi
hallussapitotodistus hálddusdoallanduođaštus
halonhakkuu mur´ren
halonhakkuupaikka mur´rensadji, rántet, rándat
halpa hálb/i (-bes); halvalla hálbái, pitää jotakin liian halpanahálbbášit
halpamainen guoktilaš
halpamaisuus guoktilašvuohta
haltija hálddašeaddji, eaiggát
haltija (taruolento) háldi, háldejaš
haltioitua (riemastua suunniltaan) gieváskit, sakka movttiidit; saada haltioitumaangieváskahttit
haltuun (huostaan) háldui, duohkai
haltuunotto hálduiváldin
halu hállu, hálo, miella, háliidus, lustu; tuntea halua johonkinháliiduvvat (+ ill.)
halukas dáhtolaš, mielalaš, mieđis
halukkuus dáhtolašvuohta, mielalašvuohta
haluta háliidit, dáhttut, áigut, sihtat; (syödä tai juoda jotakin)lusttiidit
haluton dáhtuh/eapme (-is), lusttuh/eapme (-is), dils/i (-ses), dol/bmi (-mmes); oli niin haluton sinne lähtemäänlei nu il´lá dohko vuolgit
haluttomasti dilsset, il´láviša, vátneviša
haluttomuus dáhtuhisvuohta, lusttuhisvuohta, dilsivuohta, dolbmivuohta
halvaantua gáldnat
halvaantunut gál/nnas (-dna)
halvaus gáldnan
halveksia badjelgeahččat, fuotnut, fuonášit, hálbbášit
halventaa (hintaa) hálbbidit, hálbudit
halventua hálbut
hamara (kirveen) šimir
hamarapuoli (kirveen, puukonterän) šipmárbealli
hame vuolpu, čuvla, hámet (S)
hammas bátni
hammasharja bátnekusta ~ bátnegusta
hammasjuuri bátnemátta
hammaskiille bátnegarra, gearradas
hammaslääkäri bátnedoavttir
hammasmätä bátnemieskan
hammassärky bátnevearka
hammastahna bátnegealas, bátnevanus
hammastikku bátnerokkan, soallun, solon
hampaaton báneh/eapme (-is)
hampaidenväli bátnegaska, bátnehálsi
hamppu ruoivvis
hamuta (näykkiä) hámsut
hanakka (tekemään) gearggus (+ inf.), geargat (+ inf.)
hangas (peuranpyydys) ákkis; hangaspyyntiákkesbivdu
hangata (hiertää) skuhppet
hangoitella vuostehágostit
hangoitteleva vuostehágolaš
hangoittelu vuosteháhku
hangota háŋgut
hanhentatar bealdonjuolas
hanhi čuonji ~ čuonjá
hanhikit (pl.) suorbmarásit (pl.)
hanhikorppikotka čuotnjátrábbegoaskin
hanka (korvamerkissä); (alla)hoaŋka, (päällä)gieška, njavki
hankain (veneessä) ákŋu, dollja; hankainnaruákŋobáddi, hankaintappiákŋobealgi
hankala (ihmisestä) vátt/is (-es), vearrá/i (-s), veard(n)á/i (-s), bierggasmeahttun, birgetmeahttun; tulla hankalaksivearáskit, hankala ihminenrándolaš
hankala (matkasta, työstä) lo/ssat (-ssa), áddjá/i (-s), váibadahtti, vátt/is (-es), cábmálas
hankala (vaikeakäyttöinen) virgá/i (-s)
hankautua (hiertyä) skuhppašuvvat, hierdašuvvat
hanke fidnu, prošeakta, projeakta
hanki cuoŋu, ceavvi, geardni, skávvi, skáva, moarri, moarádat, čalggadat, doajádat, čuohpahat; tehdä hankikelicuoŋudit, ceavvut, skávvut, geardnut, dahkat cugŋo
hankikeli (reen kantava) reahkaguottádat
hankkia (aineksia luonnosta) omardit, ávnnastit, fuođardit
hankkia (hommata) háhkat, háŋket, skáhppot, skáf´fot, hom´mát, náššat; (vaivalloisesti) rabbat, rábidit, soađistit, muohkkat; innokas hankkimaanháhkalas
hanko háŋgu
hansikas gistta
hanuri geasanas
hapahko suvrralágan
hapan suvrr/is (-a); maistua happamaltasuvrriidit
hapan (maidosta) jies/as (-sa-), jisson
hapanhera suvri
hapankaali suvrragálla
hapankerma suvrralákca
hapantua suvrut, suvrrásmuvvat; (vähän)suvrrostit, (nopeasti)suvrulit
hapantua (maidosta) jiessut, jiessat; antaa maidon hapantuajiessudit, jiessadit, jiessagahttit
hapattaa suvrudit
hapattamaton suvrutkeahtes (attr.); hapattamaton leipäsuvrutkeahtes láibi
hapettaa suvrragahttit, oksyderet; (kuparista)giibmudit
hapettua suvrragit, oksyderet; (kuparista)giibmut
happamoitua suvrut
happamuus suvrodat
happi oksygena, suvrra
happikato oksygenajávku
happo sivra
hapro eavru
hapsi (hius) vuokta; harmaat hapset (pl.)čurges vuovttat (pl.)
hapsisara vuoktaguodja
hapsu (huivissa) riesa, riesaldat, riessan
hapsuttaa (huivia) riessat, riessut, riessamastit
hapuilla háhpohallat
harakankello skirebiel´lu
harakka skire
harallaan (hetkellisesti)hár´rut, hir´rut; (pysyvästi)hárril, hirril
harava hárát, riifu
haravanlapa hárátoaivi, hárátláhpi
haravanpiikki hárátbátni
haravanvarsi hárátnađđa
haravoida ráhput
harhaanjohtava čádjidahtti
harha-askel boasttolávki
harhailla čádjádallat
harhaluulo gáddoosku
harhaoppi boasttooahppa, vearreoahppa
harhaoppinen boasttooahpalaš, vearreoahpalaš
harhauma meaddádus, meattáhus
harhauttaa čádjidahttit
harhautua (kulkiessa) čádjidit
haristua (vuotavaksi, astiasta) juokŋat; saada astia haristumaanjuokŋadit, helposti haristuvajuokŋalas
harittaa (silmistä) skielgát
harja gusta ~ kusta
harja (rakennuksen, eläimen) hárji
harjaannuttaa (johonkin) oahpahit
harjaantua hárjánit; harjaantunutvánt/a (-tas)
harjaantuminen hárjánupmi
harjalintu roavgogonagas
harjanne čorru, ruvža
harjaorsi (hirsitalossa) suomuorra
harjata (lattia)gustet ~ kustet, njámmat; (hampaat)bassat, geallat
harjoitella hárjehallat
harjoittaa hárjehit, triivet; harjoittaa poronhoitoabargat bohccuiguin, harjoittaa noituuttanoaiddástallat, noidošit
harjoittelu hárjehallan
harjoitustehtävä hárjehusbargu
harju buolža, čorru; (pitkittäisharju)ruvža
harjuinen (paljon harjuja) buolžá/i (-s), bulž/ii (-es)
harjus hár´ri, soavvil
harkinnanvarainen guorahallanvuloš
harkinta guorahallan, árvvoštallan
harkinta-aika guorahallanáigi
harkita guorahallat, suokkardit, árvvoštallat, vihkkedallat
harkitsematon (esim. teosta) jurddašmeahttun, jurddaškeahtes (attr.)
harmaa rán/is (-es); näkyä harmaanarádnát
harmaa (hiuksista, karvoista) ču/orgat (-rges)
harmaahaikara ránesháigir
harmaahiiri ránessáhpán
harmaahylje áidni, deavut
harmaakaihi smáiti; saada harmaakaihismáitut, smáitiluvvat
harmaakettu ránesrieban
harmaakuvemyyrä luostesáhpán
harmaaleppä dábálaš leaibi
harmaalokki ránesskávli
harmaanruskea ránesrušk/at (-es)
harmaantua ránodit, rátnut; (hiuksista) čurggodit
harmaasara ráneslukti
harmaasieppo ráneslivkkár
harmaasirkku gordnecihci
harmaasorsa ránessnárttal
harmi (kiusa) váivvádus
harmillinen unohas, váiv/i (-ves)
harmistua hedjosit, hárbmat, hárbmaluvvat
harmoni hárpmon
harmonia harmoniija
harmonikka harmonihkká
harmoninen harmonalaš
haroa háhpohallat, ráhput
harottaa hár´rát, hir´rát
harottava há/rras (-r´re-), hi/rras (-r´re-)
harottua hir´ranit
harpata lávket (guhkes lávkki)
harppi gierdodahkki, pás´sár
harppoa lávkut, lávkkodit; (jalat haarallaan)háhccut, hárčut
harppu hárpa
harppunoida (paltaita, kampeloita) skohtalastit
harppuuna skohtal
harras oskkolaš, kristtalaš, risttahas
harrastus áiggeádji, buđaldus, buđaldeapmi, hobbi
harri hár´ri, soavvil
harrilauta uhter; harrilaudalla pyynti on nykyään kielletty Tenossa uhterbivdu lea dán áigge gildojuvvon Deanus
harriperho hár´revuogga, soavvelvuogga
harriverkko hár´resáibma, soavvelsáibma
harsia (paikka johonkin) stágget, sorrat, roandit
harso (harsokangas) suokka
hartaus rohkosboddu
hartauskokous (seurat) čoakkálmasat (pl.)
harteikas hárd/ui (-os)
hartia hárdu
hartiahuivi hárdoliidni, hárdosilki
hartiakappale (vaatteessa) oalgebihttá, oalgeluoitta
hartialihas hárdodeahkki
hartiaviitta luhkka
harva (metsästä) hárv/i (-ves), njárb/at (-es), vuorj/i (-jes), cikkin
harvaan (harvakseen) hárvvet ~ hárvvit
harvakseltaan (esim. puita metsässä) vuorjjit, njárbadit
harvalukuinen vuorj/i (-jes), hárvelohkosaš
harvassa hárvvet, vuorjjil, vurjjet, cikkil, cikkit, cikkilmasat
harvemmin hárvvebut ~ hárvvibut
harventaa (kasveja) hárvvidit ~ hárvvedit, hárvet
harventua hárvut, vuorjut
harveta (metsästä, karvoituksesta) hárvut, njárbut, njárbbodit
harvimmin hárvvimusat
harvinainen hárvenaš
harvoin hárve, hárvvuid
hasis hás´sa
hassahtanut gáiggiidan
hassu somá (-s), hearvá/i (-s)
hassutella (houkata, hullutella) jal´lošit, mielahuddat, seahkidit, gáiggistit, eaibmidit, eaimmaskuddat, dovkošit, dádjut, dáisut, asehuddat, bieggasaddat, bierfasaddat, beas´sasaddat
hassutella (jonkun kanssa) hervošit ~ hilbošit ~ skindošit ~ skálžžárussat soapmásiin
hattu háhtta; hattupäinen henkilöháhtahas
haudankaivaja hávdegoaivu
haudata hávdádit
haude hávdda
haude (karjalle valmistettu suurus) liemas; keittää haudetta liemastit
haudepata liemasruitu, liemasbáhti
hauislihas oalgenorasváhkká
haukahtaa cieládit, cielihit, sáikkihit ~ šáiggidit, lieškkihit
haukata (koirasta) gáskkestit, snelket
hauki hávga
haukka fál´li
haukkailla (koirasta) snealkut
haukkoa henkeään hahpaštuddat, lahpastuddat, lahppasaddat
haukkua (ihmisestä) cielahit, soaibmat, lerehit, šluččuhit, attástallat, attašit (ks. sättiä)
haukkua (koirasta) ciellat, hávkut; šáikit, sáigit, roavvat, lieškit, loavkkistit
haukkumasana cielus
haukotella gávastit, gávastallat
haukotus gávvasat (pl.), gávas
haukotuttaa gávastahttit; oli väsynyt ja häntä haukotuttilei váiban ja su gávastahtii
haukunta (koiran) ciellan, hávkun; (luskutus)šáikkas ~ šáiggas, lieškkas
haukuttaa (koiraa) cielahit; (porojen perään) višahit
hauli hávla
haulikko hávlár, hávlabis´su
hauras raš/ši (-es); pitää jotakin liian hauraanarašášit
haurastua raššut
haurastuttaa raššudit
hauraus raššivuohta
haureus fuorrávuohta, furrodat; harjoittaa haureuttafurrošit
hauska (asiasta) suohtas, hávsk/i (-kes), somá (-s), heahkas (-is) ~heahk/as (-ka); hauskoja uutisiaheahkka ságat, pitää hauskanahávskkášit, tulla hauskemmaksihávskut
hauskasti suohttasit, somát, hearvájit
hauskutella hávskkohallat, suohtastallat
hauskuus hávskivuohta, hávskodat
hauskuuttaa hávskkuhit, suohtastahttit
hauskuuttaminen hávskkuheapmi
hauta hávdi
hautaaminen hávdádeapmi
hautajaiset (pl.) hávdádeapmi, hávdádus, ráv´vejaččat (pl.)
hautakivi hávdegeađgi
hautakumpu hávdeboldni
hautaristi ristamuorra
hautausmaa hávdeeana(n), girkoeana(n)
hautaustoimisto hávdádandoaimmahat
hautautua (hiekkaan)čávdot ~ šávdot, (hiekkaan, lumeen)jáv´vot, jávvásit, (lumeen) borgot, jovgot, njeđgot
hautavajoama eanaluoitádat
hautoa (hauteella) hávdut; (pitkään)hávddodit
hautoa (linnuista) lállit, lálašit
hautua hávdašuvvat; (teestä, kahvista)rávdat, časkit
hautua (munista) lállašuvvat
havahtua morihit, gohccát, gul´lát; (monesti, toisinaan)moráhallat
havainnollinen áiccalmas
havainnollistaa áiccalmahttit
havainto áicu, áiccastat, fuopmášupmi; havaintojeni mukaandađe mielde go ieš lean fuobmán
havaita áicat, fuobmát, fuomášit; olla havaittavissavuhttot, olla havaitsevinaan jotakinvuohttit
havas (verkonliina) vuoksa
havitella (itselleen) oččodit, váinnuhit
havumetsä goahccevuovdi
havupuu goahccemuorra; havupuut(pl.) goahccemuorat (pl.), nállomuorat (pl.)
he sii (sin, sis, sidjiide, singuin, sinin)
he (kaksi) soai (sudno, sudnos, sudnuide, sudnuin, sudnon)
hede (bot.) sahku
hedekukinto (bot.) sahkolieđus
hedelehti (bot.) sahkolasta
hedelmä šaddu, eatnanšaddu, šattus, heđen
hedelmällinen (naisesta, naaraseläimestä, suvusta) sahkk/ui (-os)
hedelmällinen ks. hyväkasvuinen
hedelmällisyys (maaperän)šattolašvuohta; (naisen, naaraseläimen, suvun)sahkkuivuohta
hedelmäpuu šaddomuorra
hedelmättömyys ks. huonokasvuisuus
hedelmätön ks. huonokasvuinen
hedelmöittää sagahit, sahkanahttit
hedelmöityminen sahkaneapmi
hedelmöitys sagahus
hedelmöityä sahkanit; (porovaatimesta)sahkkehit
hedenorkko (bot.) sahkourbi
hehku áhcagastin
hehkua áhcagastit
hehkuvan kuuma (esim. uunin levystä) ráđ/as (-đa)
hehkuvan paahtava (esim. auringosta) ráđ/as (-đa); auringonpaahteellaráđđa beaivvádahkan
hehtaari hektára
hehtogramma hektográmma, hekto; sata grammaa painavahektosaš
heijastaa speadjalastit; dávistit (ääntä tms.)
heijastin (jalankulkijalla) šelggon, šleđggon
heijastua speadjaluvvat
heikentyä (ihmisestä) hedjonit, fuotnánit, heittohuvvat, geahnohuvvat, mannat maŋás, nuossat, nuollut, healssahuvvat, sotnat, nohkat (ks. voipua)
heikentyä (tilasta) headjut, hedjonit, hejosmit, fuotnánit, fuotnut, bahánit, vearránit, mannat maŋás
heikentää heajosmahttit, heajudit, headjuluhttit, fuonidit
heikko hea/dju (-jos), heitto/t (-gis), fuo/tni (-nes)
heikkoasteinen (kiel.) geahnohisdásat
heikkokuntoinen (ihmisestä) hea/dju (-jos), heitto/t (-gis), návccah/eapme (-is) geahnoh/eapme (-is), nuommir (-is), nuom/mi (-es), nuol/li (-es)
heikkokuntoinen (lihasta) sil/li (-is), ha/bas (-hpa), ađđamahtes (attr.)
heikkokuntoinen (porosta) ruoi/nnas (-dna), ađah/eapme (-is), aseh/aš (-is), ađđamahtes (attr.), jolih/eapme (-is; rávž/žas (-a), ro/jas (-dja), skirč/čas (-a)
heikkolahjainen njuolv/vas (-e-), njuolvves (attr.); tulla heikkolahjaiseksinjuolvat, njuolvvagit
heikkonäköinen čalmmeh/eapme (-is), čuovggah/eapme (-is), skuo/njas (-tnja)
heikkous headjuvuohta, hedjodat, geahnohisvuohta
heikosti hejot ~ heajut, funet ~ fuonit
heila, sydänkäpy suopmu
heilahdella heillodit, sugadit; (jostakin roikkuvasta)šlimppardit, šlimppistit
heilahdus šlimppastat
heilahtaa heaillehit
heilauttaa heailalahttit
heilua heailut
heiluntarata šlimpungeainnus
heiluri šlimpá
heilutella šlivggodit
heiluttaa (häntäänsä, koirasta) likšut, likšat, livššodit, livššadit, gerjjodit; (innokas heiluttamaan häntäänsä) likšalas
heimo čearda, heaibmu
heimopäällikkö čeardaoaivámuš
heinittyä suoidnut; tämä piha on kovasti heinittynytdát šillju lea sakka suidnon
heinittää (kenkä) suidnet, dállastit, liehppadit, lihppet
heinä suoidni
heinähanko háŋgu
heinähäkki suoidnehehkke
heinäinen suoidná/i (-s)
heinäkasvit (pl.) suoidnešattut (pl.)
heinäkupo lágot ~ lágut
heinäkurppa sáhcomeahkástat
heinäkuu suoidnemánnu
heinälato láhtu
heinämaat (pl.) lájut (pl.)
heinänkorjuu suoidnerádjan
heinänkorsi suoidnečalbmi
heinänteko ládju, lájostallan; tehdä heinääládjudit, lájostallat
heinänuha suoidnenuorvvu ~ suoidnenuorvu
heinäratamo čáhppesskážir
heinäsaura stávrá, suovvi, soahttu
heinäsirkka rásselohkku
heinäsorsa suoidnesuorsá
heinäsuova stávrá, suovvi, soahttu
heinäsäkki (säkillinen heinää) suoidneseahkka
heinätavi suoidnečiksa
heinätukko vitku, duggu
heinätähtimö gieddehilsku
heinävita suoidnevihti
heisimato duolbamáhtu
heitellä bálkut, bálkkodit, bállahastalit, suohpput, suhpodit, šlivgut, šleaŋgut
heitellä suopunkia njorostallat
heitellä viehettä šlivgut
heitteille golgosii
heitteillä golgosis
heittelehtiä (esim. ahkiosta) skirvanaddat
heittelehtiä (sairaasta, vuoteessa) máladit, mállaguššat, fieradit, jorggáhallat
heittiö suohpáhas, bigohas, skáláhas
heittomerkki suhppenmearka
heittovapa šlivgunstággu
heittyä (tulla hylätyksi) healbat, bálkásit
heittäytyä bálkestahttit
heittää bálkestit, bállahastit, suhppet, gurastit (R); (pois tieltä)rihpastit; (sinkauttaa menemään)šlivggastit, šlivget, seaivalit, šleaŋggastit, šleaŋgalit, šleŋget, liŋgalit, liŋggostit; (jymäyttää maahan)boŋkalit, boggalit, jalkalit, njáŋgalit, gášvalit, deaškalit, steanžalit; (pärskäyttää veteen)boršalit, boršalahttit, borgalit, soicalit, bunčalit, duškalit; (heittää litteä kivi pitkin vedenpintaa)steažžalit, steahčalahttit, deaššastit, deš´šet; vahva heittämään (esim. suopunkia) olgeš (-is)
heittää kuperkeikka gubbarastit
heittää noppaa bircut
heittää suopunkia njoarostit; suopunginheittoetäisyydellänjoarostanmuttus, suopunginheittoetäisyydellenjoarostanmuddui
heittää viehettä šlivget; heitellä viehettäšlivgut, šlivggodit
heiveröinen smáit/i (-es), ur/bmi (-rpmes), ur/dnji (-tnjes), veaik/i (-kes); tulla heiveröiseksismáitut, urbmut, urdnjut
hekuma oaččálaš illu
hekumoida oaččástallat
hela (puukon) hoalka
helatorstai helloduorastat
heleys (äänen)čuodjalvuohta; (äänteen)čuovgatvuohta
heleä (äänestä)čuodjal (-is); (äänteestä)ču/ovgat (-vges)
helinä šuokŋa, skilla
helistin skilanas
helistä šuokŋat
helkkyä skillat, skilaidit
hella oapman, omman, oama, uvdna
helle báhkka, soađgu; paahtava hellegoarddáhat, boaldi báhkka
hellitellä roahcat
hellittämätön nággár (-is), ceaggá/i (-s)
helliä jiellahastit, jiellahastalit, jiellahallat, veahcat
helluntai hellodagat (pl.)
hellyttävä njuorradeaddji
hellyttää njuorradit, njuorasmahttit
hellyys gierisvuohta, njuorasvuohta, ráhkislašvuohta; osoittaa hellyyttägierástallat
hellä (jotakuta kohtaan) gieris, njuoras, ráhkislaš; tulla hellemmäksigierásmuvvat
hellä (jäsenistä) raš/ši (-es)
hellävarainen várrugas
helma healbmi
helmava healbmá/i (-s)
helmi bearal, helbmo
helmikana bearalvuonccis
helmikuu guovvamánnu
helmipöllö bearalskuolfi
helmisimpukka skálžu
helmiäispilvi silkebalva
helottaa (auringosta) báitit, goardit
helpehtiä (koipinahka) vuolahastit
helpommin álkibut
helpompi álkit
helposti álkit
helpottaa álkidahttit, geahppudit, helpet
helppo álki (-s), healp/u (-pos), ge/ahppat (-hppes)
helppohoitoinen álkit divššohahtti
helppolypsyinen loažža/t (-dis), luovaskas
helppotajuinen álkit ipmirdahtti
helppous álkivuohta
helsinkiläinen helssetlaš
helteinen báhk/as (-ka)
heltta lihpi
helttasieni lihpeguoppar
heltyä (jotakuta kohtaan) njuorrat (+ guovdu), njuorranit (+ guovdu); sydämeni heltyimus njuorai váibmu
helvetti helvet
helähtää čuodjalit, čuojihit, skilihit
helähtää šuoŋihit
hemmotella jiellahallat, jiellahit, jiellahastit, lilluhit, lillut; seđohallat ~ selohallat
hemoglobiini hemoglobiidna
hempeä (lapsesta) njuor/as (-ra)
hemppo ruoivil
hengellinen vuoiŋŋalaš
hengenhätä heakkaheahti
hengenkipinä (kuolemaisillaan olevalla) sisheagga
hengenlahja vuoiŋŋašaddu
hengenpelastus heaggagádjun
hengentuote vuoigŋaduodji
hengenvaara heakkavárra, sorbmi, sorbmananvárra
hengenvaarallinen heakkaváralaš, heaggaváldi, sorpmálaš
hengenveto vuoiŋŋanas, vuoiŋŋahat; samaan hengenvetoonseamma vuoigŋamii
hengetön heakkah/eapme (-is)
hengittäminen, hengitys vuoigŋan
hengittää vuoigŋat; (pitkään)vuoiŋŋadit, (vähän)vuoiŋŋihit, (syvään)bossut
hengitys, henki vuoiŋŋahat
hengityselimet (pl.) vuoiŋŋahagat (pl.)
hengitysjuuri vuoigŋanruohtas
hengityskeskus vuoigŋanguovddáš
hengityssairaus vuoiŋŋahatbuohcuvuohta
hengityssuojain vuoiŋŋahatsuodji
hengitystulehdus vuoiŋŋahatvuolši
hengähtää vuoiŋŋastit
hengästyä šieđđaluvvat, lahpastuvvat, lahppasuvvat, lahppasit
henki heagga, vuoigŋa; Pyhä HenkiBassi Vuoigŋa
henkihieverissä bealleheakkas
henkikirjoitus heaggačáliheapmi
henkilö olmmoš, persovdna, heakkalaš
henkilöauto smávvabiila
henkilökohtainen persovnnalaš
henkilökohtaisesti persovnnalaččat
henkilökortti persovdnagoarta
henkilökuljetus olmmošsáhttu
henkilökunta bargoveahka
henkilöllisyys identiteahtta ~ identitehta
henkilöllisyystodistus identiteahttaduođaštus ~ identitehtaduođaštus
henkilörekisteri olmmošregisttar
henkilötiedot (pl.) heaggadieđut (pl.)
henkilötunnus persovdnanummir, riegádannummir (N)
henkinen vuoiŋŋalaš, silolaš, mielalaš
henkiolento vuoigŋa
henkirikos heaggarihkus
henkitorvi giegir
henkivakuutus heaggaoadju, eallindáhkádus
henkivartija heaggafákta
henkiystävä heaggaustit
henkiä šohkut
henkselit (pl.) sealat (pl.)
henkäistä bosádit, šogádit, vuoiŋŋadit
henkäys ( hengähdys) vuoiŋŋanas
henkäys (pakkasella) šoganas
henkäys (tuulen) jiella, hieibma, spiella
hennoa rásket, girtát; (vaivoin) ráskestuvvat
hento šierv/i (-ves), šierv/vas (-a); tulla hennomaksišiervut
hento (kasvista) njuor/as (-ra)
hentokatkero várrecivzza
hentokorte álássuoidni, seakkagorddet
hentoluinen dávtteh/eapme (-is)
hentosätkin seakkasuovvi
hepatiitti vuoivvasvuolši, hepatihtta
heprea hebreagiella
hera mis´su
hereillä gozuid alde
herhiläinen stuorravievssis
herjata hiddjidit
herjaus hiddjádus
herjetä heaitit; (vähin erin)heaitalit
herkistyä hearkut
herkistyä (mieleltään) njuorrat
herkku hersko ~ hearskku
herkkusieni herskoguoppar, geađgeguoppar
herkkutatti geađgegassaguoppar
herkkä heark/i (-kes), raš/ši (-es)
herkkäuninen gul´leš (-is) ~ gul´les (-is); (erit. lapsista)reavas
herkkäuskoinen jáhkkálas, jáhkkil (-is), jáhkkeš (-is) ~ jáhkkes (-is), jáhkkevaš, jáhkaskas, jáhkkarámas
herkullinen njálgg/is (-a) ~ njálgg/at (-a); maistua herkulliseltanjálggiidit, njávkkistit, njávkkiidit
herkutella herskostallat
herkuttelija herskostal´li, herskobahta, njálgganjuovčča
herkuttelunhaluinen hersku/i (-os)
herkästi herkket ~ hearkkit, njuorrasit
hermo nearva
hermoileva skievis, skievaskas, skiev´vái (-s)
hermoilla skievvidit, skievvasaddat; heađástuddat
hermokimppu (ihmisestä) skiev´vi; tuon hermokimpun kanssa ei kannata ruveta tinkaamaandieinna skievviin ii gánnet nákkáhallagoahtit
hermosolu nearvaseal´la
hermosto nearvafierbmi, nearvvat (pl.)
hermostua ráttástuvvat, jierásmuvvat, jierástuvvat, dilihuvvat
herne hearta
hernekeitto heartamálli
hernekerttu heartavizar
hernerokkasumu (sakea sumu) seahkkamierká
heroiini heroiidna
herpes dearbmun; saada herpesdearbmut
herra hear´rá
herraskainen hearráslágan
herrasmies hearrásalmmái ~ hearrásolmmái
herrastella hearrástallat
herraus (rel.) hear´ráivuohta
herruus hear´ráivuohta
hertta (pelikorteissa) šiertá
herttainen liekkus, váimmolaš
herttamainen váimmohámat; herttamainen kuviováimmohámat figuvra
herttua herttot
herukka jierit ~ jieret ~ jeret ~ jerret
herukkapensas jieritmuorra
hervoton esine šloanci
hervoton, veltto šloanc/cas (-e-)
hervoton, veltto (roikkuvasta esineestä) šlimp/pas (-e-)
hervoton, vetelä šleanc/cas (-e-)
heräte (psyk.) impulsa
herätellä (työläästi) rávkkahit, boktalit, boktaladdat
heräteosto impulsaoastin
herättää rávkat, boktit, moriidahttit; (kesken unien)reavvat, (nopeasti)rávkalit, boktilit
herättää (rel.) bajásboktit, bajásboktalit
herättää kuolleista (rel.) bajásčuoččaldahttit
herätys boktin, rávkan
herätys (rel.) morráneapmi, moriidus, moriidahttin
herätyskello boktindiibmu, veahkkár
herätä morihit, moriidit, morránit, gohccát, gul´lát, covdnašuvvat, reavvašuvvat; ravgat nahkárat (+ lok.); nousta sängystälihkkat (bajás), čuožžilit, njuiket
herätä henkiin eal´lát
herätä kuolleista (rel.) bajásčuožžilit
heräys (rel.) morráneapmi
hete (suonsilmäke) opmu, gieva
hetehorsma ájahorbmá
hetekaali opmorásáš
heterogeeninen heterogenalaš
heti dakkaviđe, dalánaga, dalán, seammás, rábášnaga, rábášbále, hede (R); heti huomennaihttánaga, ihttenaš, heti tänäänotnánaga
hetki boddu, bodda
hetkinen bottoš; oli siellä hetkisenlei doppe bottoža ~ oatnelanbotta ~ oanehassii ~ oanehaš, pysähtyi sinne hetkiseksiorustii dohko bottožii ~ oatnelanboddii ~ oanehassii ~ oanehaš
hetteinen (suosta) obm/ui (-os)
hetula skuogga
hetulavalas bos´su, skuoggafális
hevillä buoril, leaikkal, gánssal; tuollainen haava ei hevillä umpeududiekkár hávvi ii buoril sav´vo
hevonen heasta, heabuš; (huono)gone, gákke, gohrat, suohpáhas, šlárva, šloaŋgu, šlurvi, váibbat
hevonhierakka šilljojuopmu
hevosenkavio heasttagazza
hevosenkenkä heasttaskuovva, heasttagáma
hevosmies heasttahas, heastalaš, heast´almmái ~ heast´olmmái
hevospaarma lávžá ~ lávžžu
hevosreki heasttareahka
hevostalli stál´la ~ stállja
hevosvoima heastafápmu; viiden hevosvoiman perämoottoriviđa heastta fanasmohtor
hidas njoa/hci (-zes), hiđ/is (-es); pitää jotakuta liian hitaananjoazášit soapmása
hidas (työssä) njoa/hci (-zes), hiđ/is (-es), hillján (-is), áddjá/i (-s), ádjánahkes, ájahallalas, gearggah/eapme (-is), njávval (-is), njálv/vas (-e-)
hidastaa njoahcudit, hihtudit, hiđásmuhttit; (vauhtia) hilljudit,fiidnudit
hidastella ájahallat, busildit, busidit, láppezastit
hidastua njoahcut, hihtut, hiđásmuvvat; (vauhdista)hilljut, fiidnut
hieho guigu
hiekanjyvänen sáttočalbmi
hiekka sáttu ~sáddu; hiekan tahraamana sáttonaga
hiekkaantua sáttohuvvat
hiekkahaude (hoitokeinona) sáttohávdda
hiekkainen sátto-; hiekkaisenasáttonaga
hiekkajyvänen sáttočalbmi
hiekkakasa sáttolátna
hiekkakuoppa sáttoroggi
hiekkalaatikko sáttokás´sa
hiekkapaperi sáttobábir
hiekkapohja sáttobodni
hiekkaranta sáttogáddi
hiekkaryöppy sáttoborga
hiekkatörmä miel´li
hiekoittaa sádduid gilvit
hieman uhcán, unnán, vehá(š), uhcánaš, unnánaš, binná, binnánaš, binnoš (R)
hieno fiinn/is (-a); tulla hienommaksifiidnut
hienohelmainen (tytöistä) moarsá/i (-s), moarssaskas
hienoin fiidnáseamos
hienojakoinen (aineesta) liđbma/t (-dis) ~ liđbm/at (-es); tulla hienojakoiseksiliđmmagit
hienompi fiidnáseabbo ~ fiidnáset ~ fiidnásut
hienontaa mol´let, njuvdit fiinnisin
hienosokeri fiinnasohkkarat (pl.), fariinnat (pl.)
hienostella fiinnohallat, fiinnuhit; (vaatteilla)geampasaddat, (ei-saamelaisnaisen tavoin)rivgostallat
hienosti fiidnát
hienotunteinen fiinnadovddolaš, fiinn/is (-a)
hienous fiinnisvuohta, fiidnodat
hieroa ruv´vet
hieroja ruv´vejeaddji
hieronta ruv´ven
hieroskella ruv´vedit
hierottaa ruv´vehit
hiertymä (ihossa) gohpalas, skohpalas, skoavhli, gil´lásupmi
hiertyä (ihosta) skoavhlut, gohpalastit, skohpalastit
hiertää fierdit
hieskoivu sieivasoahki
hiestyä bivastuvvat
hiesu hui fiinna sáttu
hieta fiinna sáttu
hietakampela njuvvat, sánddat
hietamato máhkka
hietaorvokki guolbbaviola
hievahtaa lihkkasit
hiha soadji ~ soadjá; varustaa hihallasoadjádit
-hihainen -soajat
hihakas soaddjá/i (-s)
hihansuu soadjegeahči ~ soadjageahči
hihhuli (hurmahenki) gievvulaš, vil´laheagga
hihittää nihlistit, nihlaidit
hihitys nihlisteapmi
hihkaista háikkádit, háikkihit
hihkua háikit
hihna lávži; opettaa poro hihnaanlávžádit, panna poroja hihnaanlávžádit
hihnaapelkäävä (porosta) lávžeballalas
hihnakkain (poroista) lávžálagaid
hiidenkirnu noaidegievdni
hiihdellä čuoiggadit
hiihdättäjä čuoiggaheaddji
hiihdättää (panna hiihtämään)čuoiggahit; (ajaa takaa hiihtämällä)čuoiggahit
hiihto čuoigan
hiihtohissi čuoiganhis´sa ~ čuoiganheaisa
hiihtokeli sabetsiivu; (riittävästi lunta)sabetdoavdnji
hiihtokenkä čuoigangáma
hiihtokilpailu čuoigangilvu
hiihtoloma čuoiganluopmu
hiihtoretki čuoiganmohkki
hiihtäjä čuoigi
hiihtää čuoigat; (lyhyen matkaa)čuoiggastit, (nopeasti lyhyen matkaa)čuoigalit, (lähteä hiihtämään) čuoigalit, čuoigát, käväistä hiihtämällä(jossakin) čuoiggadit, ajaa takaa hiihtämälläčuoiggahit
hiili (hehkuva)hilla, ráddi; (puuhiili, sysi)čađđa, čitna; (poltettava)koalla
hiilidioksidi (kem.)čitnadioksiida
hiilihydraatti čitnahydráhtta
hiilijalanjälki čitnaluodda
hiilitabletti čitnatableahtta
hiillos áššu
hiillostua áššuluvvat, ášuiduvvat
hiiltyä čitnaluvvat, hillaluvvat, hilaiduvvat; (pinnaltaan)ráddiluvvat
hiipiä njáhkat; (nopeasti)njáhkalit, (lähteä hiipimään)njáhkalít, (perässä)njágahit, (tavoittaa hiipimällä)njálgaldahttit
hiippakunta bismagoddi
hiipua, huonosti palaa (tulesta) skuotnjat, skuonjaidit
hiipuva, huonosti palava (tulesta) skuo/njas (-tnja)
hiirenloukku gil´lár
hiirenvirna sáhpalrássi, sáhpal
hiiri sáhpán, šnjierrá (R), njierrá (R)
hiirihaukka sáhpánboaimmáš, sáhpánhávut
hiiripöllö sáhpánskuolfi
hiisi hiida
hiiskahtaa jienádit, jienihit, savkalit
hiiva jeara, jeasta
hiivasieni jeastaguoppar
hiivatti hiivvat; hiivatin hyväoalle buorre
hiiviskelijä njágan
hiiviskellä njágadit
hiki bivastat
hikinen bivastuvvan, bivastat-
hikipäissään (hiki hatussa) bivastatgállus; touhusi siellä hiki hatussadoamai doppe bivastatgállus
hikirauhanen (anat.) bivastatráksá
hikoilla bivastuvvat, bivastuddat
hikoilu bivastuvvan, bivastuddan
hiljaa (ääneti) jaska
hiljaa virtaava doažža/t (-dis), doa/žži (-ččes)
hiljainen hillján (-is) jask/at (-es), jávoh/eapme (-is); pitää jotakuta liian hiljaisenahiljášit soapmása
hiljaisuus jaskatvuohta
hiljalleen (hiljakseen) hiljážii, hiljážit, hiljit, gulul, suolggaid
hiljattain ks. äskettäin
hiljentyä jaskkodit, jávohuvvat
hiljentää jaskkodahttit
hilkka (päähine) liidnegahpir
hilla (suomuurain) luomi; (kypsä)láttat, (raakile)čurot, čuru, garat
hillajänkä luomejeaggi
hillankukka luomelasta
hillastaa lubmet, luopmániid čoaggit
hilleri hil´ler, čáhppesbuoidda
hillittömyys viivvuhisvuohta
hillittömästi viivvuheamet
hillitä doalahallat, caggat
hillitön viivvuh/eapme (-is), viivvurh/eapme (-is); tulla hillittömäksiviivvuhuvvat
hillo silta
hilse gatna
hilseillä (päänahasta) ganistit
hilseilytauti (psoriasis) gáittát (pl.); saada hilseilytautigáitáluvvat, gáitut
himmennin devkkodahtti
himmentää devkkodahttit
himmetä devkkodit
himmeä de/avkat (-vkes), čuovggah/eapme (-is); (valosta, lampusta)skuo/njas (-tnja)
himo (sukupuolinen)hipmu, anistupmi; (kova halu johonkin)miella, goiku, nealgi; (johonkin ruokaan)hapmu, uŋggar
himoita hipmošit, hipmudit, anistuddat
himokas himolaš, anistuhkes
himoton himuh/eapme (-is)
hinaaja geasehanfanas, rundinfanas
hinata (vedättää) geasehit, rundit, feastit
hinaus (vedätys) geaseheapmi, rundin, feastin
hinauttaa geasehahttit, runddihit
hindulaisuus hindulašvuohta, hinduisma
hinkata (itseään, ihoaan) skubbet; (kiiltäväksi)geallat
hinkuyskä sainnahat
hinnanalennus haddevuolideapmi, hálbudeapmi
hinnankorotus haddebajideapmi, divrudeapmi
hinnasto haddelistu, haddelogahallan
hinta haddi;puoleen hintaanbeallehaddái
hintasäännöstely haddemudden
hintataso haddedássi
hintava haddá/i (-s), divrras
hintelä šierv/i (-ves), šierv/vas (-a); tulla hintelemmäksišiervut
hioa (terottaa hiomalla) sadjit, heidnet, dávžat
hiomakivi sadjingeađgi, sadjin, heaidna, dávžžan
hionta sadjin
hiostua bivastuvvat, báhkkanit, (kovasti)čáhcut
hipaista skav´vehit; hipaisten (ohi, yli)skavát (meaddil, badjel)
hipoa skav´vehit; hipoen (ohi, yli)skavát (meaddil, badjel), maata hipoeneatnan labi
hippiäinen loddegonagas
hiprakassa gárremaččain, oaivvesnaga, smávva oaivvis, viidnanaga, naga
hirmu hirbma
hirmuinen hirpmus
hirmumyrsky hirpmusdálki, orkána
hirmutyö hirbmadahku
hirmuvalta hirbmaváldi, tyranniija
hirmuvaltias tyrán´na
hirnahtaa šnjirggádit
hirnua šnjirgut
hirsi hirsa
hirsimökki hirsastohpu
hirsirakennus hirsavisti
hirssi hirsagordni
hirttoköysi harcabáddi
hirttyä harcasit
hirttää harcet
hirvaantalja sarvádat, sarvvaduollji
hirvas sarvvis
hirvenjäkälä guopparjeagil; iso hirvenjäkäläránesjeagil
hirvenmetsästys ealgabivdu, sarvvabivdu
hirvenvasa ealggamiessi
hirvetä duoddut (+ inf.); ei hirvennyt sinne lähteäii duddon dohko vuolgit
hirveä hirbmat, hirpmus, issoras
hirveän (+ adj., + adv.) hirveän hyvähirbmat buorre, hirveän kaukanahirbmat guhkkin
hirveästi hirbmadit, hirbmosit, issorassat
hirvi ealga, sarvva
hirvikärpänen sarvvačuru
hirvittävä hirpmus
hirviö boragas
hissi his´sa (S), heaisa (N)
historia historjá
historiallinen historjjálaš
historioitsija historihkkár
hitaasti njozet ~ njoazit, hihtásit, gulul, hiljážii, hiljážit
hitaus njoahcivuohta, hiđisvuohta
hitsata sveiset
hiukan uhcán, unnán, vehá(š), uhcánaš, unnánaš, binná, binnánaš, binnoš (R)
hiukkanen čalbmi, ávnnasčalbmi, partihkal
hiukkasen uhccánaš, un´nánaš, binná, binnánaš
-hiuksinen -vuovttat; vaaleahiuksinenčuvgesvuovttat
hius vuokta, vuoktačalbmi; hiukset (pl.) vuovttat (pl.)
hiuskarvan varaan gazzagassii
hiuskarvan varassa gazzagasas
hiusneula vuoktanállu
hiusnuttura vuoktabunta
hiuspinne vuoktaspean´na
hiusputki vuoktabohcci
hiussuoni vuoktasuotna
hiustenkuivaaja vuoktagoikkár
hiustenleikkuu vuoktačuohppan
hiusverkko vuoktafierbmi
hivellä njávkat, njávkkadit
hivenaine vátneávnnas
hivenen ks. hiukkasen
hoeskella hoahkidit, hoagašit
hohde šlienja
hohde (miner.) šlienja
hohkakivi govdugeađgi
hohkata (lämpöä)liekkistit, báhkistit; (kylmää)galmmistit
hohtaa šlietnjat ~ šlietnjut; hohtavan valkoinenče/askat (-skes)
hohtimet (pl.) liippetáŋggat (pl.)
hoidattaa divššuhit
hoidella divššodit; (lapsia, asioita, poroja) kohkket ~ gohkket
hoidokki divššohas
hoikentaa seakkidit, seaggudit
hoikentua seaggut
hoikka (pyöreistä esineistä) sea/ggi (-kka)
hoikkakatkero gieddecivzza
hoikkanurmikka seakkasuoidni
hoilata huiggirdit
hoiperrella skivžasaddat
hoippua (horjua) steavžut
hoippua (huojua) skivžut
hoippua (kulkiessa) suoibut, suibbodit
hoippuva (horjuva) steavž/žas (-e-); tulla hoippuvaksi, horjuvaksisteavžžagit, hoippuva, horjuva esinesteavži
hoippuva (huojuva) skivž/žas (-e-); tulla hoippuvaksi, huojuvaksiskivžžagit, hoippuva, huojuva esineskivži
hoitaa dikšut, hoaidit (R), hoitát (N);ottaa hoitaakseenváldit badjelasas
hoitaja divššár, dikšár, dikšu
hoitamaton divššokeahtes (attr.)
hoitelu divššodeapmi
hoito dikšu, dikšun, hoaidu (R), hoitu (N)
hoitola (hoitokoti) divššohat
hoitomaksu dikšunmáksu
hoitomeno dikšungollu
hoitopaikka dikšunbáiki, dikšobáiki
hoitotoimenpide dikšundoaibma
hoitotuki dikšundoarjja
hoitua ordnašuvvat; asia on hoitumassaáš´ši lea ordnašuvvamin
hokaista hoahkalit, hoagihit, hoahkalastit
hokea hoahkat, dáguhit, dáhkut; (niitä samoja)báibmat
hoksata hoksát, fuobmát, dáikkihit
holhooja hoavda, hovdejeaddji, fuolaheaddji, forminddar (N)
holhota hovdet, fuolahit
holhottava hovdenvuloš
holhous hovden, hovdejupmi, fuolaheapmi, fuolahus
holkki hoalka; varustaa holkillahoalkadit, holket
hollantilainen hollándalaš
holtiton huvddah/eapme (-is)
holvi holve, gávdi, geavli
home guohpa; maistua homeeltaguohpanjaddit
homehduttaa guohppudit
homehtua guohpput
homehtuvainen guhppolas, guohppul (-is)
homeinen guohpa-
homejuusto guohpavuostá
homma hom´má, hommet
hommailla hom´mástallat, rasildit, guovzat
hommata hom´mát; háhkat, skáhppot, háŋket
homofiili homofiila
homogeeninen homogenalaš
homonyymi homonyma
homoseksuaalinen homoseksuálalaš
honka soarvi; päin honkiaendorii, endoris, jorgut
honottaa njunevuolástit
hopea silba; hopea-, hopeinensilba-; hyvin hopeapitoinensilbá/i (-s), silb/ii (-es)
hopeakettu silbarieban, čuorrerieban
hopeakylki (porosta) silbasiidu
hopealusikka silbabaste
hopeamitali silbamedállja
hopeapaperi (alumiinifolio) silbabábir
hopearaha silbaruhta
hopeavyö silbaboagán
hopeinen silbasaš, silba-
hopeoida silbet
hoppu hoahppu; hopun hoppuahoahpohoahpus, doama doama
hoppuileva hohpp/ui (-os), heahttá/i (-s)
hoppuilla hohpohallat, huššat, doapmat
hoppuilu hušša, doapma
hopummin hoahpubut
hopusti hoahpus
hoputtaa hoahpuhit, hobehit, gáhčahit, rássat
horisontti almmiravda, horisonta
horjahdella suibbodit, suoibbádallat
horjahtaa suoibbádit, suoibbihit; (pöydästä tms.)juovzzádit, juovzzihit
horjua suoibut; (pöydästä tms.)juovzut, juvzzodit
horjuttaa suoibbuhit; (pöytää tms.) juovzudit
horjuva ihminen suoibi
horkka (vilutustauti) gánasdávda
hormoni hormona
horoskooppi horoskohppa ~ horoskohpa; tuon horoskoopin mukaan olisit ihmisenä aika änkyrädien horoskohpa mielde don livččet olmmožin viehka ceaggái
horros adjágas
horsma horbmá
hosua huššat, duđđat
hotelli hoteal´la
hotkaista borralit, njálbmádit, vuohpádit, hoalkulit, noavkalit, noavkkádit, njiellalit
hotkia šleambut, vuohpput, njiellaladdat, hoalkut, njieladit, suohppuladdat
hotkija šleambá
houkata dádjut, mielahuddat, seahkidit, jal´lošit, eaibmidit
houkka hoavkkát, hoavki, hoavri, gáigá ~ gáigi
houkutella hohkahit, giktalit, giktit, givttastallat, giktaladdat, geasuhallat, mieldduhit, oalgguhit, oasuhit, niktit, niktalit
houkutin sievttadas
houkuttaa hohkahit, giktalit
houre (sairaan) mealtin, hoavrideapmi
houria (sairaasta)mealtit, hoavridit
housunkannattimet (pl.) sealat (pl.), buksadoalanat (pl.)
housunlahje buksaleagga
housunsepalus buksacuohpi
housuntasku buksalubma ~buksalum´ma
housut (pl.) buvssat (pl.)
hovi hoavva
hovioikeuden tuomari (N) lágamán´ni
hovioikeus hoavvariekti, lágamán´neriekti (N)
huhtikuu cuoŋománnu; gáranasmánnu (hist.)
huhu solža, golgosáhka, mátkesáhka, márkansáhka, šláttar, juorru, beakkohus, šurra, šurru
huhuilla huikkašit
huhuta (kertoa huhuna) beakkohit
huidella fáiput; (esim. narulla) fáškut (+ kom.), fađđut(+ kom.)
huijari skealbma, dájuheaddji, buijár, fálskkár
huijata skelbmošit, dájuhit, dátnjat, lumpet, lum´met, buiját, jukset, geassit njunis; joutua (jonkun) huijaamaksilumpehallat, lum´mehallat, fálskehallat, fil´lehallat (ks. petkuttaa)
huilu flöita
huimapäinen ráigeoaivvat, čoaskačoalat, rohko/t (-his)
huimapää ráigeoaivi, čoaskačoalli, rohkot
huimaus oaivejorggis, oaivejoran; häntä huimasison lei oaivejorgásis, häntä rupesi huimaamanson šattai oaivejorgásii
huimaustauti (esim. porolla) vuorri, vuorahat
huippu (vuoressa) čohkka
huippukokous allačoahkkin
huiskia fađđut, ráivut
huitaista fáippastit, fađustit, fađastit
huitaisu fáippastat, fađastat
huitoa fáiput, fáippodit, fađđut, huidut; ráivut, rávjut
huivi liidni
hujan hajan hiluid háluid ~ hiđuid háđuid
hujoppi (pitkä, hoikka mies) guhkat, gurgu, njášku, stávru
hukata láhppit
hukkakaura girdihávvar
hukkua (kadota) láhppot
hukkua (veteen) heavvanit, duš´šat, hohkkanit (R), hohkkat (R)
huligaani huligána
hulina hušša, guđđa, šuvggas, livkkas
huljuttaa (nestettä) skulljet
huljuttua (nesteistä) skulljašuvvat
hullu (adj.) ja/l´la (-llas), mielah/eapme (-is), gáiggas (-is), seahke-; tulla hullummaksijal´lut, tehdä joku hullummaksijal´ludit, pitää jotakuta liian hulluna jallašit soapmása
hullu (terveestä ihmisestä) jal´la, jalleš, jallasoaivi, gáigá ~ gáigi, seahkediŋga, eaimmaskas, eaibmi
hullutella (koheltaa, vouhottaa, hölmöillä) jal´lošit, mielahuddat, seahkidit, gáiggistit, eaibmidit, eaimmaskuddat, dovkošit, dádjut, dáisut, asehuddat, bieggasaddat, bierfasaddat, beas´sasaddat (vrt. hassutella)
hulluus jal´lavuohta, jal´lodat
hulmahtaa šlivggihit
hulmuta libardit, libaidit
hulpio holbi; varustaa lapinpuku hulpiollaholbádit
hulpiokangas holbbis
humaani humána
humahtaa šuvihit, šoavihit
humala gárrendilli, juhkanvuohta, oaivvesvuohta
humala (kasvi) humbil, hopmil
humalainen gárrenolmmoš, oaivvesolmmoš
humalajuominen (humalahakuinen juominen) juhkaluvvanjuhkan
humalassa gárremiin, gárrenoaivvis, juhkan, juhkanvuođas, oaivvis; (lievässä)gárremaččain, oaivvesnaga, smávva oaivvis, viidnanaga, naga; (kovassa) badjeloivviid juhkan, hálva juhkan, bihkkan, bihkkanaga (ks. hiprakassa; kännissä)
humalatila gárrendilli, oaivvesvuohta
humalluttava juhkaluhtti; humalluttava juomajuhkaluhtti jugus
humaltua gárihuvvat, juhkaluvvat, oaivvahuvvat, oaiváiduvvat, oaivváiduvvat, suovvaluvvat, viinnahuvvat, nagahuvvat, šaddat gárremiidda
humanismi humanisma
humanisti humanista
humanistinen humanisttalaš
humanitaarinen humanitára
humina (tuulen) šuvva, šoavva, skoavva
humista (tuulesta) šuvvat, šuvaidit, šoavvat, šoavaidit, skuvvat, skuvaidit
hummeri hum´mer
humoristinen humoristtalaš
hunaja honnet
huntu suokka
huoahtaa šuohkikit; (levähtää)bosihit
huohottaa sáđđat, sahkat, šieđđat; (jatkuvasti)sáđagit, sagadit; panna huohottamaansáđahit, sagahit
huojahdella suibbodit
huojahtaa suoibbádit, suoibbihit
huojennus (kivun) vuogiheapmi
huojentua (kivusta) vuogihit
huojua suoibut; (pöydästä tms.) juovzut
huojua (kulkiessaan) juorbut, juorbasaddat, jollardit, máisut
huokailla šuohkkit, šuohkáhallat, šuohkašit
huokailu šuohkas
huokaista šuohkihit
huokaus šuohkanas, šuohkáhus
huokea govttolaš, hálb/i (-bes), fuo/đ´đi (-đđes)
huokoinen (sarvesta) suos/as (-sa)
huokua šohkut
huolehtia (jostakin) fuolahit (+ lok.), atnit fuola ~ávvira (+ lok), váldit vára (+ lok), áittardit (+ akk.), áimmahuššat (+ akk.)
huolehtiminen fuolaheapmi
huolellinen fuolalaš, skihkalaš, doaimmalaš
huolellisesti fuolalaččat, skihkalaččat, ortnetmielde, čorgadit, čorga
huolellisuus fuolalašvuohta, skihkalašvuohta, skillu
huolenpito sihkka
huoleton fuolah/eapme (-is), berošmeahttun, gehppesmielalaš
huoli fuolla
huolia fuollat
huolimaton fuollameahttun, fuolah/eapme (-is), čorgatmeahttun, sahtedohko (attr.), skihkah/eapme (-is), háđir (-is), háreh/eapme (-is), ávvirmeahttun, šli/htu (-đos), šlihtt/ui (-os), šliđas (-), šlu/htu (-dos), šluhtt/ui (-os), šluđas (-)
huolimaton (työssään) ruš/šu (-os), ruš´š/ui (-os), rušas (-), riš´š/ui (-os), riđvá/i (-s), rufanas
huolimatta fuolakeahttá, beroškeahttá
huolimattomasti fuollameahttumit, háreheamet, šliđot
huolimattomuus fuollameahttunvuohta, fuolahisvuohta, čorgatmeahttunvuohta, sahtedohkovuohta, skihkahisvuohta, hárehisvuohta
huoltaa fuolahit, dikšut, hovdet
huoltaja hoavda, hovdejeaddji, fuolaheaddji, áittardeaddji, bearráigeahčči, ovddasmorašteaddji
huolto fuolahus
huoltoapu fuolahandoarjja
huoltoasema bensiidnastašuvdna ~ bensenstašuvdna
huoltoeläke fuolahanealáhat
huoltovelvollisuus fuolahangeatnegasvuohta
huomaavainen fuomášahkes, vuollis (-is)
huomata áicat, fuomášit, fuopmášit, fuobmát, fuomihit, huomihit (R); (yhtäkkiä)jurdilit, dáikkihit, hoksát, áicát, muitát
huomattava mearkkašahtti, fuopmášahtti
huomattavasti sakka; huomattavasti suurempisakka stuorát, huomattavasti kauempanasakka guhkkelis
huomautella cuoigut, cuiggodit; ei kannata aina huomautella pikkuasioistaii gánnet álo cuoigut buot duššiin
huomauttaa fuomášahttit, mearkkašit; (ojentavasti)cuiget
huomautus fuomášahttin, mearkkašupmi; (ojentava)cuigehus
huomenna ihttin; heti huomenna ihttánaga, ihttenaš
huominen ihttáš, ihttá-; huomiseksiihttážii, huomisesta lähtienihttážis
huomio fuomášupmi ~fuopmášupmi; ottaa huomioon (+ akk.), váldit vuhtii ~ fuopmášupmái ~ lohkui
huomionarvoinen fuomášánveara
huomiotaherättävä čalbmáičuohcci
huomisaamuna ihttin iđidis, ihttá iđit ~ ihtt´iđit
huomisiltana ihttin eahkedis, ihttá eahket ~ ihtt´eahket
huomispäivä ihttáš, ihttábeaivi
huone latnja
huoneenhaltija (taruolento) visttiháldi
huoneenlämpö latnjaliekkas; säilytettävä huoneenlämmössägalgá seailluhuvvot latnjalieggasis
huoneenvuokra visteláigu
huoneisto lanjadat
huonekalu stohpogálvu, viessogálvu
huonekasvi stohporássi, viessorássi
huonekärpänen gáskkát
huonetoveri latnjaguoibmi
huono hea/dju (-jos), fuo/tni (-nes), heitto/t (-gis); huono onniguoržžu, huonolla tuulellabahángomás, heajoslanjas, pitää huononahejošit, fuonášit, saattaa huonoon valoonbostit, bostalit, tulla huonolle tuulellehedjosit
huonohampainen báneh/eapme (-is); tulla huonohampaiseksibánehuvvat
huonohko heajoslágan
huonojalkainen juolggeh/eapme (-is); tulla huonojalkaiseksijuolggehuvvat
huonokasvuinen šattoh/eapme (-is)
huonokasvuisuus šattohisvuohta
huonokuntoinen (ihmisestä) sil/li (-is); pitää jotakuta liian huonokuntoisenasilášit soapmása, tulla huonokuntoiseskisillut, tehdä joku huonokuntoiseksisilludit
huonokuuloinen bealjeh/eapme (-is), guluh/eapme (-is), lossagulot; tulla huonokuuloiseksibealjehuvvat
huonokuuloisuus bealljevátnivuohta, bealjehisvuohta
huonokäytöksinen stoaid/das (-a), heajosmenolaš; käyttäytyä huonostistoaidasaddat, stoaidudit
huonommuus fuonitvuohta, heajutvuohta
huonomuistinen muittoh/eapme (-is); tulla huonomuistiseksimuittohuvvat
huonontaa heajosmahttit, heajudit, headjuluhttit, fuonidit
huonontua heajosmuvvat, hedjonit, headjuluvvat, fuotnánit; (erit. säästä)neavrut, (väleistä)ránodit
huono-onninen oaseh/eapme (-is), vuotnah/eapme (-is), bártá/i (-s); tulla huono-onniseksioasehuvvat
huono-onnisuus oasehisvuohta
huonosilmäinen čalmmeh/eapme (-is), vátnečalmmat, čuovggah/eapme (-is); tulla huonosilmäiseksičalmmehuvvat
huonosointinen čuojoh/eapme (-is)
huonosti hejot ~ heajut, funet ~ fuonit
huonota hedjonit, fuotnánit
huonoteräinen (veitsestä) heajosávjjot
huonotuulinen heajosmielalaš
huonous headjuvuohta, hedjodat, fuotnivuohta, futnodat
huonovointinen veajuh/eapme (-is)
huonovointisena il´láveaje ~ il´lávejiid
huonovointisuus il´láveadju, veajuhisvuohta
huopa filta ~ filte, duohpi, duobus
huopahattu filtaháhtta
huopakenkä duohpegáma
huopakynä filtapean´na
huopanahkajäkälä beatnatjeagil
huopaohdake biššanrássi
huora (adj.) fuor/rá (-s)
huora (subst.) fuorrá
huoruus fuorrávuohta
huovata vuohppát, huohpat
hupaisa hearv/ái (-s), herv/ii (-es), somá (-s)
hupeneva hohppil (-is), ho/hpi (-bis), hobas (-)
huppu skuohppu, seahkka
hurahtaa šuvggihit
hurautella šuvgguhit
hurauttaa (johonkin) hurgalit, šuvgalit, sihkastit, girddihit
hurina hurra, šurra
hurista hurrat, šurrat
huristella hurgguhit
hurja vild/das (-a), ráigeoaivvat
hurjapää ráigeoaivi, vildon
hurjastelu (ajoneuvolla) vil´lavuodjin
hurjistua viimmáskit
hurmaava rohttejeaddji, šarmerejeaddji
hurmahenki (hihhuli) gievvulaš, vil´laheagga
hurmata šarmeret
hurmio ekstása, gievvundilli
hurmostila ekstása
hurskas hurskkis
hurskasteleva bas´sá/i (-s), iešráhkis, iešbuorre
hurskastella hurskkástallat
hursti (säkkikangas) horsta
hurstisäkki horstaseahkka
hurtta horti
hutiloida (työssään) šliđardit, ruššat, ruššudit, riššudit, šliđardit, šluđurdit
hutiloiden ruš´šojit, fuollameahttumit
hutiloiva (työssään) šli/htu (-đus), šlihtt/ui (-os), šluhtt/ui (-os), ruš´š/ui (-os), ruš´šái (-s), ruš/šu (-os)
hutilus šluhtu, rušan, riššu, ruš´šos olmmoš
huudahdus huikkádeapmi, čurvestat
huudahdussana (kiel.) čuorvvassátni, interjekšuvna
huudahtaa huikkádit, huikkihit, čurvet, čerget, rogádit, rágádit, háikkádit, háikkihit, giljádit, biškkádit, bárggádit, spinjádit
huudahtella huikkáhallat
huudattaa huikkihit
huudella huikkašit, čurvvodit
huuhdella doidit; (vähin erin)doiddašit, (nopeasti)doidilit
huuhkaja lidnu, bumbbástat, bealljeskuolfi, stuorraskuolfi
huuhtoa (vedessä) skulljet
huuhtoutua (vedessä) skulljašuvvat
huuli bavssa
huulihalkein gurranjálbmi
huuliharppu fidjol
huuliparta seamu
huumausaine narkotihkka
huume narkotihkka
huumenuori narkotihkkanuorra
huumetyöntekijä narkotihkkabargi
huumori humor
huumorintajuinen leaikadovdi
huurre (puissa) ritni, šuhči
huurremetso ritneloddi
huurtua (lasista) njoađvut, njoađvvagit
huurtua (puista) ritnut, šuhčut
huuruinen (lasista) njoađv/vas (-e-)
huutaa huikit, čuorvut; čeargut, rohkut, ráhkut, háikit, šáikit, gilljut, biškut, spitnjut, bitnjut, reahkut, riehčut
huuto čuorvvas, huikkas, huikkanas
huutoetäisyys čurvehat
huutokauppa čuorvvasgávpi, bidjet, bikket
huutomerkki čuorvvasmearka
huutoäänestys čuorvvasjienasteapmi, čuorvvasjienastus
huventaa, niukentaa skol´let
huveta, niuketa skollat, skollanuvvat, skollanuššat
huvi hávskodat, hearva, lusta; huvin vuoksi, huvikseenhearvva dihte
huvila vil´lá
huvinäytelmä komediija, hearvačájálmas
huvitella hávskkohallat, hervvoštallat, suohtastallat
huvitella suohtastallat
huvitilaisuus suohtastallandilálašvuohta
huvittava hearvá/i (-s), herv/ii (-es), herveja (attr.), somá (-s)
huvittelu hávskkohallan, hervvoštallan, suohtastallan
huvittelu suohtastallan
hyeena hyena
hyhmä šoavli ~ soavli, sievlla; tulla hyhmäiseksišoavlut ~soavlut
hylje njuorjju ~ njuorju
hyljekenkä njuorjjot, njuorjjočázet
hyljeksiä hilggodit, fuotnut, badjealgeahččat
hylkeennahka njuorjjonáhkki
hylkiö hilggohas, silddáhas ~ silddáhus
hylly hildu
hylätä hilgut, bálkestit, healbadit
hymni hymna
hymy modji; pidätellä hymyäänmojiid goddalit, hymyssä suinmojunjálmmiid
hymyilevä moddjá/i (-s)
hymyillä moddját, moddjádit, mojohallat; (lyhyesti)moddjet, moddjestit, (ruveta hymyilemään) modjosit, moji geassit
hymähdellä himáhallat
hymähtää himihit
hypellä njuikut, njuikkodit, haskkadit (R)
hypnoosi hypnosa
hypnotisoida hypnotiseret
hyppijä njuikkon
hyppiä njuikut, njuikkodit, haskkadit (R)
hyppyhäntäinen njuikenseaibbat
hyppyri njuikehat; hyppyrimäkinjuikenluohkká
hyppääjä njuikejeaddji
hyppääminen njuiken
hypähdys njuikestat
hypähtää njuikestit
hypätä njuiket, čel´let, čealádit, haskat (R)
hyrinä hurra
hyristä hurrat
hyrrä hum´mu; leikkiä hyrrällähummostallat
hyräillä huraidit, hurrat
hyräily hurra
hysteerinen hysteralaš
hysteria hysteriija
hytkyä dilddistit
hytti hyhtta
hyttipaikka seaŋgasadji
hyttynen čuoika; tulla hyttysaikačuiket
hyttysöljy čuoikavuoiddas
hyve šiehku
hyveellinen šigolaš
hyveellisyys šigolašvuohta
hyvillään buorremielas
hyvin bures, buoragit (R)
hyvin (+ adj., + adv.) hui, erenoamáš; hirbmat, hirpmus, issoras, iskor, gáfat, mearihis, mielahis
hyvinkehittynyt čálg/gas (-a), čálgalan, čálgan
hyvinvointi buorredilli, buresbirgejupmi, buresbirgen, vallji
hyvinvointivaltio buresbirgenriika
hyvinvointiyhteiskunta buresbirgenservodat
hyvinvoipa buresbirgejeaddji, buorredilálaš, heađeh/eapme (-is)
hyvyys buorrevuohta, burrodat
hyvä buorre, buorat (R)
hyvä mieli buorre miella; hyvällä mielelläbuorremielas, movtta
hyväillä buorranaddat, njávkkadit, njávkat, veahcat
hyväily buorranaddan, njávkan
hyväjalkainen juolgá/i (-s)
hyväkasvuinen šattolaš; hyväkasvuinen maašattolaš eana, hyväkasvuinen vuosišattolaš jahki
hyväksikäyttö ávkkástallan, ávkin atnin
hyväksyminen dohkkeheapmi
hyväksyttävä dohkálaš
hyväksyä dohkkehit
hyväkuntoinen (ajoporosta) rávnnuhis (attr.); kuntoutua (ajoporosta)rávnnuiduvvat
hyväkuntoinen (kestävä, väsymätön) sávr/i (-res), gil´lil (-is), gil´leš (-is); tulla kestäväksisávrut, saada kestäväksisávrudit
hyväkuntoinen ajoporo rávnnut
hyväkäs (ihmisestä) čábbe, fávre, lieksi, lágáš, hiv´ván, hivvi
hyväluontoinen buorrelunddot, šiega
hyvämaineinen láitemeahttun, moaitemeahttun
hyvämuistinen muitil (-is), muiteš (-is) ~ muites (-is)
hyvänhajuinen njálggahájat, njálggahái-
hyvänlaatuinen buorrešlájat
hyvänmakuinen njálgg/is (-a) ~ njálgg/at (-a)
hyväntahtoinen buorredáhtolaš
hyväntekeväisyys buorredagolašvuohta
hyväntekijä buorredahkki
hyväonninen ks. onnekas
hyväosainen buorredilálaš
hyvästellä dahkat dearvvuođaid, hivástahttit (R)
hyväsydäminen váibmoláđis
hyvätapainen buorremenolaš
hyväuskoinen jáhkkil (-is), jáhkkálas, jáhkkevaš, jáhkaskas
hyydyke galmmus
hyysikkä hivsset
hyysä (turskakala) diksu, juksu
hyytelö dildu, šelea, šliedda ~ šlieddá
hyytymä (veren) gielu
hyytyä (verestä) giellut, gil´lot, gieluluvvat, gieluiluvvat, giluiduvvat
hyödyke ávkegálvu
hyödyllinen ávkkálaš, anolaš
hyödyntää (+ akk.) ávkkástallat (+ kom.), atnit ávkin (+ akk.)
hyödyttää ávkkuhit, ábuhit
hyödytön ávkkeh/eapme (-is), guttah/eapme (-is) gávnneh/eapme (-is); tulla hyödyttömäksiguttahuvvat
hyökkäys fal´leheapmi, rohkkáheapmi
hyökkääjä fal´leheaddji, rohkkáheaddji; (jalkapallossa)njunuščiekči
hyökyaalto dulvebárru, tsunami
hyökyä (merestä) márrat
hyökätä (+akk.) fal´lehit, várgehit, rohkkáhit, sorbmet, máddat (ala), meahttat (ala), stuŋgehit (ala); joutua hyökkäyksen kohteeksivárgehallat
hyönteinen divri, boatkadivri, boatkkahas
hyönteissyöjä divrebor´ri
hyöriskellä livžžodit
hyöriä livžut, huššat, šuvgit, šlivggáhallat
hyöty ávki; (neg.) gávdni, gudda; siitä ei ole hyötyädies ii leat gávdni ~ gudda
hyötykasvi ávkešaddu
hyötymänty sáđgin, sákkinbeahci
hyötyä ávkašuvvat, ávkkáiduvvat
hädin tuskin il´lá, aiddo dal de
hädänalainen heađálaš, dárbbolaš
häijy olmmošmeahttun
häikäilemättömästi skuniheamet, dovdduheamet
häikäilemätön skunih/eapme (-is), dovdduh/eapme (-is)
häikäistyä geđ´đot; aurinko paistoi suoraan silmiin ja häikäistyinbeaivi báittii njuolgga čalmmiide ja geđ´đojin
häikäistä aurinko häikäisibeaivi báittii njuolgga čalmmiide
häilähdellä (häivähdellä) suoivvahallat
häilähdys (häivähdys) suoivvanas
häilähtää (häivähtää) suoivvihit
häipyä jávkat; (nopeasti)jávkkihit, (vähin erin)jávkkodit; (mennä tiehensä)mannat geidnosis, čáhpodit
häiriintyä heahtašuvvat, hádjašuvvat, muosehuvvat
häirikkö moivvár
häiritä heađuštit, heahtit; (rauhaa)muosehuhttit, ráfehuhttit
häiriö hehttehus, heađuštus, seaguhus
häivyttää jávkadit
häkeltyä dárpmehuvvat, ráttástuvvat, jorbbodit, ráđehuvvat, geainnohuvvat
häkilä (riivinrauta kenkäheinän pehmittämistä varten) heahkel
häkilöidä heahkelastit
häkki hehkke
häkä heahki
häkävaroitin heahkenjurggon
hälinä gášša, šuddi, šuđđa
hälistä gáššat, šuddidit, šuđđat; (mekastaa)šlápmat, stoahkat
hälvetä šearasmuvvat, govdet
häly šlápma
hälyttää alarmeret
hälytys alárbma
hälytysajoneuvo heahtevuoján
hämmentyä (kuv.) dárpmehuvvat, ráttástuvvat, jorbbodit
hämmentyä (sameaksi) moivašuvvat, stulljašuvvat
hämmentää (sameaksi) stulljet
hämminki moivi; aiheuttaa hämminkiämoivet, joutua hämminkiinmoivašuvvat, moivváskit
hämmästellä imaštallat, vuovgit
hämmästys heammástupmi, hirpmástupmi
hämmästyttää imaštuhttit; (kovasti) hirpmástuhttit, goavddustuhttit
hämmästyä heammástuvvat, imaštuvvat; (kovasti)hirpmástuvvat, goavddustuvvat, cohcagit
hämy veaigi; (talvella)geamádat
hämähäkinseitti heavnnefierbmi
hämähäkki heavdni
hämärtyä veaigut, veiggodit
hämärtää veiggodit, gemodit, gerpmodit, ránodit
hämärtää (asiaa) geađđudit, seađđudit
hämärä veaigi, seađđi, gearpmus, skápmu; hämärä säägeamádat, ránádat
hämärä (asiasta, muistikuvista) geađđi, seađđi; muistaa hämärästigeađi ~ seađi čađa muitit
hämäräperäinen eahpidahtti, vávjjehahtti
hämätä dájuhit
hän son (su, sus, sutnje, suinna, sunin)
hänen kaltaisensa ihminen sonnagaš; hänen kaltaisensa ihminen ei ole kovin valmis muuttamaan muuallesonnagaš ii leat nu gearggus fárret eará sadjái
hännillä (jälkipäässä) maŋŋošis
hännätön seaibbeh/eapme (-is)
häntä seaibi; (lyhyt)bieža
häntäluu golnneš
häntävyö (hevosen valjaissa) seaibebáddi
häpeillä heahpanaddat, skámaskuddat, skámastallat
häpeä heahpat; saattaa häpeäänbolget, boalggahit, boalggahuhttit
häpeällinen heahpatlaš
häpeämätön heahpatmeahttun, skámuh/eapme (-is)
häpeänurkkaus heahpatčiehka
häpeäpilkku (ihmisestä) boalga
häpy vulogeahči, vuolledábit (pl.), heahpadat (pl.), heahpu (ks. emätin)
häpyhuulet (pl.) vaginabaksamat (pl.)
häpykarva siehppa; (erillinen) siehppačalbmi
häpykieli bun´nu
häpäistä heahppášuhttit, hehppet, gutnehuhttit, bolget, boalggahit
härkin herkken
härkä (ajoporo) heargi, vuoján
härkä (sonni) vuoksá
härkälintu ránesbuokčá
härmäsieni reakci; peittyä härmäsieneen reakcut
härnätä hárdit, hárddildit, háhttet, hahcuhit, áccuhit, nár´ret, nár´redit, čuoggut, skuhččet, skuožurdit, skurbat, skudnet, nálset (vrt. kiusata)
härnääntyä hárdašuvvat
härski (esim. voista) hávrra, hávr/ras (-a)
härskiintyä (esim. voista) hávrragit, hávrut, ruovrat
hätistellä šiggut, šikkodit; (hätistää) šikkastit
hätkähtää healkkehit, soaiggehit, soasihit
hätä heahti; (vähäteltynä)heađáš, ei ollut mitään hätääii lean ii heađášge; joutua hätäänheađáhuvvat, heađáskit
hätäilevä heahttá/i (-s)
hätäillä heađástuddat, heahtáduddat, heahtádallat
hätäjarru heahtegoazan
hätäkaste heahtegásta
hätämerkki heahtemearka
hätäpuhelin heahtetelefovdna
hätätilanne heahtedilli
hätävara (pahan päivän vara) heađebeaivárri
hätääntyä heađástuvvat, heahtáduvvat
häveliäisyys heahpu
häveliäs heahpanahkes, skámaskas
hävettää heahpanahttit
hävetä heahpanit
hävittää duš´šadit, stajidit, hearjidit, heavahit
hävittää (poroja) speadjat
hävitä (peli, rahaa tms.)dáhpet ~ táhpet; (jollekulle)vuoittáhallat, vuittohallat, dáhpehallat ~ táhpehallat
hävitä (kadota) jávkat, láhppot
häviämätön (esim. luonnonvara) jávkameahttun
häviö dáhpa ~ táhpa, dáhpehallan ~ táhpehallan
hävyttömästi heabuheamet
hävytön heabuh/eapme (-is); käyttäytyä hävyttömästi heabuhuššat
häväistys heahppášuhttin, hehppen
häväistä heahppášuhttit, hehppet
hääasu vihabiktasat (pl.)
hääkulkue headjamieđuš, mielvázzit (pl.), ovddasvázzin
hääkuva vihagovva
häälahja headjaskeaŋka, headjaattáldat
häämatka headjamátki
häämöttää hápmárastit, sabmát, guostát, cahppát, geađ´đát
hääpuku vihagákti
hääpäivä headjabeaivi
hääriä livžut
häärätä hearidit, hereštit
häät (pl.) heajat (pl.); viettää häitäheajastallat
häätupa headjestohpu
häätää (pois) vuodjelit, ádjit, gevret, jáget; joutua häädetyksigevrehallat, jágehallat
häävieras headjaguos´si
hääväki headjaolbmot (pl.), heajastal´lit (pl.)
hökkeli luoggu
hökötys ráhkkanus
hölistä šluppardit, šoambbistit, šloambbistit
hölkkä njolgi
hölkätä njolggástit, šoŋkkuhit
hölmistyä dárpmehuvvat, jorbbodit
hölmö (adj.) doavk/i (-kes), duihm/i (-mes), gáiggas (-is), duip/pas (-e-), collas (-is)
hölmö (subst.) doavkkan, gáigi, eaibmi, duipi, col´li, colpi, sávza, gáica
hölmöillä čurbošit, duipet
hölskyttää stulččuhit
hölskyä stulčit
hölskähtää stulččihit
höltyä loažžat
hölynpöly duššit (pl.), joavdelasat (pl.), duhátduššit (pl.); kertoili hölynpölyämuitalattai daid duhátduššiid
höläyttää beavkalit
hölösuinen beavká/i (-s), sátnedirbbot
hölösuu beavki, šávan, sátnedirbbot
hölöttää beavkit, beavkkuhit
hömötiainen vuovdegaccet
höpistä dáikit, dálset, šloambbistit, šluppardit
höppänä, höpsö tulján ~ tuljár ~ tulját
höpsiä tulljet
höpsötys, pötypuhe tullja
höpöillä, hupailla jozzidit
höpöttää šloabardit, šloapmat, šluppardit
höpötys šloabar, šloahpar
höristä (hevosesta, lehmästä) runaidit
hörppiä šlaggat, reavžut, cuhpat, šluhpat, ruhpat, struhpat
hörpätä šlaggalit, cubistit, šlubistit, rubistit, strubistit
hörökorva bilcebeallji
hössöttävä šuđ´đá/i (-s), šuđas (-is), šuđđilaš
hössöttää duđđat, šuđđat
hössötys duđđa, šuđđa
höyhen uvja
höyhenpeite dolgefárda
höylä heavval; rohkkil, lohkkir
höylänterä heavvalbátni
höyläntukki heavvalstohkka
höyläpenkki heavvalbeaŋka
höylätä heavvalastit, vuollat
höyläämätön vuolakeahtes (attr.); höyläämätön lautavuolakeahtes fiel´lu
höynähtää hovkkiidit, hovkkehuvvat, hoavkat, hoavkkáiduvvat, homahuvvat, gáiggiidit
höyry lievla, hevro
höyrykone lievlamašiidna
höyrylaiva dámpa
höyrystyä hevrriidit
höyryttää (esim. ruoan valmistuksessa) lievladit; höyryttää vihanneksia lievladit ruotnasiid
höyrytä lievllistit, soiccistit
höyste, höystö suvli
höysteinen suvlá/i (-s)
höystää suvlet
I
iankaikkinen agálaš
idea idea
idealismi idealisma
idealisti idealista
idealistinen idealisttalaš
idemmäksi nuortalii, nuortelii, ovstalii; vähän idemmäksinuortalažžii, nuortelažžii, ovstalažžii
idempänä nuortalis, nuortelis, ovstalis; vähän idempänänuortalaččas, nuortelaččas, ovstalaččas
identifioida identifiseret
identiteetti identiteahtta ~ identitehta
identiteettikriisi identiteahttakriisa
identtinen ideanttalaš; identtiset kaksosetideanttalaš jumežat
ideologia ideologiija
ideologinen ideologalaš
idiootti idiohtta
idoli idola; hän on nuorten idolison lea nuoraid idola
idänhiirihaukka ruoššaboaimmáš
idänimarre nuortagáiskkit
idänkirveli ruoššagearvil
idättää (perunoita) iđihit, ihtidit
ien algŋa, aldna, bátneoažži
ihailla hervvošit, ovddošit
ihan (+ adj.) áibbas, ihán(a) (+adj.)
ihana hearvás (attr.), ovddolaš
ihanteellinen ideála, optimála
ihanuus hearvásvuohta, ovddolašvuohta
ihastua (johonkin, johonkuhun) liikostit (+ ill.), ges´sot (+ ill.), mielasmuvvat (+ ill.)
ihme imaš, oavdu
ihmeellinen imašlaš, ovddolaš; ihmeellisen kaunisimaš čáppis ~ čáppat
ihmeitätekevä ipmašiiddahkki; sillä on ihmeitätekevä vaikutusdas lea ipmašiiddahkki váikkuhus
ihmelapsi imašmánná; Mozart oli ihmelapsiMozart lei imašmánná
ihmeteko oavdudahku
ihmetellä imaštallat, imaštit, ovddošit
ihmettely imašteapmi, imaštallan
ihmetyttää imaštahttit
ihminen olmmoš
ihmisapina olmmošáhppa
ihmisarka olmmošárg/i (-es)
ihmisarvo olmmošárvu
ihmiselämä olbmo eallin
ihmisikä olbmoahki
ihmiskauppa olmmošgávpi
ihmiskirppu lahpis
ihmiskunta olmmošsohka
ihmiskuvaus olmmošgovvideapmi
ihmislapsi olbmo mánná
ihmisoikeus olmmošvuoigatvuohta, olmmošriekti; ihmisoikeudet(pl.) olmmošvuoigatvuođat (pl.), olmmošrievttit (pl.)
ihmisoikeussopimus olmmošvuoigatvuođasoahpamuš
ihmispaljous olmmošeatnatvuohta, olmmošálbmot
ihmisparka olmmošlissa
ihmisryhmä olmmošjoavku
ihmissuhde olmmošgaskavuohta
ihmissyöjä olmmošbor´ri
ihmistuntemus olmmošdovdamuš
ihmisyys olmmošvuohta
iho liiki
ihonalaiskudos assi
ihonväri liikeivdni
ihosyöpä liikeboras
ihotauti liikedávda
ihottuma ihtaluvvan, ihtalupmi, ihtalanvihki, ihtamas, ihtamat (pl.), ihttomat (pl.); saada ihottumaihtaluvvat, ihttot, bosttahallat
ihovoide liikevuoiddas
ihra buoidi
iilimato njaman
iiri irlánddagiella, iirragiella
ikimaho (vaatimesta) stáinnat
ikinä agibeaivvisge, goas´sige; kuka ikinä tuleekingii ihkinassii bođešge
ikipetäjä háika
ikirouta agibeaiduollu
ikivanha áigahaš (attr.), dološ (attr.); nuo ovat ikivanhoja asioitadiet leat dološ áššit
ikivihanta ks. ainavihanta
ikivihreä (vars. viihdesävelmästä) álobivnnu/t (-his)
ikkuna lássa ~ láse
ikkuna (tietok.) ihkkon
ikkunalauta lássalávdi ~ láselávdi
ikkunaluukku lássaluŋka ~ láseluŋka
ikkunapuite lássagárbma ~ lásegárbma
ikkunaruutu lássaruvtto ~ láseruvtto
ikkunasta (adv.) lássaráigge ~ láseráigge
ikkunaverho lássaliidni ~ láseliidni, gardiidna
ikoni ikona
ikonostaasi ikonostása
ikuinen agálaš
ikuisesti agálaččat
ikuisuus agálašvuohta
ikä ahki
ikäero ahkeerohus
ikäihminen vuoras olmmoš
-ikäinen -agat, -ahkásaš
ikälisä ahkelassi
ikäluokka ahkeluohkká
ikäraja ahkerádji
ikärakenne ahkeráhkadus
ikäryhmä ahkejoavku
ikävystyttävä (esim. elokuvasta) suiva/t (-dis), láittas (-is), dolkadahtti
ikävystyä láittastuvvat, suivvastuvvat
ikävyys ahkitvuohta, láittasvuohta
ikävä (esim. asiasta) ahki/t (-dis), váiv/i (-ves)
ikävästi ahkidit
ikävöidä (johonkin) ahkiduššat, vielladit, jievladit
ikään kuin dego
ikääntyä agáiduvvat, vuorasmuvvat
ilahduttaa illudahttit
ilahduttava illudahtti
ilahtua ilosmuvvat, ilostuvvat, illosit
iljanne gálja, gálljin, lavki, njuohppi, njuohpa, vuožži; tulla iljanteellegálljut, tehdä iljannegálljudit
iljettävyys fastivuohta, fastodat
iljettävä fast/i (-tes), ilga/t (-dis), eartnjehas
iljetä (tehdä jotakin vastenmielistä) stor´ret ~ stor´rát
ilkeillä árvvohuššat, suohpáhuddat, birostit, cihppošit
ilkeä árvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš
ilkikurinen hilb/at (-es); olla ilkikurinen (jollekulle)hilbošit (soapmásiin)
ilkityö bahádahku, vearredahku
ilkkua bilkidit, mánnat
illalla eahkedis
illallinen eahketbiebmu, eahkedaš, eahkedaččat (pl.), eahketmállásat (pl.)
illansuussa eahketbeallai
illanvietto eahketdoalut (pl.), eahketvásut (pl.)
illastaa eahketmállása borrat
illatiivi (kiel.) illatiiva
ilma áibmu; raitis ilmadearvvas ~ dearvvaš áibmu
ilma (sää) dálki; kaunis ilmačáppa dálki
ilmaan (adv.) áibmui, loktosii
ilmaantua ihtit, almmaiduvvat, almmustuvvat, ilbmanit; (nopeasti) iđistit, (tämän tästä)iđáhallat
ilmailu áibmojohtalus, áibmojohtolat
ilmainen nuvttá, mávssoh/eapme (-is); ilmaiseksinuvttá, ilbmán
ilmaista olggosbuktit
ilmaisu olggosbuktin, olggosbuktojupmi
ilmakehä áibmogeardi
ilmakivääri áibmogivvir
ilmakuva áibmogovva
ilman haga, hahttá, almmá; ilman sitädan haga, ilman muutadieđusge; joutua kokonaan ilman (jotakin)nohkkot oalát (mas nu)
ilman likaantuminen áibmonuoskkideapmi
ilmankos (ei ihme että) oavdu; voitti lotossa rutkasti rahaa, ilmankos hankki komean menopelinvuittii lottos ruhtalána, oavdu dat gal gákkastii diekkár fiinna fievrru
ilmankostutin áibmoláktajeaddji
ilmanpaine áibmodeaddu
ilmansuojelu áibmosuodjaleapmi
ilmansuunta almmiguovlu; mihin ilmansuuntaan?guđe almmiguvlui? gosa guvlui?, millä ilmansuunnalla?guđe almmiguovllus? gos guovllos?
ilmanvaihto áibmomolsun, biggoheapmi, ventilašuvdna
ilmapallo bieggaspábba, (áibmo)balloŋ´ŋa
ilmapiiri atmosfeara, dilli
ilmapumppu áibmobumpa
ilmapuntari baromehter
ilmarako áibmolatnja
ilmareikä (savukodassa) áibmoráigi
ilmassa (adv.) áimmus, loktosis
ilmasto dálkkádat, klimáhtta
ilmastonmuutos dálkkádatnuppástus
ilmastovyöhyke dálkkádatavádat
ilmatiede meteorologiija, áibmodieđa
ilmatieteellinen meteorologalaš, áibmodieđalaš
ilmaus dajaldat, dajahus
ilmava (kuohkea) luotkk/us (-o-)
ilmavarsi áibmonađđa
ilmavirta (veto sisätiloissa) jiella, jiellu
ilmavirta áibmorávdnji
ilmavoimat (pl.) áibmofámut (pl.)
ilme ilbmi, geahčastat
ilmeinen čalmmus
ilmeisesti várra
ilmelihakset (pl.) ilbmedeahkit (pl.)
ilmentää albmanahttit
ilmestys almmustus
Ilmestyskirja (Raamatun) Almmustusaid girji
ilmestyä (johonkin) almmustuvvat, albmaduvvat, almmaiduvvat, ihtit; (yllättäen, tulla tupsahtaa)iđistit, gahččat, guivásit, goaikkihit, navššihit, nušihit, nakšalit, njullihit, dalkkihit, guoikkihit, nurššihit, dearahit, čoarihit, čuolihit, naffidit, roamssihit
ilmestyä (kirjasta) almmustuvvat, ilbmat, ilmmestuvvat, boahtit olggos
ilmetä albmanit, boahtit ovdan; dihttot, dovdot, vuhttot
ilmi albma, albmosii, julga
ilmiantaa guoddalit, váidit
ilmianto guoddalus, váidda
ilmiasu (biol.) oppalaš bajiloaidnu
ilmiselvä čalmmus
ilmiö fenomena, albmoneapmi, iđa
ilmiömäinen fenomenála
ilmoittaa almmuhit, dieđihit
ilmoittaminen almmuheapmi
ilmoittautua almmuhit iežas, dieđihit iežas
ilmoittautuminen almmuheapmi, čáliheapmi
ilmoittautumiskaavake dieđihanskovvi
ilmoitus almmuhus, dieđáhus
ilmoitusasia dieđihanáš´ši
ilmoitustaulu almmuhandávval
ilo illu, ávvu
iloinen ilolaš, il´lui (-os)
iloisuus ilolašvuohta
iloita illudit, ávvudit, ilus leat
ilokaasu illugássa
ilomielin illumielain, millosit, mielas
ilonpito illudeapmi, riepmu
ilonpäivä illubeaivi, riepmobeaivi
ilosanoma illusáhka
ilostua illosit, ilosmuvvat
iloton iluh/eapme (-is); tulla ilottomaksiiluhuvvat
ilotulitus riepmodolat (pl.)
ilta eahket; illallaeahkedis
iltahämärä eahketveaigi
iltakausi eahketbodda; oli siellä iltakaudenlei doppe eahketbotta
iltamyöhällä maŋŋit eahkedis ~ maŋŋiteahket
iltapuoleen eahketbeallai
iltapäivä eahketbeaivi ~ eahkedisbeaivi, veaigi, maŋŋelgaskabeaivi (N)
iltapäivämakaus (poroilla) eahketlivat (pl.)
iltarukous eahketrohkos; lukea iltarukoussivdnidit nohkkat
iltarusko eahketguovssu, eahketroađđi
iltayö eahketidja
iltti (kengässä) alddas
ilveilijä hearvadahkki, jal´lošeaddji
ilveillä jal´lošit
ilves albbas
imaginaariluku (mat.) imagináralohku
imaista njamistit
imarrella njálgganjuokčamastit, njálggástallat, gerjjodit, bálvalit, (vulg.)bađa njoallut
imartelija njálgganjuokčamasti, njálggástal´li, gerjjodeaddji, (vulg.)bahtanjoal´lu
imeskellä njamadit
imettää (lasta) njamahit
imettää (panna imemään) njamahit
imevä njam´mi
imeytyä (kiinni) njammasit
imeä njammat
immenkalvo luondducuozza
immuniteetti immuniteahtta ~ immunitehta
imperatiivi (kiel.) imperatiiva
imperfekti (kiel.) imperfeakta
impi eadneviđá nisu
implisiittinen implisihtalaš
impressionismi impressionisma
impressionisti impressionista
impulssi impulsa, cavggástat, báhcahat
imu njamman
imujuuri njammanruohtas
imukärsä njammangearsi
imuneste lymfa
imupaperi njam´mibábir
imupilli juhkanbohcci
imurauhanen (anat.) lymfaráksá
imusolmuke lymfačuolbma
imusuoni lymfasuotna
inahtaa (lehmästä) inádit, inihit
inarilainen (Inarin kunnan, Inarin kirkonkylän asukas) anárlaš
inarinsaame anárašgiella
inarinsaamelainen anáraš
inarinsaamenkielinen anárašgielat
indefiniittipronomini (kiel.) indefinihttapronomen
indeksi indeaksa
indeksitarkistus indeaksadárkkisteapmi
indikatiivi (kiel.) indikatiivi
individualismi individualisma
individualisti individualista
inessiivi (kiel.) inessiiva
infinitiivi (kiel.) infinitiiva
inflaatio inflašuvdna
informaatio informašuvdna
informoida informeret
infrastruktuuri infrastruktuvra
inhimillinen olmmošlaš
inhimillisyys olmmošvuohta
inhota fasttášit, ilgadin atnit; inhoan häntämus lea garra vuostemiella sutnje
inhottava eartnjehas, ilga/t (-dis), fast/i (-tes), stukkis (-is)
inistä (piipittää) njivkit; (lyhyesti)njivkkádit, njivkkihit
inkivääri ingefeara
innoissaan movtta, mihus, váimmobáhkasnaga; oli niin innoissaan, kun hänet valittiin saamelaisparlamenttiinlei nu movtta, go su válljejedje Sámediggái
innoittaa inspireret, movttiidahttit
innoitus inspirašuvdna
innokas movtte/t (-gis), áŋgir (-is), jiellis
innokkuus mokta, áŋgirvuohta, movttetvuohta
innostaa movttiidahttit, motiveret
innostua movttiidit, movttaiduvvat, movttiiduvvat, movttáskit
innostus mokta; häneltä lopahti innostussus ravggai bunci
innostuva jieris
innoton loik/kas (-a), goid/das (-a); innottomastiloikasit, goidasit
innovaatio (uudistus) innovašuvdna
insesti inseasta
insinööri inšenevra
inspiraatio inspirašuvdna
inspiroida inspireret
installaatio (tilateos) installašuvdna
instanssi instánsa
institutionaalistua institušuvdnaluvvat
instituutio institušuvdna
instituutti instituhtta
instrumentti instrumeanta, apparáhtta; čuojanas
insuliini insuliidna
integroida integreret
integroitua (+ ill.) šaddat oassin (mas nu), vuogáiduvvat (masa nu)
intellektuaalinen intellektuálalaš
intensiivinen intensiivvalaš
interjektio (kiel.) čuorvvassátni, interjekšuvdna; voi kuinka hauskaa!vuoi man somá!
internetti (tietok.) interneahtta, neahtta
interrogatiivipronomini (kiel.) interrogatiivapronomen
intertekstuaalinen (kiel.) intertekstuálalaš
intervalli (väliaika) intervál´la, boatka
intiaani indiána
intiaaniheimo indiánačearda
intialainen indialaš
into mokta, indu; olla innoissaanleat movtta
intohimo áŋggaštus
intoilla áŋgiruššat
intonaatio (kiel.) intonašuvdna, nuohtta
intoutua movttiidit, movttáskit, vilddáskit, viibmat
intransitiivinen (kiel.) intransitiiva
intressi beroštupmi, intreas´sa
inttää nágget
inua (lehmästä) itnut, rudnet
inuiitti inuihtta, inuhkka
invalidi lámes olmmoš, invaliida
invalidisoitua lápmašuvvat, roasmmohuvvat
invaliditeetti invaliditeahtta ~ invaliditehta, lámisvuođadássi
inventaario inventeren, gálvolohkan
inventoida inventeret
investoida investeret
investointi investeren
irlanti irlánddagiella, iirragiella
irlantilainen irlándalaš, iiralaš
ironia ironiija
ironinen ironalaš
irrallaan bođuid, luovus
irrallinen bođu-, luovos-
irrationaalinen irrationála; irrationaalilukuirrationálalohku
irrota beassat, luovvanit, bođđanit; (useasta esineestä)beasadit, (siteistä tms.)čoavdásit, (varresta, kiinnikkeestään)čalgat
irrota (esim. tuohesta) loggasit
irrotella (siteet, köydet) čoavdalit
irrottaa luv´vet, bođ´đet, gálgat; (esim. sukset jalasta)čalgadit, (pala)laiget
irrottautua luv´vet iežas
irstailija roahcu, rohcošeaddji
irstailla oaččástallat, oaččástit, rohcošit, nuskošit
irstas oaččástal´li, rohcc/ui (-os)
irstaus roahcuvuohta
irtaantua luovvanit, bođđanit, beassat;(jatkuvasti)luovvanaddat, beasadit
irtaimisto luovos opmodat, bođuopmodat, luvvodat
irti luovus, bođuid; sanoa irticealkit eret
irtisanominen eretcealkin
irtolainen golgolaš, golgoolmmoš
irtonainen luov/us (-os), bođu-
irtonaisuus luovusvuohta
irtonumero (sanomalehden) bođunummir
irvessä (pysyvästi)njeaccil; (hetkellisesti) njeazzut
irvistelijä njeccon
irvistellä njeazzut, njeazzát; (silloin tällöin)njeccodit
irvistys njeaccanas
irvistää njezzet
irvokas groteaska
iskelmä šláger
iskeä (jollakin) časkit; (nopeasti)časkilit, (vähän)časkkestit, (vähin erin) časkkašit
iskeä (kirveellä) čuolastit
iskeä silmää časkit čalmmi, (toisilleen)časkkašit čalmmi
iskostua cieggat
isku časkkástat, huškkastat
iskunvaimennin časkinváiddon
islamilainen islámalaš, islamihtalaš
islanti islánddagiella; islanniksiislánddagillii
islantilainen islándalaš
iso stuor/is (-ra); pitää liian isonastuorášit
iso ja lihava (naisesta) sturc/cas (-e-)
iso rintalihas raddedeahkki
isoauringonkukka beaiveruvsu
isohaarahaukka suorrefál´li
isoin stuorámus ~ stuorimus
isoisä áddjá, váre (R); tulla isoisäksiáddjáluvvat
isojako (hist., S) stuorrajuohku
isokahvainen nađ´đá/i (-s), nađ´đ/ii (-es)
isokaliberinen (aseesta) luođ´đá/i (-s), luđ´đ/ii (-es)
isokarpalo veattet
isokihu stuorraskáiti
isokokoinen (tilaa vievä) goakŋi/t (-dis),goatnji/t (-dis)
isokorvainen bealljá/i (-s)
isokoskelo gussagoalsi
isokourainen rábmá/i (-s)
isokuovi stuorraguškkástat
isokämmeninen rábmá/i (-s)
isokäpylintu beahcebáhcatloddi
isolaukku suoidneruhtarássi
isolepinkäinen skirri
isolokki stuorraskávli
isoluinen dáktá/i (-s)
isompi stuorát ~ stuorit
isonenäinen njun´ná/i (-s)
isontaa stuoridit
isontua stuorrut
isoraajainen (eläimestä) ruovjá/i (-s)
isorintainen čižžá/i (-s)
isorokko boahkkodávda
isosarvinen čoarvá/i (-s)
isosilmäinen stuorračalmmat; (verkosta)gal/lji (-jes)
isosimppu áhkabiddu
isosirri riddoviroš
isosisko stuorraoabbá
isotaivot (pl.) stuorravuoigŋašat (pl.)
isotrappi stuorratráhppi
isovanhemman isä máttaráddjá
isovanhemman äiti máttaráhkku
isovanhemmat áddjá ja áhkku
isovarvas juolgebealgi
isoveli stuorraviellja
isoviha (hist., S) stuorravašši
isoympyrä (geom.) stuorragierdu
isoäiti áhkku; tulla isoäidiksiáhkkuluvvat
istahtaa čohkánastit, čohkkedastit
istua čohkkát
istuallaan čohkut
istuinteljo (veneen perässä) uhcadiljáš
istukka vuossamátta
istumapaikka čohkkánsadji
istumatyö čohkkánbargu
istunto čoahkkin, čoakkán, sešuvdna
istuntokausi čohkkánbadji
istuntosali čoahkkinlatnja
istuskella čohkohallat, čohkkádit; (nojaillen)mievžžadit, mievžat
istuttaa (pitää istumassa) čohkkáhit; (kasvi)bidjat šaddat, gilvit
istutusmetsä gilvvavuovdi
istuutua čohkánit, čohkkedit
isyys áhččivuohta
isä áhčči
isällinen áhčálaš
isällisyys áhčálašvuohta
isänmaa áhčieana(n), vánheneana(n) (N)
isännyys isitvuohta
isännöidä isidastit, isiduššat, hovdet
isännöitsijä hovdejeaddji
isänpäivä áhčiidbeaivi
isäntä isit; (talonisäntä)dálusit
isäpuoli áhččebealle
isätön áhčeh/eapme (-is)
isävainaja áhččerohkki
italia itáliagiella; italialainenitálialaš
itara hán/is (-es); tulla itaraksihátnut
itaruus hánisvuohta
itikka divri, čuoika
itiö iđus
itiöemä iđuseadni
itiökasvi iđusšaddu
itiölehti iđuslasta
itiöpesäke iđusgoahti
itkeskellä čierostuddat, snuđđut, snuđđat, hahkkit, hihkkit, haŋkit, hiŋkit, hiŋkkašit
itkeä čierrut, bárgut, holvut, veanzut, veanzát, veanzzistit, ružžut, ruččistit, ganjaldit, ganjaldallat
itku čierrun, čierrát (pl.); puhjeta itkuunčir´rot
itkunherkkä čirrolas, čir´r/ui (-os), eavas (-is), sieidá/i (-s), sieddas (-is), (pikkulapsista)bárgolaš, venzolaš
itkupilli (lapsista) čier´rá, čiron, sieidá, eavvabahta, eváseahkka
itse ieš
itsehallinto iešstivrejupmi, iešhálddahus, autonomiija
itsehillintä máššu, viivu, viivvur
itseisarvo (mat.) iešárvu
itsekkyys iešluddan, egoisma; (itämurteissa myös)vuovdna, vuovnnalašvuohta, vuovdnáivuohta
itsekritiikki ieškritihkka
itsekseen iehčanassii, ihcalassii, ihcalis
itsekukin iešguhtege
itsekunnioitus iešgudnejahttin
itsekäs egoisttalaš; (itämurteissa myös) vuovdná/i (-s), vuovnnalaš, (käyttäytyä itsekkäästi) iešluddat, vuovnnastallat (itämurteissa)
itseluottamus iešluohttámuš
itsemurha iešsorbmen, iešsoardin; tehdä itsemurhasorbmet ~ soardit iežas
itsemääräämisoikeus iešmearridanvuoigatvuohta, autonomiija
itsenäinen iehčanas, iešlágálaš, iešmearrideaddji
itsenäistyä šaddat iehčanassan
itsenäisyys iehčanasvuohta
itsenäisyysjulistus iehčanasvuođajulggaštus
itsenäisyyspäivä iehčanasvuođabeaivi
itseoppinut iešoahppan
itsepalvelu iešbálvaleapmi
itsepetos iežas beahttin, iešbeahtus
itsepintainen hoavrras, hoavrá/i (-s), nággár (-is), iešbeaivválaš
itsepäinen ks. änkyrä
itsepäisyys ceaggáivuohta, nággu, nággárvuohta
itsepölytys (biol.) iešgavjehus
itserakas iešráhkis
itserakkaus iešráhkisvuohta, oamiráhkisvuohta
itsestään iešalddes
itsestäänselvä diehttelas ~ diehttalas
itsesääli iešsállu, iešsállošeapmi
itsetietoinen iešdiđolaš
itsetunto iešdovdu
itsetyydytys iešduhtadeapmi, onaniija
itsevarma iešsihkkar (-is)
itu (oras) ihtu
itusilmu ihtuurbi
itä nuorta, nuorti, ovsta; idässänuortan, nuortin, ovstan, itäännuorttas, ovsttas, idästä päinnuorttal, nuorttil, ovsttal
itäinen nuorta-, nuorti-, ovsta-; itäisempinuorttat, nuorttit, ovsttat (ks. idemmäksi, idempänä)
itäisin nuorttamus, nuorttimus, ovsttamus; itäisimpänänuorttamusas, nuorttimusas, ovsttamusas; itäisimmäksinuorttamussii, nuorttimussii, ovsttamussii
itämaa nuortaeana(n)
itämaat nuortariikkat
itämainen nuortaeatnanlaš
itämerensuomalainen nuortamearasuopmelaš
itämerensuomi nuortamearasuopma
Itämeri Nuortamearra
itämisaika (perunoiden) ihtináigi
itäpuoli nuorttabealli, ovsttabealli; itäpuolellanuorttabealde, ovsttabealde, itäpuolellenuorttabeallai, ovsttabeallai, itäpuoltanuorttabeale, ovsttabeale
itäpää nuorttageahči, ovsttageahči; itäpäässänuorttageahčen, ovsttageahčen, itäpäähännuorttageahčai, ovsttageahčai, itäpään kauttanuorttageaže, ovsttageaže
itäraja nuortarádji
itätuuli nuorttadat, nuortebiegga, ovsttán; tuuli idästäbiekkai nuorttil ~ ovsttal
itävaltalainen nuortariikalaš
itää ihtit; hyvä itämään (perunasta) ihtalas
iva bilkideapmi, bilku
ivallinen bilkár (-is)
ivata mánnat, bilkidit
iäinen agálaš
iäkkyys vuorasvuohta
iäksi agibeaivái, agás, ahkásii, guođát
iäkäs (ihminen) eallilan olmmoš
J
jaakonpäivä jágát
jaakonviikko jágátvahkku
jaardi járda
jaaritella dálset, dáikit, huleštit, hoamssistit, vealsut
jaarittelija dálssár, dáikkán, máinnasseahkka, sáhkaseahkka
jae (Raamatun) vearsa
jaella juogadit
jaettava (mat.) juogihahtti
jahkaileva buibmalas, buibmá/i (-s)
jahkailija buimman
jahkailla sealggahuddat
jahti bivdu, meahccebivdu, jákta (N, R)
jahti (pikkulaiva) jákta
jahtikoira bivdobeana, jáktabeana
jakaa juohkit; (keskenään)juogadit
jakaa (mat.) juohkit, divideret (N)
jakaantua juohkásit, juohkašuvvat, juohkádit
jakaja (mat.) juohkki
jakaminen juohkin
jakauma (jakautuma) juohkáseapmi, juohkašupmi
jakaus (hiuksissa) vuoktajuohku
jakautua juohkásit, juohkašuvvat; jakautua neljään osaannjealljánit
jakautumaton juohkásmeahttun
jakelija juogadeaddji
jakelu juogadeapmi
jakeluosoite juohkinčujuhus
jakkara reŋko, beaŋka
jako juohku; (keskinäinen)juogadeapmi
jakoavain muddenčoavdda
jakokulma (mat.) juohkinsáhcu
jakolasku (mat.) juohkin, juohkinrehket, juohkinluoitu
jaksaa veadjit, nagodit ~ nagadit, nahkat; jaksaa nostaabihtit loktet, jaksaa kulkea perillegoastat, jaksaa kuljettaa kantaen perillegoastadit
jakso (jono, sarja)ráidu; (oppikirjan tms.)oassi; (ajan)boddu, áigodat
jalanjälki luodda; jättää jalanjälkiäluottastallat
jalankulkija vázzi, vázzinolmmoš
jalankulku vázzin
jalansija juolgesadji; (suksen)beađŋŋis, (pitävä) coakci; kuv.saada jalansijaacoavcci oažžut
jalantyvi juolgemátta
jalas (reen)jálás, mielggas; (moottorikelkan)sabet
jalava jálvi
jalka juolgi; jalat yhdessäoktii julggiid, kuivin jaloingoikejulggiid, jalat haarallaanháhccut; jäädä jalkoihinduolbmašuvvat, joutua jonkun jalkoihinduolmmahallat soapmásii
jalka (pituusmitta)juolgi
jalka-aitta juolgeáiti
-jalkainen -juolggat
jalkaisin vácci
jalkaisin vácci, juolgásiid
jalkajarru juolgegoazan
jalkajousi juolgedávgi
jalkakopelolla (jalalla tunnustellen) juolgesesiid, juolgesesiiguin
jalkakuntura (yhden poron koivet, joista nyljetään koipinahat) juolgottur
jalkakäytävä váccáhat, vázzingeainnus
jalkapallo (pelinä)spábbačiekčan; (pallo)čiekčanspábba
jalkapalloilija spábbačiekči
jalkapallojoukkue spábbačiekčanjoavku
jalkapohja juolgevuođđu
jalkapuoli juolgebealli
jalkapöydänluu (porolla) njiehcahas
jalkapöytä juolgeramas
jalkaterä juolgeláhpi; (yläpuoli)juolgeramas
jalkavaimo liigeáhkká
jalkavammainen juolgelámis
jalkaväki (mil.) juolgeveahka, infanteriija
jalkeilla julggiid alde, juolgásiid
jalkine juolgeváhttu, juolgegárvu, gáma
jalkojenväli háhccegaska, juolgesuorri
jalkopää (vuoteessa) juolgeluš, julggiidgeahči
jalo (kallisarvoinen) divrras; jalo lehtipuudivrras lastamuorra, jalot ajatuksetdivrras jurdagat
jalohaukka fál´li
jalokivi hearvageađgi, divrras geađgi, gás´segeađgi
jalometalli divrras metál´la
jalomielinen stuorramielat
jalopeura (leijona) jálobeavri, ledjon
jalostaa (tuotteita)ovddosdikšut, ovdduštit, ovddidit, raffineret; (eläimiä, kasveja)náláštuhttit, nállašuhttit
jaloste ovddosdikšunbuvtta, ovdduštanbuvtta
jalostus ovddosdikšun
jalustin juolgefárfu
jamoa (liittää verkkoja peräkkäin) geatnit, geanašit
jamssi jámsa
jana (mat.) sáhcobihttá, geažehas
jankuttaa dáguhit, dáhkut, bádjálastit
jano goiku
janottaa goikkahit; mikähän minua niin janottaa?miison mu nu goikkaha?
janottaa minua janottaamus lea goiku, mun jugastuvan
jaollinen (mat.) jugolaš, juogehahtti
jaosto juogus, ossodat
jaotella juogadit
jaoton (mat.) juogoh/eapme (-is)
jaottelu juogadeapmi, juogustus
japanilainen japánalaš
jarru goazan, (reessä, ahkiossa)vávlu
jarrupoljin goazanduolmman
jarruttaa goahcat, goazahit, caggat; (vähän)cakkastit, (äkkiä)goazastit
jarruttaa (rekeä, ahkiota) vávlet, vávllustit
jarrutus goahcan
jarruvalot (pl.) goazančuovggat (pl.)
jatkaa (jatkeella)joatkit; (pidemmäksi)guhkidit
jatkaa joatkit, joatkkašit
jatkaja joatki
jatke joatkka
jatkokertomus joatkkamuitalus
jatkokoulutus joatkkaoahppu, joatkkaskuvlen
jatkokäsittely joatkkagieđahallan
jatkosota (Suomen) joatkkasoahti
jatkoyhteys joatkkaoktavuohta
jatkua joatkašuvvat
jatkumaton joatkkoh/eapme (-is)
jatkuva bis´sovaš, bistevaš, jotkkolaš
jatkuvasti jám´ma, čađat, ohpihii, ovttanassii, duojážassii, álo
jatkuvuus jotkkolašvuohta
jauhaa (kahvia tms.) mil´let, málet, ferdnet
jauhaantua jáf´fuluvvat
jauhe bulvvar, bulvarat (pl.)
jauheliha biergodáigi, ferdnejuv´von biergu
jauho jáf´fu; jauhot (pl.) jáffut (pl.)
jauhohiukkanen jáf´fočalbmi
jauhoinen jáf´fu/i (-os)
jauhosavikka spiinnelasta
jauhossa (jauhojen tahrimana) jáffonaga
jauhosäkki jáf´foseahkka
jauhottaa jáffohuhttit
jauhottua (likaantua jauhoihin) jáffohuvvat
jelpata helpet
jesuiitta jesuihtta
jiekiö (näskäin, kaavinrauta) jiehkku
jne. (ja niin edelleen) jna. (ja nu ain)
jo juo; joko olet käynyt siellä?juogo leat fitnan doppe?
jodi jode
joenniska oaivvuš, lusmi ~ luspi
joenpohja jogabodni
joenranta johkagáddi ~ johgáddi
joensuu (jokisuu) joganjálbmi
jogurtti jogurta
johdanto láidehus, álggahus
johdattaa (johonkin asiaan) láidet, láidestit
johde jođas; (lohipadon johde)čuollu; (patoverkon johde)vuojahat
johdeaita (porokaarteessa) vuopman, vuoma(n)
johdin (kiel.) suorggis
johdinaita (kaarteen) sivlá ~ sivli, seaibbuš, soadji ~ soadjá
johdonmukainen logalaš, konsekveanta
johdonmukaisuus logalašvuohta, konsekveansa
johdos (kiel.) suorggus, suorggádus
johdosta geažil, dihte
johon masa
johonkin, jonnekin juosat, gosa nu
johtaa (kiel.) suorggidit, surggiidahttit
johtaa (sähköä) jođihit, sirdit
johtaa (toimintaa) jođihit, hovdet
johtaja jođiheaddji, hoavda, direktevra, njunušolmmoš, njunuš
johtava lääkäri hoavdadoavttir
johto (kunnan, valtion tms.) njunnošat; valtionjohto on tästä asiasta näin päättänyt stáhtanjunnošat leat dán áššis ná mearridan
johto (sähköjohto tms.) jođas
johtoasema njunušsadji
johtoelin stivrenorgána
johtohenkilöt (pl.) njunnošat (pl.)
johtokunta stivra; johtokunnan kokousstivrračoahkkin
johtolause (kiel.) gáldocealkka
johtopäätös jurddaboađus, konklušuvdna; tehdä johtopäätösárvvoštallat, konkluderet (N)
johtosolukko jođasseallat (pl.)
johtua (jostakin) boahtit (+ lok.), čuovvut (+ lok.), johttut (+ lok.) (R)
johtua (lämmöstä, sähköstä) johtit, sirdásit
joikaavainen juoigalas
joikailla juoiggadit, livddadit, livdet
joikata juoigat; (vähän)juoiggastit, (vaivattomasti)rohttet, rohttestit, juoiggadit, geasašit; ruveta joikaamaanjuoigagoahtit, juoiggastit
joikauttaa (panna joikumaan) juoiggahit
joiku (joikuminen)juoigan, (tietyn ihmisen, paikan jne.)luohti, livda, (tietty melodia sanoineen)juoiggus
joka mii; (ihmisestä) gii
joka (jokainen) juohke
jokainen (joka ikinen) juohkehaš, juohkeokta; juohke (attr.)
jokamiehenoikeus juohkeolbmovuoigatvuohta, buohkaidriekti
jokapäiväinen beaivválaš
joki johka; (pienehkö)jogaš, (suuri tai seudun suurin)eatnu, deatnu
jokilaakso leahki, roggi
jokilaakso (metsäinen) vuopmi, vuomádat, vuomuš; muuttua metsäiseksi jokilaaksoksivuomáiduvvat, ruveta muistuttamaan metsäistä jokilaaksoavuomástahttit
jokilatva johkagiera ~ johgiera
jokin juoga, muhtun ~ muhtin
jokiranta johkagáddi ~johgáddi
jokiuoma johkaroggi
jokseenkin oalle, viehka, joksege (R)
joksikin, jonakin juonin, manin nu
joku muhtun ~ muhtin, soam/is (-es)
jokunen (ei kovin monta) soames; oli vain muutama porolei dušše soames boazu
jolkuttaa (esim. sudesta) ruohttat, gaŋgguhit, njaŋgguhit, njaŋggardit, šoalvvuhit, guohcat (R)
jolla jol´la, jolá
jollainen makkár, makkáraš
jollakulla soapmásis, geas nu
jollekulle soapmásii, geasa nu
jolloin goas, go
jomottaa várkat, vearkat
jompikumpi juobbágoabbá, goabbá nu
jonakin, joksikin juonin, manin nu
jonkinlainen (jonkunlainen) juogalágan
jonnekin, johonkin juosat, gosa nu
jono gurgadas, ráidu, ruvgadas, goallus
jonossa (poroista) ruvgalassii ~ ruvgolassii; lähteä laukkomaan jonossaruvgalit
jopa juoba ~ juobe
jorina šurra, šoambbisteapmi, šluppardeapmi
jorista šurrat, šoambbistit, šluppardit
jos jos ~jus ~ juos
joskin jos juo gal
joskus muhtumin ~ muhtimin, goas nu, oktii, gearddi; (toisinaan)gaskkohagaid, gaskkaid, duollet dálle, duolluid dálluid, duo dá
jospa vare, beare, vare dal juo; jospa olisin nyt siellä!vare livččen dál doppe!
jossa mas
jossakin, jostakin juostá, gos nu
jossitella joshallat; sinä olet taas siinä jossittelemassadon leat vuot das joshallamin
jotakin juoidá, maid nu
jotakuta soapmása, gean nu
jotenkin juogaláhkai, juoga ládje, mo nu
jotkut muhtumat ~ muhtimat, soapmásat
jott/en,-et, -ei (jne.) ama/n, -t, s- (jna.)
jotta vai, ahte
jouduttaa (nopeuttaa) jođálmahttit; (hoputtaa)hoahpuhit, gáhčahit
jouhi juovka
jouhilevä birralávži
jouhimato juovkamáhtu
jouhisara juovkalukti
jouhisorsa vuojaš
jouhivita čáresvihti
joukko joavku
joukkoharha joavkogáddu
joukkokuolema (eläinten) jápmu
joukkoliikenne joavkojohtolat
joukkoon, sekaan, mukaan jovkui, searvái, seahkái
joukko-osasto (mil.) joavkoossodat
joukkotiedotusväline joavkodieđihangaskaoapmi
joukkoviestin joavkomedia
joukkue joavku, lága
joukoittain dohkiid dohkiid
joukolla (porukalla, yhdessä) álbmogassii, searválagaid
joukolla ks. yhteistuumin
joukossa (seassa, mukana) joavkkus, searvvis, seagis
joulu juovllat (pl.), joulu-juovla-
jouluaamu juovlaiđit
jouluaatto juovlaruohtta
jouluilta juovlaeahket
joulujuhla juovlafeasta
joulukirkko juovlabgirku
joulukuu juovlamánnu
joulukuusi juovlaguossa
joululahja juovlaskeaŋka
joululaulu juovlalávlla
joululoma juovlaluopmu
joulumänty juovlabeahci
joulunaluspäivät (pl.) ruohttabeaivvit (pl.)
joulunpyhät (pl.) juovllat (pl.), juovlabasit (pl.)
joulupukki juovlastállu, juovlaáddjá, juovlagállis, juovlabuhkke (S), juovlanigá (N)
joulupuu juovlamuorra
joulupuuro juovlasuohkat, juovlabuvru
joulupäivä juovlabeaivi
joulupöytä juovlabeavdi
jouluruoka juovlaborramuš
joulutähti juovlanásti
jouluvirsi juovlasálbma
jouluyö juovlaidja
journalisti journalista, aviisaolmmoš
jousi dávgi
jousi (hist.) juoksa
jousipyssy dávgebis´su
jousisoitin dávgečuojanas
joustaa dávggastit, mieđihit, sodjat
joustamaton gágga/t (-dis), dávggasmeahttun
joustava dávggas (-is), soddjil (-is); tulla joustavaksidávggasmuvvat
joutaa (olla aikaa tehdä jotakin) astat; joudatko käymään luonani?asttatgo fitnat mu luhtte?
joutaa (vähät välittää toisen tekemisistä) juollut, joavdit; hän kyllä joutaa odottaason gal juollu ~ joavdá vuordit
joutava joavdelas
joutavuus (tyhjänpäiväisyys) joavdelasvuohta
joutilaisuus joavdelasvuohta
joutilas joavdelas; olla joutilaanajoavdelastit
joutoaika astu, astoáigi, joavdu
joutomaa joavdelas eana(n)
joutsen njukča
Joutsenen tähtikuvio Ruos´sanásttit (pl.)
joutua (johonkin)šaddat (gosa nu), gártat (gosa nu); (tekemään jotakin)šaddat ~ gártat ~ suhččot ~ gáržžohallat ~ gáržot ~ bággehallat (dahkat juoidá)
joutuisa (työnteossa) joavdil (-is), doabmil (-is), geargil (-is) gearga/t (-dis), gergeš (-is), ábas
jugoslaavi jugossláva
jugoslavialainen jugoslavialaš
juhannus mihcamárat (pl), jonssot; juhannus-mihcamar-, jonssot-
juhannuskokko mihcamardolla, jonssotdolla, mihcamarsuovvasat (pl.)
juhannusviikko mihcamarvahkku
juhla ávvudeapmi, riemut (pl.), heajat (pl.), meassut (pl.), feasta; juhla-ávvudan-, riepmo-, headja-, feasta-
juhla-ateria ávvudanmállásat (pl.), riepmomállásat (pl.)
juhlahuoneisto riepmolanjat (pl.)
juhlakirja riepmočála
juhlakokous ávvudančoahkkin
juhlakulkue prosešuvdna
juhlallinen allaáiggálaš
juhlamenot (pl.) ávvudanmeanut (pl.)
juhlapyhä allabassi
juhlapäivä illubeaivi, riepmobeaivi
juhlasali feastasále, riepmosále
juhlava allaáiggálaš
juhlavuosi ávvudanjahki
juhlia ávvudit, messostallat, heajastallat; (juopotellen)festet
juhta geasán
jukko (vetohihnan päässä oleva silmukka) juhkku
jukkohihna juhkkolávži
jukkoreikä (ahkiossa) juhkkoráigi
julistaa almmuhit, gulahit, julggaštit, cealkit
juliste plakáhtta, afiš´ša
julistus julggaštus, almmuhus, celkojupmi, gulahus
juljeta jolggadit, jolget
julkaisija olggosaddi
julkaista almmustuhttit, olggosaddit, ilbmadit
julkaisu publikašuvdna, preanttus
julkaisutoiminta olggosaddindoaibma
julkea jolg/at (-es), sniel/is (-es), heabuh/eapme (-is);tulla julkeammaksisnielásmuvvat
julkeasti jolga
julki albmosii; tuoda julkialmmustuhttit
julkilausuma (ponsi) resolušuvdna, loahppaárvalus
julkinen almmolaš, almmus, jolggalaš
julkisesti albmosit, albmosii, jolga
julkisivu fasáda, julggabealli
julkistaa almmustuhttit, almmuhit
julkisuus almmusvuohta, almmolašvuohta
julma jul/bmi (-mmes), goav/vi (-es)
julmuus julbmivuohta, goavvivuohta
jumala ipmil; rakas JumalaniIpmilažžan; vastaus hyvän päivän toivotukseenipmelatti
jumalaapelkääväinen ipmilbalolaš
jumalainen ipmillaš
jumalankieltäjä ipmilbiehttaleaddji
jumalanpalvelus ipmilbálvalus
jumalanpelko ipmilballu
jumalanpilkka ipmilbilkádus
jumalansana ipmilsátni
jumalaton ipmilmeahttun
jumalinen ipmilbalolaš
jumaloida bálvalit, bálvvuštit
jumaluus ipmilvuohta
jumaluusoppi teologiija
jumaluusoppinut teologa
jumittua (esim. sahasta) háhkásit, gáskásit, cikcasit; (tämän tästä)háhkásaddat, gáskásaddat, cikcasaddat
jumputus boŋkkas
juna toga, gárga, juná (S)
juntata (paalu) juntet
juoda juhkat, šlaggat, reavžut, cuhpat, šluhpat, ruhpat, struhpat; (nopeasti) jugistit, hahppalit, čuonádit, cubistit, šlubistit, rubistit, strubistit
juoda alkoholia ks. juopotella
juoheva njuovžil (-is)
juohevasti njuovžilit, liktásit
juoksennella viegadit, čuskkodit, attildit, (reippaasti) viehkaladdat
juoksennella (eläimestä) ruohtadit
juoksetin (viilin valmistukseen) lohppehat, lohppehus
juoksettua lohppet
juoksevainen viehkalas
juoksija viehkki
juoksuhauta (mil.) viehkanhávdi, viehkaroggi
juoksujalkaa viega, viehkanlávkái
juoksupoika gohčostat
juoksurata viehkangeainnus
juoksuttaa viegahit; lähteä juoksuttamaan viegaldahttit
juoksutusmaha doggi
juolahtaa mieleen govddiidit millii
juolavehnä vilgesruohtas
juolukka ehtemas, juogut ~ juolut, heasttasarrit
juoma juhkamuš, jugus
juomakelpoinen jugahahtti; olla juomakelpoinenjugahit; tämän järven vesi on juomakelpoistadán jávrri čáhci jugaha
juomalasi juhkanlássa ~ juhkanláse
juomari juhkki
juomavesi juhkančáhci
juominen juhkan
juomingit (pl.) jugalmasat (pl.)
juomus (jääverkko) juoŋas
juomustella (pyytää jääverkoilla) juoŋastit, juoŋastallat
juoni juotna; (kertomuksen)juotna
juonia juonastit, jutnosit, juotnidit, gávváluššat, viehkástallat
juonikas juonalaš, bahájuonalaš, juodná/i (-s), judn/ii (-es); gávvil (-is), viehk/is (-es), šluohk/is (-es)
juonitella juonastit, jutnošit, intrigeret
juonittelu jutnoseapmi, intrigeren
juopotella jugástallat, jugadit, máisttašit, válddašit, válddástallat, váldáladdat, njam´medit, drám´mestallat, viinnastallat; kova juopottelemaanjuhkalas
juopottelu (juominen) juhkan; pitkällinen juopotteluguhkálaš juhkan
juoppo juhkki, alkoholista
juoppo (viinaanmenevä) jugeš (-is)
juoppous jugešvuohta
juopua juhkaluvvat, gárihuvvat, oaivvahuvvat, oaiváduvvat, viinnahuvvat, šaddat gárremiidda
juopumus juhkanvuohta, oaivvesvuohta, gárrendilli
juoru šláttar, solža, golgosáhka, mátkesáhka, juorru, beakkohus, šurra, šurru
juoruileva juorrudeaddji, šláttardahkes, hállalas
juoruta šláttardit, solžat, juorrudit, šurrat, šlárvet
juoruämmä šláttaris áhkku, šlárvaáhkku
juosta viehkat, čuoskut, njaccuhit, njaldit, gazzut, boalddihit, attihit, attildit, guoikkuhit; (lähteä juoksemaan)viehkalit, čusket, binddastit, bindulit, njalddestit, boalddáldahttit, deattáldahttit, njuolastit, njivžulit, vuoidalit
juosta (esim. sudesta) ks. jolkuttaa
juotava (juomakelpoinen) jugahahtti; olla juotavaajugahit; tämän järven vesi on juotavaa dán jávrri čáhci jugaha
juotikas njaman
juotos (metallin) jugahus
juottaa (jotakuta)jugahit; (metallia)jugahit
juottokauha skoret
juottovasikka njuoratgálbi
juova stáhpi, čarggis, sárggis, njuolas
juovuksiin gárremiidda, juhkamassii
juovuksissa juhkan, juhkanoaivvis, gárremiin, gárrenoaivvis, oaivvis
jupakka riidu, moivi, gižžu
juridiikka juridihkka, láhkaoahppa
juridinen juridihkalaš
juristi jurista
juro hálah/eapme (-is), humuh/eapme (-is),
juroa (johonkin) náđđut
jurottaa náđ´đát
jurruttaa (ajaa) jurahit
justeeri (tukkisaha) vearvasahá
justiin justa ~ juste ~ jur
jutaa (kulkea porojen kanssa) johtit; lähteä jutaamaanjohttát
jutaja johtti
jutamaanlähtö johttán
jutamareitti geinnodat
jutamatie johtolat
jutaminen johtin
jutava johtti
jutella háleštit, háladit, humadit, sártnodit, práhtet
juttu (tarina) máinnas, cukca, cuvccas
juttukaveri háleštanskihpár
jututtaa (jotakuta) hálahit (soapmása), ságaškuššat (soapmásiin)
juurakko ruotku, ruotkkuš
juures ruohtasšaddu
juureton ruohtaskeahtes (attr.), ruohttasiid haga
juuri (adv.) justa ~ juste ~ jur ~ jura; aivve, aiddo; báljo (ei juuri kukaanii báljo oktage)
juuri (mat.) ruohtas
juuri (puun) ruohtas, ruohcas (R); (juurisäie)veaddi
juurikaan olus, báljo, jur; ei juurikaan lisäännyii olus lassán, ii báljo lassán, ii jur lassán
juurinystyrä ruohtasbullji
juurisävel ruohtasnuohtta
juuriverso ruohtasvesá
juurruttaa ruohtastuhttit
juurtua ruohtasmuvvat; cieggat (kuv.)
juusto vuostá; valmistaa juustoavustet
juustohöylä vuostáheavval, vuostániibi
juustokahvi vuostákáffe
juustola vustehat
juustomuotti vuostálohkki
juutalainen juvddálaš
juutalaisuus juvddálašvuohta
juuttua (tarttua)darvánit, roahkkasit, giddanit; (johonkin kiinni)gáskásit, háhkásit, cikcasit; (puristuksiin)bahkašuvvat
jykevä (esineistä) šumppas (-)
jykevä esine šumpu
jylhä (kalliosta, vuoresta tms.) rámš/šas (-o-), rámš/ui (-os)
jylinä julla, jupma
jylistä jullat, jallat, jupmat, julaidit, jalaidit, jumaidit
jyly julla, jupma
jyminä jupma, boŋkkas
jymistä jupmat, boŋkit, gupmat, julkit, joahcat
jymistää julkkuhit, boŋkkuhit
jymy gupma, jupma, joahca
jymähtää jumihit, boŋkkihit
jymäyttää julkalit, boŋkalit
jyrinä jurra, gupma, japma; (ukkosen) čeargun
jyristä jurrat, gupmat, japmat; (ukkosesta)čeargut
jyrketä ceagganit, ceakkagit
jyrkkä ceakkus, ceakko-, gomu-, ráđ/us (-os)
jyrkkä vaara heaŋggovárri
jyrkänne heaŋggu, ceakkobákti, ceakkus, gomu
jyrsijä (esim. hiiri) cieban, jurssán
jyrsiä jursit ~ jursat, jahlidit; innokas jyrsimäänjursálas
jyrsiä (esim. hiirestä) ciehpat
jyrähtää jurihit, gumihit; (ukkosesta)čerget
jyrätä (tasaiseksi) dilvet, dulbet
jyske boŋkkas, julkkas
jyskyttää (intr.) boŋkit, julkit; (trans.) boŋkkuhit, julkkuhit, juskkuhit
jyskytys boŋkkas, julkkas
jyskyä boŋkit, julkit, juskit
jystää justit, jaggit, jahtat, jukkildit
jysähtää juskkihit
jysäyttää boŋkalit, julkalit, juskalit, juđgalit; (ampuen)joavvalit, joahcalit, jalbmalit
jytinä juhca, boŋkkas
jytistä juhcat, boŋkit
jyvä gordnečalbmi; päästä jyvällegeahčái beassat
jyvänen čalbmi, čalmmáš
jähmettyä stirdut
jähmeä sahpi/t (-dis), stird/dus (-o-)
jäidenlähtö jiekŋajohtin, jiekŋadoadjin, jiekŋavuolgin
jäinen jiegŋá/i (-s), jigŋ/ii (-es)
jäinen jiekŋagal/mmas (-bma)
jäkälä jeagil; nostaa jäkälääjeagildit, jeahkáliid bardit ~ bordit
jäkäläinen (runsasjäkälinen) jeageleaddjá/i (-s), jeahkáleaddjá/i (-s)
jäkälälimppu jeagellimpu
jäkäläluova jeagelluovvi
jäkälätön jeagelh/eapme (-is), jeahkálahtes (attr.); tulla jäkälättömäksijeagelhuvvat
jäkälöityä jeagelduvvat ~jeagilduvvat
jäljennyttää mielddustahttit
jäljennös kopiija, mielddus
jäljentää kopijastit, mielddustit, mielddustahttit
jäljessä maŋis, maŋábealde; jäljestä päinmaŋil
jäljetä guorrat luottaid
jäljetön luottah/eapme (-is); kadota jäljettömiinluottahuvvat
jäljiltä viđá ~ viđi; teurastamisen jäljiltänjuovvanviđá
jäljitellä plagieret
jäljitelmä plagiáhtta
jäljittely plagieren
jäljittää (seurata jälkiä)guorrat, alkaa jäljittääguorastit; hyvä jäljittämäänvuohttil (-is)
jälkeen maŋŋá, maŋŋil ~ maŋŋel; (perään)maŋŋái
jälkeenjäänyt (erit. henkisesti) bázahallan
jälkeenpäin maŋálgihtii, maŋŋel ~ maŋŋil
jälkeiset (pl.) vuosat (pl.), maŋibut (pl.)
jälkeläinen maŋisboahtti; jälkeläiset (pl.)maŋisboahttit (pl.), nálli
jälki (jalanjälki) luodda; jäljet(pl.) luottat (pl.), sudenjäljet(pl.) gumppeluottat (pl.)
jälkihoito maŋŋedikšu
jälkijoukko (esim. porotokassa) maŋuš
jälkikasvu maŋisboahttit (pl.)
jälkikirjoitus maŋŋečálus
jälkikoira guorranbeana
jälkikäteen maŋálgihtii
jälkimmäinen maŋit
jälkipainos maŋŋepreanttus
jälkipuoli maŋábealli; jälkipuolellamaŋábealde, jälkipuolellemaŋábeallai, jälkipuolelta, jälkipuoltamaŋábeale
jälkipää maŋágeahči; jälkipäässämaŋágeahčen, jälkipäähänmaŋágeahčai, jälkipään kauttamaŋágeaže
jälkiruoka maŋŋeborramuš, deattáldat, bajálaš
jälkitavu (kiel.) maŋŋestávval
jälkivaatimus maŋŋegáibádus
jälkiä guorrat luottaid
jälleen vuot, fas, dás
jälleennäkeminen oaidnaleapmi; jälleennäkemisiin, näkemiinoaidnaleapmai
jälleenrakentaminen ođđasishuksen; heti sodan päätyttyä alkoi jälleenrakentamisen aikadalá maŋŋá soađi álggii ođđasishuksema áigi
jälsi álus
jämerä starg/gas (-a), stáđis
jämäkkä starg/gas (-a), stáđis
jämäkästi starga
jämäköittää starggasmahttit
jämäköityä starggasmuvvat
jäniksenpoika njoammelčivga
jänis njoammil
jänishousu njoammelhiitta
jänisrutto njoammelrohttu, njoammeldávda
jänkä jeaggi; (kapea, vetinen)vuohčču, (jänkää muistuttava) jeakkádat
jänkäkurppa uhcameahkástat, jeaggemeahkástat
jänkäsirri suotnjoviroš
jänne deahkkesuotna, suotna; (lihassa oleva)njárčá
jänne (jousessa) suotna
jänne (mat.) dávgesuonjar
jännesaha suotnasahá
jännetulehdus vietnan
jännite (elekt.) gealdda, gealdu
jännitin (viritin) gealddáhat
jännittyä gealdašuvvat, šaddat gealdagassii ~ gealdagii; jännittynytgealdagasas, gealdagis
jännittävä gelddolaš, geld/ui (-os), čearggus
jännittää (jousi, pyssy) gealdit
jännittää (psyk.) jierástuddat, gealdagasas leat; häntä jännittison jierástuttai, son lei gealdagasas
jännitys gealdagas
jännityskirja (jännäri) gealddagirji
jännitystila gealdagasdilli
jännä gelddolaš
jäntevä dávggas (-is)
jänö (jänöjussi) njoammelaš, njoammelčivga
järistys doarggástus
järistä doarggistit; alkaa järistädorggiidit
järjellinen jierpmálaš
järjestellä ordnet, ordnestallat
järjestelmä vuogádat, systema
järjestelmällinen vuogádatlaš, systemáhtalaš
järjestely ordnedeapmi, organiseren, ortnet
järjestys ortnet; (esim. huoneessa) skihkka; (kuri)stivra
järjestysluku ortnetlohku
järjestysmies ortnetdoal´li; (ovella) uksafákta
järjestyssääntö ortnetnjuolggadus
järjestyä ordnašuvvat, ortniidit
järjestäjä (tapahtuman) lágideaddji, ordnejeaddji
järjestäytyä ortniiduvvat, organiseret iežas
järjestää (tapahtuma) lágidit, ordnet
järjestö organisašuvdna
järjettömyys jierpmehisvuohta
järjettömästi jierpmeheamet
järjetön jierpmeh/eapme (-is)
järkeillä jierpmástallat, resonneret, filosoferet
järkeistää rationaliseret
järkevyys jierbmivuohta
järkevä jierbmá/i (-s), jearggalaš; (ikäisekseen) jierpmaskas
järki jierbmi, jearga; täysissä järjissäänolles jirpmiid alde; olla järjiltäänbieđđat, mielahuddat
järkiintyä jierbmat; saada järkiintymäänjierbmadit
järkiperäinen rationálalaš, jierpmálaš
järkyttävä suorggatlaš, guoskkaheaddji
järkyttää guoskkahit ~ lihkastahttit sakka
järkytys hirbma, šohkka
järkähtää sparggihit ~ sparggehit
järkäle bákti
järripeippo vintán
järvenranta jávregáddi
järvetön jávrreh/eapme (-is)
järvi jávri; järvinen jávrá/i (-s)
järviheinä šleancasuoidni
järvikaisla jávrerávra
järvikala jávreguolli
järvikorte čáhcehoaš´ša
järviruoko ruoš´ši
järvisätkin ráiski
järvitaimen guovžur
jäsen (raaja) lahttu
jäsen (seuran tms.) lahttu, miellahttu (N)
jäsenmaksu lahttomáksu, miellahttomáksu (N)
jäsenmäärä lahttolohku, mielláhttolohku (N)
jäsennellä analyseret
jäsentely analyseren
jäsenyys lahttuvuohta, miellahttuvuohta (N)
jäte bázahus, ruska
jätehuolto bázahusfuolahus
jätellä guođđalit
jätevesi bázahusčáhci, luoittačáhci
jätkä jeatká; hyvä jätkägarra bojá, oalle lunta, kova jätkäruovdi; (korteissa)kneakta, soalddát
jättiläinen jiehtanas
jättiläishai šuorja
jättäjä guođ´đi
jättäytyä geassádit; (syrjään) geassádit olggobeallai
jättää guođđit; (vähin erin)guođildit
jättö guođđin
jättöpaikka guođđinsadji
jättöpäivä guođđinbeaivi, doaimmahanbeaivi
jätättää guođihit; (kellosta)maŋidit
jäykentyä starggasmuvvat, stiivut
jäykentää starggasmahttit
jäykistyä stirdut, doaŋgut, gáŋggeštuvvat; starggasmuvvat, garrat
jäykistää stirdudit, doaŋgudit; stargadit, starggasmahttit, garradit
jäykkä stird/dus (-o-); (jäsenistä)doaŋggas (-is), gágga/t (-dis)
jäykkäkouristus doaŋgegeasáhat, tetánus
jäykkänata garrasinut
jäykästi starga, doaŋgasit, doŋgget
jäytää borrat, ciehpat
jää jiekŋa
jäädyke galbmádat
jäädyttämö galmmáhat
jäädyttää galbmit, galmmihit; (jääksi tai jäiseksi)jiekŋudit; (joki, rannasta rantaan)čatnat
jäädä báhcit
jäähalli jiekŋahál´la
jäähdytin čoaskudanbierggas; (autossa)radiáhtor
jäähdyttää čoaskudit
jäähtyä čoaskut; (kylmäksi) galbmot
jäähyväiset (pl.) earrodearvvuođat (pl.)
jääkaappi jiekŋaskáhppe
jääkaira jiekŋanábár
jääkarhu jiekŋaguovža
jääkausi jiekŋaáigi
jääkerros jiekŋageardi
jääkiekko jiekŋaskear´ru, hockey; jääkiekkoillajiekŋaskearrostallat
jääkuikka áhpedovtta
jääkuori jiekŋagarra, bulži ~ spulži; saada jääkuoribulžut~spulžut,muodostaa jääkuoribulžudit~spulžudit
jääkylmä rá/ttas (-dda), jiekŋagal/mmas (-bma)
jääkyyhky hálkagonagas
jääkäri jeagár ~ jágár
jäälautta baldu
jääleinikki noarsa
jäälokki ábirievssat
jäämistö báhcán opmodat, báhcu; (kuolinpesä)jápminbeassi, árbebeassi
jäänmurtaja jiekŋadoajár
jäänne bázahus
jäännös reasta
jääpaakku (karvoituksessa) skilži; paakkuuntua (karvoitus)skilžut, paakkuiseksi jäätynyt (karvoituksesta)skilž/žas (-a)
jääpala jiekŋabihttá
jääpallo jiekŋaspábba
jääpeite jiekŋagovččas
jääpuikko jiekŋabuiku
jääräpäinen ceaggá/i (-s), oaivá/i (-s)
jääsade čođđu
jääsohjo jiekŋasoavli ~ jiekŋašoavli; (merijäällä)surpá
jäätelö lákcajiekŋa, iisa (N)
jäätie jieŋas, jiekŋageaidnu
jäätiedotus jiekŋadieđáhus
jäätikkö jiehkki; jäätikköinenjiehkká/i (-s)
jäätiköityä jiehkkiluvvat
jäätuura gáldosáiti
jäätyminen jiekŋun
jäätymispiste jiekŋunčuokkis
jäätyä jiekŋut, galbmot
jäätää galbmit, galmmašit; (esim. joki rannasta rantaan)čatnat
jääverkko (juomus) juoŋasfierbmi, juoŋas; pyytää jääverkoillajuoŋastit, juoŋastallat
jäävesi jiekŋačáhci
jäävi easttalaš, inhabiila
jäävuori jiekŋavárri
jököttää ceaggát, ceakkildit, stoalpát, soabbát, stáipát, stávrát, doardnát; näkyi siellä kauempana jököttävänoidnui doppe dobbelis stoalpámin
jörö humuh/eapme (-is), hálah/eapme (-is)
K
kaadattaa (esim. kahvia kuppeihin) leaikkuhit, njoarahit
kaadattaa (puita) njeaiddihit, čuohpahit
kaadella (esim. kahvia kuppeihin) leaikut, leikkodit, njoaradit
kaadella (esim. puita) njeaidalit, čuohpadit
kaadella (jotakin astiasta) šávgut, šávgguhit
kaadella (kumoon) gomohallat ~ gomáhallat
kaahata girddihit, luoittihit, šávahit, šuvgguhit
kaakao kakáo
kaakattaa gahkkat ~ gahkkit, haŋkit; (riekosta)beavkit, beavkut, skeaikit
kaakeli káhkal
kaakeliuuni káhkaluvdna
kaakeloida káhkalastit
kaakko nuortalulli; kaakkoonnuorttaslulás, kaakossanuortanlullin
kaakkoistuuli nuortaluládat
kaakkuri gáhkkor
kaali gálla
kaalikääryle gállagiesaldat
kaaliperhonen gállabeaiveloddi
kaalivalvatti gállajeađjá
kaamea gáppus, issoras; tulla kaameaksigápposmit
kaamos skábma; tulla kaamosskábmaluvvat, joutua kaamoksen yllättämäksiskábmaluvvat
kaaos káos, moivi
kaapata váldit, riv´vet; (mukaansa)faskkastit, rábádit
kaapeli kábel
kaapia faskut
kaappi skáhppe ~ skábe ~skáhppa
kaapu gákti
kaara (puinen kaukalo) gárri
kaarella (adv.) geavllil, geavrril, gával
kaareutua sodjat, gávvat, geavllagit
kaareva gávvar (-is), geavl/las (-e-)
kaari geavli; (veneen)rággu, (ahkion)fierra
kaari (mat.) dávgi
kaarikäytävä (korvassa) geavleoarri
kaaripuu (veneen) rággu; kaaripuun aines rákkus
kaarisaha dávgesahá
kaaristaa (sitoa ahkion, reen kuorma) gárrat, gáradit, gárastit; kaaristettunagárragis, gárrasis, gárragasas, kaaristetuksigárragii, gárrasii, gárragassii
kaariste (kuormaside) gárastat ~gárostat
kaarisulku dávgeruohtu, dávgi
kaarlenvaltikka gonagasčoalči
kaarna bárku
kaarnikka čáhppesmuorji
kaarre (porojen erotteluun tarkoitettu aitaus) gárdi, áidi, jorri
kaarre, loiva mutka (esim. joessa) gávva
kaarrella (joesta, polusta tms.) mohkohallat, molkkohallat, mohkkasaddat, moalkkardallat
kaarrella (lentävästä linnusta) geavlut, skirvehallat, skav´vehit, skav´vehallat
kaartaa (esim. juostessa) gevlet, mohkastit
kaartilainen gardista
kaartua (esim. joesta, tiestä)gávvat, gávvasit, giessat, sodjat, sodjasit, mohkkasit, moalkasit
kaasu gássa
kaasuase gássavearju
kaasukehä gássageardi
kaasumainen gásalágan
kaasupoljin gássaduolmman
kaasurauhanen (anat.) gássaráksá
kaasutin gássár
kaataa (astia kumolleen) gomihit; (vahingossa)heavahit
kaataa (esim. hallitus) gomihit
kaataa (esim. kahvia) njoarrat, leiket; (nopeasti)njor´ret, njor´restit, leiket, leikestit
kaataa (jotakin astiasta, kerran) šávgalit; (jotakin astiasta, kerran, runsaasti)šávget
kaataa (puita) njeaidit, čuohppat; (nopeasti)njeaidilit, čuohpastit
kaataa roiskauttaa dišket, diškkastit, diškalit
kaatopaikka ruskabáiki, doapparbáiki, duvdnebáiki
kaatosade ráššoarvi
kaatua (astiasta, autosta tms.) gopmánit; (astian sisällöstä)heavvanit
kaatua ravgat; (yllättäen)ravggihit; (suulleen, vatsalleen)gopmulit; (nenälleen, rähmälleen)snuittet, snuhkormastit; (kompastuen)guossat, ruossat (ks. kompastua)
kaatua (sodassa)gahččat
kaatuilla ravggadit
kaatumatauti jámálgaddanváddu, gahčadanváddu, epilepsiija; olla kaatumatautinen jámálgaddat
kaatumatautinen jámálgaddi, epileptihkkár
kaava minsttar, skovvi, lávva
kaava (kaavoituksessa) lávva (S), plána (N)
kaava (mat.) čoavdda
kaavake skovvi
kaavamainen skemáhtalaš, stereotiippalaš
kaavin faskkon, faskkan; (nahan)jiehkku
kaavio skovvi, skovádat, lávadat, minsttar
kaavoittaa lávvaplánet
kaavoitus lávvaplánen
kadehdittava gáđaštan veara
kadehtia gáđaštit
kadetti (mil.) kadeahtta
kadettikoulu kadeahttaskuvla
kadoksiin láhppasii, láhppagassii
kadoksissa láhppasis, láhppagasas
kadonnut poro láhpas; kadonneet porot (hukkaporot)láhppasat
kadota láhppot; (yksi toisensa jälkeen) láhppodit, (jäljettömiin)luottahuvvat
kadota (häipyä) jávkat; (nopeasti)jávkkihit
kadottaa láhppit; (näkyvistään)láhpehit; (toinen toisensa tai yhteys toisiinsa)láhpáhallat, láhpadit; (usea esine tai usein)láhpadit; (taipuvainen kadottamaan esineitään)láhppálas
kadotus (rel.) gáđohus
kadunkulma gáhttačiehka
kaduttaa häntä kaduttison gađai
kahahtaa goasihit
kahakka stuibmi, gižži, gižžu
kahdeksan gávcci; kahdeksan ihmistä, kahdeksan joukkogávccis; kahdeksan kertaagákcii
kahdeksankymmentä gávccilogi ~gákcilogi
kahdeksanneksi (lueteltaessa) gávccádassii
kahdeksannes gávccádas
kahdeksantoista gávccenuppelohkái
kahdeksas gávccát
kahdeksasosa gávccádas
kahdeksastoista gávccenuppelogát
kahdeksattakymmentä gávccátlohkái; kahdeksatta kymmentä käyvä henkilögávccátlohjahkásaš olmmoš
kahdeksikko gávcceš
kahden guovttá; kahden keskenguovttá gaskan
kahdenkeskinen guovttágaskasaš
kahdenlainen guovttelágan
kahdentua duppalduvvat
kahdestaan guovttá
kahdesti guktii, guovtte geardde, guovtte háve
kahdestoista guoktenuppelogát
kaheli ks.typerys
kahina skoahpa, skoahča, goassa
kahista skoahpat, skoahčat, goassat
kahisuttaa skoahpalahttit
kahlaajalintu gálašeaddjiloddi, gálán
kahlaamo (joen ylityspaikka) gála, suohpa, gáláhat (R)
kahlailla gálašit
kahlata gállit; (erit. lumessa)muovlat; kuljettaa kahlaamallagálihit
kahlausjälki gáláhat
kahleet (pl.) ruovddit (pl.), láhkkit (pl.)
kahlehtia bidjat láhkkiide, gehtegiidda, ruvddiide
kahluukeli gáládat
kahmaista govádit, čogádit, rábádit, rábastit, goapmirastit
kahnaus stuibmi
kahtaalla, kahtaalta guovttil, guoktil
kahtia guovdat, beallái; jakaa kahtiajuohkit guovdat ~ beallái
kahtiajako guoktejuohku ~ guovttejuohku
kahva geavja; varustaa kahvallageavjadit; kahvoitettunanađđagasas, kahvoitetuksinađđagassii
kahvaton nađah/eapme (-is)
kahvi (juotava)káffe, (papuina, jauhettuna)káfet; (kahvissa, kahvin tahrimana)káffenaga
kahvi káffe ~ gáffe
kahvikuppi káffegohppa ~ káffegohppu
kahvila kafea, káffestohpu
kahvinporot (pl.) rukkat (pl.), rugat (pl.), botnit (pl.), sumpu
kahvipannu káffegievdni
kahvipussi káffeseahkka
kahvipöytä káffebeavdi
kahvistella káfestallat
kahvitauko káffeboddu
kahvitella káfestallat
kai almma ~ amma ~ ama; (kyllä kai)várra, vis´sa
kaide (portaiden) doarjjamuorra, dorjjohat
kaihdin suojus, šearbma
kaihi smáiti; saada kaihismáitut
kaihtaa garvit, garvvašit, viggat vealtat
kaikenlainen buotlágan, juohkelágan
kaiketi ammal
kaikinpuolinen buotbeallásaš
kaikkein (+ superl.) buot (+ superl.); kaikkein parasbuot buoremus, kaikkein huonoimminbuot fuonimusat
kaikkeus buotvuohta
kaikki buot, visot; kaikki ihmisetbuohkat; kaikki yhdessäálbmogassii
kaikki (kokonaan) buot, visot, visožit, jalga; kaikki tyynnidivdna, gait, gaitdivnnat, gaitdin, visovisot, buotrat
kaikkiaan buohkanassii, oktiibuot; kaiken kaikkiaanbuot buohkanassii
kaikkialla juohke sajis, miehtá
kaikkinainen juohkelágan
kaikkiruokainen buotbor´ri
kaikkitietävä buotdiehtti
kaikkivaltias buotveagalaš
kaikota gáidat
kaiku skádja, gádja, skáiggas
kaikua skádjat, gádjat, skáigit
kaikuluotain skádjaseasan, gádjaseasan
kaikuva skáddjil (-is), gáddjil (-is), skáigil (-is)
kailottaa gáššat, šeapmat
kailottaja gášan, šeaman
kailotus gášša, šeapma
kaima gáibmi; kutsua (jotakuta) kaimakseengáimmástallat (soapmásiin)
kaimakset (keskenään) gáimmežat; olemme kaimaksialetne gáimmežat
kainalo gieđavuolli; kainalossagieđavuolde, kainaloongieđavuollai
kainalosauva gieđavuolsoabbi
kaino u/dju (-jus), ui/dni (-nnes), njáiggas (-is), njáig/u (-gos); tulla kainommaksi uidnut
kainostella ujostallat, udjosaddat, njáiggostallat, jieppadit ~ jiebbadit
kainous udjuvuohta, uidnivuohta
kaipa almma, ama, ammal
kaipaus (kaipuu) ohcaleapmi, váillaheapmi, áibbašeapmi, háliidus
kaira (jokihaarojen välinen maa) skáidi
kaira ks. pora
kaisa (lumihuippuinen korkea tunturi) gáisá~gáisi
kaisla rávra
kaista (ajoradan) gurggástat
kaistale stielas
kaitapalpakko seakkahávggarássi
kaitasarvi (porosta) rožoaivi
kaitavirna seakkasáhpal
kaitsea (poroja)guođohit, geahččat; (lapsia)geahččat, oaidnit
kaitselmus (rel.) sál´lemuš
kaiutin, kovaääninen skájanas, skájan
kaivaa goaivut, roggat; (kerran, nopeasti)goaivvastit, rokkastit; tulla kaivetuksi roggašuvvat
kaivannainen (miner.) rokkanas
kaivanto goivvohat, rokkahat
kaivata áibbašit, ohcalit, váillahit, huovidit
kaivella goivvodit, rokkadit
kaiverrus graveren, gobadeapmi
kaivertaa graveret, gobadit (niibegežiin)
kaivin goaivvan
kaivinkone rogganmašiidna
kaivo gáivo ~ gáivvo
kaivonvintti vinte ~ vinta
kaivos ruvke, kruv´vá ~ gruv´vá
kaivos (josta poro voi kaivaa jäkälää) goaivvis
kaivuri goivvon
kaivuukuoppa (poron lumessa) suovdnji
kajahdella skájaidit, gájaidit
kajahtaa skájihit, gájihit
kajastaa (valosta) skuotnjat, šlietnjut, guojihit, vuollasit
kajava gádjit
kajo skuotnja, šlietnjun; čuvggodeapmi, vuosttas čuovga
kajota (johonkin) duohtadit (+ akk.)
kajuutta gájot
kakaista govlládit; (erit. pikkulapsesta)čol´let, (useamman kerran)čollut
kakara čivga, dihkki, divri, buoska
kakata baikit; (pikkulapsesta)buhkkat
kakka baika; (pikkulapsen)buhkka
kakkonen guvtteš, guovttáš, guovttetál´la (N)
kakkosnelonen (sahatavarasta) guovttegearnjelješ
kakku gáhkku
kaksi guokte
kaksihaarainen guovttesuorat
kaksihuoneinen guovttelanjat
kaksijalkainen guovttejuolggat
kaksikerroksinen guovttegearddáš
kaksikielinen guovttegielat
kaksikielisyys guovttegielatvuohta
kaksikko (kaksi ihmistä) guovttis, guovttos
kaksikko (kiel.) guvttiidlohku, duála
kaksikymmentä guoktelogi
kaksin guovttá
kaksinen (kaseva, hääppönen) fávdná/t (-dis), ráhpat; ei ollut kovin kaksinenii lean nu ráhpat ~ áktánas, hän ei voi kovin kaksisestison ii veaje nu ráhpadit
kaksineuvoinen (kasveista) guovttenevvot
kaksinkertainen guovttegeardán, guovttegeardásaš, duppal-; kaksinkertaistaadahkat guovttegeardásažžan, duppalastit; kaksinkertaistuašaddat guovttegeardásažžan, duppalduvvat
kaksio guovttelanjat visti
kaksiraiteinen guovtteluottat
kaksiselitteinen guovttečilggolaš
kaksisirkkainen (kasveista) guovtteiđot
kaksisuuntainen guovtteguvllot
kaksitahtinen (moottori) guovttetávttat
kaksitavuinen guovttestávval-
kaksiteräinen guovtteávjjot
kaksitoista guoktenuppelohkái
kaksittain (ihmisistä) guoktásiid guoktásiid; (esineistä)guvttiid guvttiid
kaksitulkintainen duppaldulkohahtti
kaksiulotteinen guovtteolat
kaksoiskantalihas váhkkádeahkki
kaksoiskappale duppalstuhkka, dubleahtta
kaksoisolento hápma, veaiga
kaksoispassi duppalpás´sa
kaksoispiste duppalčuokkis
kaksoistutkinto duppaldutkkus
kaksonen jumeš, jumešbealli; kaksosetjumežat, curregat, currežat, kaksos-jumeš-, čurreš-
kala guolli; kalaisaguol´lá/i (-s), tulla kalaisaksiguoláiduvvat
kalahdella skálaidit
kalahtaa skoalkkehit, goalkkehit, skoalihit
kalakatos (kuivatun kalan säilyttämistä varten) guolleluokti
kalakeitto guollemálli
kalakoukku roahkan; koukata kalakoukullaroahkastit
kalalokki báiski
kalamies (hyvä saamaan kalaa) guollegoddi, fiskár; hän on aikamoinen kalamiesson lea oalle fiskár
kalankasvattamo guollebiepmahat
kalankuivausteline jiel´li
kalanliemi guoleliepma
kalanliha cuohppa
kalanlima njuovvu ~ njuovu;tahrautua kalanlimaannjuovohuvvat ~ njuovuhuvvat; kalanlimassanjuovunaga
kalanmaksaöljy guolevuodja
kalannahka čuopma, guolenáhkki
kalanpoikanen veajet
kalanpyynti guollebivdu
kalansaalis guollesálaš
kalanviljely guollešaddadeapmi
kalapaikka (josta yleensä saa kalaa) guollesadji
kalaparvi oaivádat, spier´ru
kalapato buođđu
kalapulla guolleguhppár
kalaseita guolleipmil
kalastaa guolástit, bivdit guoli, fisket; (soutamalla)suhkat, (ajoverkolla)golgadit, (verkolla)fierpmástallat, fierbmut, sáimmastallat, (nuotalla)nuohttut, (merralla)mearddástallat, (pitkälläsiimalla)liinnastallat
kalastaja guollebivdi, guolásteaddji, fiskár
kalastella guolástallat, guoli bivddašit
kalastus guollebivdu, guolástus, guolásteapmi, fisku
kalastuskortti guolástangoarta
kalastuskunta guolástangoddi
kalastuslaki guolástanláhka
kalastuslupa guolástanlohpi, bivdolohpi
kalastuspiiri guolástanbire
kalasääski čiekčá, guollegoaskin
kalatalous guolledoallu
kalatehdas guollefabrihkka
kalatiira guollečearret
kalaton guoleh/eapme (-is); tulla kalattomaksiguolehuvvat
kalauttaa spáigalit
kalaviipale časkkis
kalenteri kaleanddar
kalenterivuosi kaleanddarjahki
kalikka muorrabihttá
kalina, kolina skálla, skoalkkas, goalkkas, ráhta, šloaŋkkas
kalista (hampaista) cielkkistit, skielkkistit, snoalkkistit
kalista, kolista skállat, skoalkit, goalkit, ráhtat
kalistaa, kolistaa skálahit, skoalahit, šloaŋkkuhit, ráđahit
kalistin, rämistin, räikkä skoaran
kalja ruovttuvuolla ~ ruovttuvuola
kaljama gálja, lavki, njuohppi, vuožži; tulla kaljamallegálljut, tehdä kaljamagálljudit
kalju bálj/is (-es)
kaljupäinen henkilö báljesoaivi
kalkita gálket
kalkkeutua gálkaluvvat; (ihmisestä)soarviluvvat
kalkki gálka
kalkkikivi gálkageađgi
kalkkuna gálkon
kallellaan ál´lut; (sivullepäin)gárgŋut, (eteenpäin)njahkut, (taaksepäin)njakčut
kallellaan (maaston kohdasta) smilččil
kallio bákti, gál´li, (sileä)lásis
kallioimarre báktegáiskkit
kallioinen báktá/i (-s)
kalliojyrkänne heaŋggobákti
kallioperä báktevuođđu
kallioseinämä bákti, stiika
kallis divrras; kalliilla, kalliiseen hintaandivrasii
kallisarvoinen mávssolaš, divrras
kallistaa ál´let; (nopeasti)ál´lestit
kallistaa hintaa divrudit
kallistaa korvaansa bealji bivdit
kallistella állohallat, ál´lestallat
kallistua ál´lanit; (eteenpäin) njahkat
kallistua (hinnaltaan) divrut
kallo oaivedákti, oaiveskálžu
kallokas (poron kallonahasta ommeltu kenkä) gállot
kallonahka (porolla) gállu
kallonpohja oaivemátta
kalmanhaju gálbmahádja, g áldnahádja
kalotti kalohtta
kalottiuutiset (pl.) kalohttaođđasat (pl.)
kalpea šo/avkat (-vkes)
kalpeanaama šoavkkut
kaltainen láhkásaš, -lágan, -lágaš
kaltaisuus láhkásašvuohta, sulla
kalteva álu-
kalteva (maaston kohdasta) smilč/čas (-e-); muuttua kaltevaksismilčut
kalteva paikka (maastossa) smilči
kalu bierggas, gálvu, ráđđi, oapmi
kaluste stohpogálvu, viessogálvu
kaluta (lihanjäämät luusta, ihmisestä) sohpat
kalvakka šovkesvarat, goavššas (-is), go/akšat (-kšes); käydä kalvakkaaksi goavššastuvvat, govššodit
kalveta šovkkodit, govššodit, goavššastuvvat, (kuolonkalpeaksi)liikkastuvvat
kalvo cuozza
kalvosin manšeahtta
kamala issoras, soaiggus
kamara maan kamaraeatnangiera, maan kamarallaeatnama alde
kamari gámmir
kamari (parlamentin) viessu; yksikamarinen parlamenttiovttavisot parlameanta, kaksikamarinen parlamenttiguovttevisot parlameanta; Englannissa on kaksikamarinen parlamentti, on sekä alahuone että ylähuoneEngláddas leat guovttevisot parlameanta, leat sihke vuolleviessu ja badjeviessu
kamarioppinut gámmeroahppavaš
kameli kamela
kamera gov´venapparáhtta, kamera
kamiina kamiidna
kammata čohkut
kammi gám´me, buvri, lavdnjebuvri
kammio (sydämen) gámmir
kammo hirbma
kammoksua soaigit
kammottava gáppus, issoras
kamomillasaunio kamomil´lá
kampa čohkun, čogu, gálgan
kampaaja vuoktačuohppi, vuoktadikšu
kampaamo vuoktasaloŋ´ŋa, vuoktadivššohat
kampasimpukka heasttaskálžu
kampata (tehdä kamppi) guossalahttit, guosahit, ruosahit
kampaus vuoktačogus, vuoktamál´le
kampe doappar, šlámbbar, (š)lámbor
kampela finddar; (Tenoon nouseva)guorpmat
kampeutua gággasit, boltasit, boahnárastit
kamppailla dáistalit, dorodit, gámpádallat, gámput, fággádallat
kamppailu dáistaleapmi, doarru, gámpádallan
kamppi guosaheapmi, ruosaheapmi
kampurainen roaŋk/kkas (-e-)
kampurajalka roaŋkejuolgi, šlubbojuolgi
kana vuonccis
kanahaukka goahppilfál´li, vuoncáfál´li, vuonccesfál´li
kanala vuoncáidvisti, vuoncáidviessu
kanalintu eanaloddi, vuonccesloddi
kananmuna vuoncámanni ~ vuoncámonni
kananpoika vuoncáčivga
kanarialintu kanarialoddi
kanava kanála
kanavoida kanaliseret
kandidaatti kandidáhtta
kaneli kánel; (käytettävä aines, jauhot)kánelat (pl.)
kanerva livdnju, guolbbadaŋas
kanervakasvit (pl.) daŋasšattut (pl.)
kangas gákkis, liidni, diŋga, bivttasdiŋga, stof´fa (N), töija (N)
kangas (kuolpuna) guolbba ~ guolban
kangaskiuru meahcceleivvoš
kangaskorte guolbbagorddet
kangasmaitikka guolbbamielkerássi
kangasmetsä guolbbavuovdi
kangaspaju ordesieđga
kangaspuut (pl.) gákkesmuorat (pl.), gákkesstuolut (pl.)
kangassieni ruksesguoppar
kangassirri guolbbaviroš
kangastukki (kangaspuissa) uhcabummeš, unnabummeš
kangastus áibmospeadjalastin, áittar
kangasvuokko guolbbanarti
kangeta gággat
kangistaa stirdudit
kangistua stirdut, doaŋgut, gáŋggeštuvvat; (kylmästä)gantteštuvvat; (lihaksista) boatkuluvvat ~ boatkuduvvat
kaniini kaniidna
kankea doaŋggas (-is), doaŋg/i (-ges) gágga/t (-dis)
kankeapuheinen sáneh/eapme (-is)
kanki gákkan, gágga, gáŋga (S)
kankuri gákkesgođ´đi
kannalta dáfus, beales
kannanotto cealkamuš, oaidnu, beali váldin
kannanvaihtelu nálirievddadeapmi
kannas guotkku ~ guotku, (vesistöjen välillä)muotki
kannattaa (jäästä, hangesta, rakenteesta)guoddit; (jotakuta)guottihit, guottehit, doarjut, doarjalit; (olla kannattavaa)gánnáhit ~ gánnehit ~ gánnihit; (antaa kantaa, pitää kantamassa) guottihit
kannattajajäsen doarjjalahttu
kannattava gánnáhahtti ~ gánnehahtti ~ gánnihahtti
kannattavuus gánnáheapmi, gánnáhanvuohta, gánnáhahttivuohta
kannatus (jonkin, jonkun) guottáhus, guotteheapmi, doarjja, doarjun
kannatusyhdistys doarjjasearvi
kanne váidda
kannella guoddalit, váidalit
kannettava guoddin-; kannettava laiteguoddinbierggas
kanniskella guottašit, guottildit
kannu lihtti, gán´no
kannu (vanha vetomitta, kaksi litraa) gádnu; kannun (kaksi litraa) vetävägádnosaš
kannus (koiralla) siekkis
kannusruoho čur´rorássi
kannustaa arvvosmahttit, roahkasmahttit, movttiidahttit, motiveret, oaivadit, oldet
kannustus arvvosmahttin, roahkasmahttin, movtiidahttin, motiveren, oaivadus, oldehat
kanootti kanohtta
kansa álbmot, gánsá (R)
kansainvaellus álbmogiidvádjolus
kansainvälinen álbmogiidgaskasaš, riikkaidgaskasaš, gaskariikkalaš (N)
kansakoulu álbmotskuvla
kansakunta našuvdna
kansalainen álbmotlahttu, stáhtalahttu, riikkavuloš (S), stáhtaborgár (N)
kansalaisjärjestö álbmotorganisašuvdna
kansalaisoikeus siviilavuoigatvuohta
kansalaisopisto rávesolbmuidskuvla (S), oahppolihttu (N)
kansalaispalkka borgárbálká (N)
kansalaisuus álbmotlahttuvuohta, riikkavulošvuohta (S), stáhtaborgárvuohta (N), borgárvuohta (N)
kansallinen čearddalaš, álbmotlaš, našuvnnalaš
kansalliskieli riikkagiella
kansallislaulu nationálalávlla, našunálalávlla
kansallismielinen nationalisttalaš
kansallismielinen (subst.) nationalista
kansallismielisyys nationalisma
kansallispuisto álbmotmeahcci
kansallispuku čeardabivttas, bunáda (N)
kansallispäivä álbmotbeaivi
kansallistaa nationaliseret
kansallisuus čearddalašvuohta
kansallisuustodistus čearddalašvuođadovddastus
kansallisuustunnus riikadovddaldat
kansallisvaltio álbmotstáhta
kansanedustaja riikkabeaiáirras (S), stuorradiggeolmmái (N)
kansaneläke álbmotealáhat
kansaneläkelaitos álbmotealáhatlágádus
kansanheimo čearda, álbmotčearda
kansanjoukko olmmošálbmot
kansanjuhla álbmotfeasta
kansankieli álbmotgiella
kansankulttuuri álbmotkultuvra
kansankäräjät stuorradiggi (N)
kansanlaulu álbmotlávlla
kansanliike álbmotlihkadus
kansanmurha álbmotgoddin
kansanmusiikki álbmotmusihkka
kansanomainen populára
kansanopisto nuoraidskuvla, álbmotallaskuvla (S)
kansanpuolue álbmotbellodat
kansanruno álbmotdikta
kansanrunous álbmotdikten
kansanryhmä olmmoščearda
kansansatu álbmotmáinnas
kansansivistys álbmotčuvgehus
kansantajuinen populára
kansantajuistaa (esim. tieteellinen teos) populariseret, vulgariseret
kansantaloudellinen álbmotekonomalaš
kansantalous álbmotekonomiija
kansantanssi álbmotdánsa
kansantarina álbmotmuitalus
kansantasavalta álbmotrepublihkka
kansanterveys álbmotdearvvasvuohta ~álbmotdearvvašvuohta
kansantulo álbmotboahtu
kansantuote álbmotbuvttadus
kansanvalta demokratiija, álbmotváldi
kansanvaltainen demokráhtalaš, álbmotválddálaš
kansanäänestys álbmotjienasteapmi
kansi lohkki; varustaa astia kannellalohkkádit
kansi (kirjan) bearbma, olggoš
kansi (laivan) deahkka ~ teahkka
kansi (taivaan) almmigoavdi
kansikuva olggošgovva
kansio bearbma
kansleri kánsler
kanslia kansliija
kanslisti kanslista
kansoittaa veahkadit, veaguhit
kanssa Matin kanssaMáhtiin, minun kanssanimuinna, muiden kanssaearáiguin
kanssaihminen nubbi, nubbi olmmoš, lagamuš
kanta (eläinkanta) nálli, máddodat, populašuvdna
kanta (kengän) šušmi; kantakappalejocca
kanta (kolmion) vuođđu
kanta (näkemys) oaidnu, oaivil
kantaa (käsivarsillaan)guoddit, (selässään, olkapäällään)gurput
kantaa retuuttaa šuibmat
kanta-asiakas fásta guos´si
kanta-asukas eamiás´si
kantaisä máddu
kantaja (jur.) guoddaleaddji
kantajänne šušmesuotna
kantakappale (kengän) jocca
kantakieli vuođđogiella
kantaluku (mat.) ruohtaslohku
kantaluu šušmi, šušmedákti
kantamuoto (eläinlajin) máddu
kantamus gurpi, gurppas, noađđi; ilman kantamustaguorosnaga
kantapää šušmi
kantasana ruohtassátni
kantasolu eamiseal´la
kantatie máttageaidnu
kantava (jäästä, hangesta) nan/us (-a) ~nan/us (-u)
kantava (lehmästä, vaatimesta) čoavje-; kantavanačoavjjis, kantava lehmäčoavjegussa, kantava vaadinčoavjjet, tulla kantavaksičoavjut
kantava (veneestä, aluksesta) suvdil (-is), suvdi (-s)
kantavuus (veneen, aluksen) suvdilvuohta
kantaväestö álgoveahkadat
kantele gándil
kantelu (jur.) váidda, guoddaleapmi
kanto guottu, jalŋŋis
kantokyky guoddinnávccat (pl.)
kantolupa (esim. aseen) guoddinlohpi
kantoporo noađđeheargi
kantosatula spagat (pl.) ~ spagát (pl.)
kanttiini kantiidna
kanttori kántor, girkolávlu
kanuuna kanovdna
kapakala goikeguolli; suikaleina kuivatturákkoguolli
kapakka viidnestohpu
kapakoitsija viidnestobueaiggát
kapaloida giesadit; (komsioon) gietkat
kapalot (pl.) giesaldagat (pl.)
kapasiika roatnet
kapasiteetti kapasiteahtta ~ kapasitehta
kapea (kadusta, kujasta tms.)bask/i (-kes), (nauhasta tms.)sea/ggi (-kka), gea/zzi (-cces); pitää jotakin liian kapeanabaskkášit, seakkášit
kapeaharteinen hárdoh/eapme (-is)
kapeahelmainen healmmeh/eapme (-is)
kapearaiteinen (radasta) seakkaluottat
kapeikko (maastossa) rohči, ruovddáš
kapellimestari kapeal´lameašttir
kapeus baskivuohta, seaggivuohta
kapi (hilsetystauti karvoituksessa) gáittát (pl.); saada kapigáitáluvvat, gáitut
kapina stuibmi
kapinallinen stuibmideaddji, stuimmálaš
kapinoida stuibmidit; alkaa kapinoidastuimmáskit
kapitalismi kapitalisma
kapitalisti kapitalista
kapitalistinen kapitalisttalaš
kappa (puhtaan valkoinen poro) gabba, hillagabba
kappalainen kapellána, gáhppil
kappale stuhkka, bihttá, gáhppálat
kappaletavara stuhkkagálvu
kappeli kapeal´la
kapseli kápsel
kapteeni (laivuri) kapteaidna, heavsmán´ni
kapteeni (mil.) kapteaidna
kapula soabbi, čoska, gáhpol
kapustarinta bižus
karahtaa skoarihit; vene karahti rantaanfanas skoarihii gáddái
karahvi karáf´fa
karaista buoššudit
karaistua ruovddástuvvat, buoššut
karamelli njálggis, njálggus, karamel´la
karata gárgidit, gárgát, lovpet
karauttaa šuvgalit, hurgalit, girddihit
karavaani karavána, ráidu
kardemumma kardemum´ma
kardinaali kardinála
karhea roav/is (-a), roa/kkas (-gga)
karheanurmikka roavasuoidni
karheapillike biipogárremas
karhentaa, karkeuttaa roavvudit
karhi hárát
karhu guovža, bierdna (R), bien´na (R), libba (R); (peitenimiä)meahciáddjá, meahcigonagas, muoddááddjá, (naaraasta)muorjegálgu
karhuleikki guovžžastallan
karhunnahka guovžžanáhkki
karhunpesä guovžžabiedju
karhunputki stáloboska, guovžžaboska
karhunruoho guovžžaleagga
karhunsammal diehppedarfi
karhunvatukka čáhppesváđot
kari (vedessä) gárggu ~ gárgu, boađđu, njuorra
karike mieskkahasat (pl.)
karikko (rannalla) gárggu ~gárgu
karikukko geađgejorgu
karimetso vuoktaskárfa
karista botkkistit, gávggistit; unet karisivat silmistänimus nahkárat ravge
karistaa botkalit, gávgalit; karistaa (joku) kannoiltaanguođđit (soapmása) maŋábeallai
karitsa láppis
kariutua cohkkot
karja (poroista)eallu; (erit. lehmistä)oamit (pl.), šibihat (pl.), gárji
karjaista čerget, rogádit, rágádit, giljádit
karjakko šibitidikšu
karjalainen gárjillaš
karjanhoitaja šibitdoal´li
karjanhoito šibitdoallu
karjapaimen oapmegeahčči; (lehmipaimen)gussageahčči
karjatalous šibitdoallu
karjatila šibitdállu, oapmedállu
karju va(r)rispiidni
karjua čeargut, rohkut, ráhkut; (karhusta) gilljut
karkaaminen gárgideapmi, gárgádus, lovpen
karkausvuosi gárgádusjahki
karkea roav/is (-a), roaffa/t (-dis), ruoht/is (-es)
karkeus roavisvuohta
karkottaa vuodjelit, ádjit, kevret, jáget
karkuri gárgolaš, lovppár
karkuun báhtui, báhtarussii; päästä karkuun báhtarit, päästää karkuunbáhtarahttit
karmi gárbma
karpalo giegajokŋa, báddemuorji, jeaggemuorji
karrieeri karriera
karsastaa (silmistä) skielgát
karsastava (adj.) skielg/gas (-a)
karsastava (subst.) skielgá
karsia njáskat, gársat
karsia (jotakin varten) rátkit; karsinnat (pl.), karsintakilpailut (pl.)rátkimat (pl.)
karsina (navetassa) hiŋggal
karsintaottelut (jalkapallossa) rátkkačiekčamat
karski garralunddot, čoaskačoalat, baluh/eapme (-is)
karsta skárta, ruohtti; poistaa karstaaskártet
karsta (lampunsydämessä) soaggi
karstainen skárt/tas (-a)
karstata (villaa) káret
karstoittua skártut, ruohttut
kartano gárdin
kartasto kártagirji
kartio (geom.) geailu
kartiomainen esine buici
kartoittaa kártet ~ gártet
kartta kárta ~ gárta
karttaa garvit, garvvašit, beasadit (+ lok.); ruveta karttamaan (jotakin)báltut (+ lok.), spárkat (+ lok.)
karttapallo kártaspábba, globus
karttu roadda
karttua gártat, čoggot
kartuttaa gártadit, lasihit, stuorrudit, čoaggit
karu guorb/bas (-a), šattoh/eapme (-is); pitää jotakin liian karunaguorbbašit
karva (karvapeite) guolga; myötäkarvaanmiehtegulgii, vastakarvaanvuostegulgii
karva (yksittäinen) guolgačalbmi
karvainen guolgá/i (-s), gulg/ii (-es)
karvakenkä ks.nutukas
karvakulu guorb/bas (-a), snuord/das (-o-), snurdon; tulla karvakuluksisnuordut, kuluttaa karvakuluksisnuordudit, pitää jotakin liian karvakuluna guorbbašit, kulkea karvakuluissa vaatteissasnuorddildit, olla jossakin karvakuluissavaatteissasnuordát
karvakulu (esim. peskistä) skoa/rras (-r´re-); kulua karvakuluksiskoarragit
karvakulu peski skoar´remuoddá, snuordomuoddá
karvalakki guolgagahpir, nábot
karvamerkki (poron karvoituksessa) guolgamearka; merkitä poro karvamerkilläguolgamerket
karvanluonti (poron) borgi
karvapeite guolgageardi, guolga
karvapuoli (taljassa) guolggabealle
karvarousku riesaraski
karvas rihča
karvaton guolggah/eapme (-is); kulua karvattomaksiguolggahuvvat
karvayökönlehti deaggavuodjalasta
karviainen roamšejierit, rihčamuorji
karvoittaa (liata karvoilla) guolggidit
karvoittua (peittyä karvoihin) guolggahuvvat
kasa látna, leadji, guhpa
kasaantua čoggot, čopmaluvvat, guhpanit
kasata lánet, láhtut, guhppet, guhpádit, čobmet, bardit ~ bordit
kasetti kaseahtta
kaseva fávdná/i (-s), fávdná/t (-dis)
kaskas gáskkis
kaskelotti šlubboaifális
kaski meahcceboaldin
kaskimaa boldojuv´von čuohpahat
kasku vitsa
kassa kás´sa
kassakaappi kás´saskáhppe
kassi seahkka
kastaa (lapsi) gásttašit, risttašit
kastajaiset gásttašeapmi, gástadilálašvuohta, risttašeapmi
kastattaa (lapsi) gásttašahttit, risttašahttit, risttahit
kaste (lapsen) gásta
kaste (luonnossa) laksi, suoldni
kasteinen suoldná/i (-s); tulla kasteiseksi suoldnut, tehdä kasteiseksisuoldnudit
kastella njuoskadit, láktadit, gástadit, čáhcudit; (läpimäräksi) arvohit, laskadit, lasket, laskaluhttit, spalcadit, spalccidit, njartadit; (kukkia)njuoskadit, čáhccet; (jossakin)buotnjut, bunjodit
kastella (vahingossa) njuoskadahttit; (sateessa)arvohit
kastelu njuoskadeapmi, čáhccen
kastelukannu čáhccengievdni
kastemalja gástalihtti
kastemato laksemáhtu
kastepisara suoldnečalbmi
kastepäivä ristabeaivi
kastetodistus gásttašanduođaštus
kastetoimitus gástameanut (pl.)
kasti (Intiassa) kásta
kastijako kástajuohku
kastike buonjus
kastikka oalgasuoidni
kastiton kásttaheapme; kastittomat ovat alkaneet vaatia itselleen kuuluvia oikeuksiagásttaheamet leat gáibidišgoahtán alcceseaset gul´levaš vuoigatvuođaid
kastua njuoskat, láktat, gástat, čáhcut; (läpimäräksi sateessa)arvot, laskat, laskaluvvat, spalcat, njartat, njartot, njarvat, njarvvagit; helposti kastuva njuoskil (-is)
kastua (vähin erin) njuoskkadit
kasvaa šaddat; (pituutta) guhkkut, (suuremmaksi)stuorrut, (varttua)bajásšaddat, (aikuiseksi)rávásmuvvat
kasvaa (nopeasti, lapsesta) šaddalit; tuo poika on parissa vuodessa kovasti kasvanutdiet bártnáš lea moatte jagis sakka šaddalan
kasvain (med.) šattalmas ~ šattolmas, guorti
kasvannainen liigi
kasvattaa (kasveja ) šaddadit
kasvattaa (lasta) bajásgeassit; ottaa kasvatettavakseenbibmui váldit
kasvattaja (lapsen) bajásgeas´si
kasvattaminen (kasvien) šaddadeapmi
kasvattilapsi biebmománná
kasvattipoika biebmobárdni
kasvattitytär biebmonieida
kasvatus (kasvien) šaddadeapmi
kasvatus (kettujen, allaskalojen tms.) gárdun
kasvatus (lapsen) bajásgeassin
kasvatusisä biebmoáhčči
kasvatuslaitos bajásgeassinásahus
kasvatusopillinen pedagogalaš
kasvatusoppi pedagogihkka
kasvatustapa bajásgeassinvuohki
kasvatusvanhemmat biebmovánhemat ~ biebmováhnemat
kasvatusäiti biebmoeadni
kasvava šaddi; kasvava kuu, yläkuušaddi mánnu
kasvi šaddu
kasvihuone šaddovisti, šaddoviessu, šaddadanviessu; kasvihuoneilmiöšaddevisteiđa, kasvihuonekaasušaddovistegássa
kasvillisuus šattolašvuohta, vegetašuvdna
kasvillisuusvyöhyke šattolašvuođaavádat
kasvimaa šaddoeana(n)
kasvinsuojeluaine šaddosuodjalanávnnas
kasvis šattus, ruonas
kasvisrasva šaddovuodja
kasvisruoka šaddoborramuš
kasvissyöjä šaddobor´ri
kasvisto šaddočoakkáldat
kasvitarha šaddogárdi
kasvitiede šaddodieđa, botanihkka
kasvitieteellinen šaddodieđalaš, botanihkalaš
kasvitieteilijä botanihkkár
kasviöljy šaddool´ju
kasvokkain (kasvotusten) muođus muhtui, oktii čalmmiid, njunnálagaid
kasvopyyhe čalbmesihkaldat
kasvot (pl.) muođut (pl.), ámadadju, ansikta
kasvu šaddan, šaddu
-kasvuinen -šattot
kasvukausi šaddanáigodat, šaddanbadji
kasvunvara šaddanmunni
kasvupaikka šaddansadji, šaddanbáiki
kasvupiste šaddančuokkis
kasvusolukko šaddanseallat (pl)
kasvusto šattodat, vegetašuvdna
kasvuviiru (suomussa) šaddansárggis
kataja reatká, gaskkas; savuttaa katajasavulla retket, kattaa katajanoksillaretket
katajapensas reatkamiestta
katajavesi reatkačáhci; katajavesihaudereatkahávdda
katala šluohk/is (-es), vearálaš,; tulla katalammaksišluohkásmuvvat, pitää katalanašluohkášit
katastrofi katastrofa, roassu
kateellinen gáđaš, riidálas
kateenkorva thymusráksá
kateetti kateahtta ~ katehta
katekeetta (kiertokoulunopettaja) katekeahtta ~ katekehta
katekismus kátkkesmus
kateus gáđašvuohta
katinkulta riebangol´li, riebansilba
katinlieko idni, dihkkerássi, beatnatgieldá
katiska guollehehkke
katkaisin botkkon
katkaista (leikkaamalla)botket, (taittamalla)doadjit; (nopeasti)botkestit, doadjilit
katkarapu reahkka
katkeilla boatkanaddat
katkelma fragmeanta
katkera (mausta) bahča; tulla katkeraksibahččut, maistua katkeraltabahčiidit
katkeroittaa bahčagahttit
katkeroitua bahčagit
katkerokasvit (pl.) civzzašattut (pl.)
katkeruus bahčamiella, bahčavuohta
katketa boatkanit; (taittumisen seurauksena)doddjot
katkoa boatkut; (taittamalla)doadjalit
katkonainen boatkkalaš, botkkoduv´von
katkos boatka, gaska
katkosarvi (poro, jolta sarven päähaarat ovat poikki) norki; tulla katkosarveksinorkkagit, norkut
katkoviiva boatkasáhcu, boatkasárggis
katku civnnahádja
katoamaton jávkameahttun, agálaš
katoavainen nohkavaš, nohkkivaš
katoavaisuus nohkavašvuohta; elämän katoavaisuuseallima nohkavašvuohta
katolinen katolalaš, katolihkalaš
katos goavdi, gáhtus, luokti
katovuosi (poronhoidossa)goavvejahki, jápmojahki; (maanviljelyssä)šattohis jahki
katsahtaa geahčastit (ks. vilkaista)
katsastaa (auto tms.) geahččat, váksot; katsastamatongeahčatkeahtes (attr.)
katsastus (auton tms.) geahčaheapmi, geahčahus, vákšon, kontrol´la
katsastuttaa (auto tms.) geahčahit, vákšohit
katsaus oppalašgeahčastat
katse geahčastat
katselija geahčči
katsella geahčadit (ks. vilkuilla)
katselmus dárkkisteapmi
katsoa (joksikin)geahččat (+ ess.), oaidnit (+ ess.); katsoa lapsiamánáid oaidnit, katsoa hyväksi ~ pahaksi oaidnit buorrin ~ bahán, hyväksi ~ pahaksi katsottubuorrin ~ bahán oidnojuvvon, katsoa peräänbadjelii ~ bearrái geahččat
katsoa geahččat (ks. kurkkia, vilkuilla, tuijottaa, mulkoilla, tarkkailla, tähyillä)
katsoja geahčči
katsomo geahčahat, ge(a)hččiidbáikkit (pl.)
katsomus oaidnu
kattaa (peittää jollakin)gokčat, gákčat; (kota louteella, turpeilla)loavdit, (kodan tms. lattia varvuilla) durget; kattaa pöytälágidit borramuša beavdái, beavddi stel´let
kattava (abstr.) gokčevaš, gokči, vuđolaš; kattava selvittelytyögokčevas čielggadanbargu
katteeton (esim. lupauksesta) vuođuh/eapme (-is), duš´ši
kattila gievdni ~gieđbmi, kástarul´la, skállu
katto gáhttu, dáhkki; sisäkattorohpi
kattohaikara vilgesháigir, stohpoháigir
kattoruode (kodassa) gáhttomuorra
katu gáhtta
katua gáhtat, sáŋardit; dahkat gáhtamuša (rel.)
katumaton gáhtameahttun
katumus gáhtamuš, gáhtu
katuvainen gáhtavaš
katuvalo geaidnočuovga
kauan guhká; melko kauanguhkáláhkai, viehka guhká; kauan sittenáigá, dolin, don dolin
kauas guhkás; menddo, guhkiide, gáidosii, gáidagassii; (melko kauas)mealgadii, mealgadažžii
kauemmaksi guhkkelii, guhkkelebbui, guhkibui; (vähän)guhkkelažžii, guhkibužžii
kauemmaksi (tuonnemmaksi) dobbelii, dobbelebbui; (vähän)dobbelažžii
kauemmin guhkit; vähän kauemminguhkebuš
kauempana guhkkelis, guhkkeleappos, guhkibus; (vähän)guhkkelaččas, guhkibuččas
kauempana (tuonnempana) dobbelis, dobbeleappos; (vähän) dobbelaččas
kauha guksi; gáibbeš, váskkir
kauhaista goivet, goistet
kauhallinen guvssi dievva; joi kauhallisen vettäjugai guvssi dievva čázi
kauhea gáfat, issoras; kauhean isogáfat stuoris
kauheasti gáfadit, issorasat, hirbmadit
kauhistua soasihit, gáfestuvvat
kauhistus gáfestus, hirbma
kauhistuttaa gáfestuhttit
kauhistuttava gáfatlaš
kauhoa (nestettä) goaivut, álbmut
kauhtua guvggodit, gilggodit; kauhtunutgu/ovgat (-vges)
kauhu garra ballu, hirbma
kauhuelokuva hirbmafilbma
kauhuntunne hirbma
kauimmainen guhkimus; kauimpanaguhkimusas, kauimmaksiguhkimussii
kauimmin guhkimusat
kaukaa guhkkin
kaukainen gáiddus
kaukalo gárri, gávgil
kaukana guhkkin, menddo, guhkiin, gáidosis, gáidagasas; melko kaukanamealgadis, mealgadaččas
kaukana (toisistaan) guhkkálagaid
kaukolämpö gáiddusliekkas
kaukoputki teleskohppa ~ teleskohpa; kaukoputkella katsellä tähtiäteleskohpain geahčadit násttiid
kaula čeabet ~ čeabi
kaula pitkänä (adv.) faŋkut ~ vaŋkut
kaula-aukko ohca
kaulakkain birračeahpálagaid
kaulakoru čeabetčikŋa
kaulalaskimo čeabetmorčesuotna
kaulaliina čeabetliidni; šearfa, guššát, gáhtonliidni
kaulanikama jor´ridákti
kaulanikamat (pl.) čeabetdávttit (pl.)
kaularasva (porolla) válká ~ válkábuoidi
kaulavaltimo čeabetváibmosuotna
kaulin njuozzun, gealva
kaulita njuozzut ~ njuozzit, gelvet
kauluri ohcabivus
kaulus čeabet ~ čeabi
kaulushaikara hoaš´šaháigir
kauna vašši; kantaa kaunaavaši guoddit
kauneus čábbodat, čáppisvuohta; (ihmisestä)fávruvuohta
kaunis (ihmisestä) čápp/is (-a) ~ čápp/at (-a), fávr/u (-ros), suopma/t (-dis), neagus, negolaš; hámálaš, fárddalaš, ebm/ui (-os)
kaunistaa čábbudit
kaunistua čábbut; (ulkomuodoltaan)hámáiduvvat
kaunokainen čáppat, čáppon, fávru, geallu
kaunokirjallinen čáppagirjjálaš
kaunokirjallisuus čáppagirjjálašvuohta
kaunokirjoitus čáppačállin
kaupallinen gávppálaš
kaupattavuus johtilvuohta
kaupitella gávpalit, gávppašit, gávppildit, gávppuhit
kauppa (kaupankäynti) gávpi; käydä kaupaksijohtit, saada kaupaksijođihit, kaupaksi käyväjohtil (-is), kaupaksi käymätönjođuh/eapme (-is), tehdä kauppaahánddaldit, kaupan päällisiksigávppi ala
kauppa (kauppaliike) gávpi, buvda, hánddal, rámbuvri, krambuvda; pitää kauppaliikettä doallat ~ jorahit gávppi
kauppa-apulainen gávpeveahkki, gávpebálvá, unddar; gávpereaŋga, gávpebiigá
kauppahinta gávpehaddi
kauppakamari gávpegámmir
kauppakirja gávpegirji
kauppakorkeakoulu gávpeallaskuvla
kauppakoulu gávpeskuvla
kauppala (hist.) gávpegielda
kauppalaiva gávpeskiipa
kauppaopisto gávpeoahpahat
kauppaoppilaitos gávpeoahppolágádus
kauppapaikka gávpebáiki
kauppatori gávpetoarga, gávpešillju
kauppias gávpealmmái ~ gávpeolmmái, gávpejas, gávppálaš, giehmán´ni, boalvár
kaupunginjohtaja gávpothoavda
kaupunginosa gávpotoassi
kaupungintalo gávpotdállu
kaupunginteatteri gávpotteáhter
kaupunginvaltuusto gávpotstivra
kaupunki gávpot
kaupunkilainen gávpotolmmoš
kaupunkiympäristö gávpotbiras
kaupustella gávpalit
kaura hávvar
kaurahiutale lastarievdni
kaurapuuro lastarievdnesuohkat
kaurasuurimo hávvarsurbmi
kauravelli lastarievdnemálli
kauris ruoigu
kausi áigodat, badji
kauto (kengässä) alddas
kautta bokte, -ráigge, -rái, čađa; sitä kauttadakko, tuota kauttaduokko, tätä kauttadákko, jotakin kauttagokko nu, mitä kautta?gokko? kertoi, kuka mitäkin kautta tulimuitalii, gii gokko bođii
kauttaaltaan miehtá, visot
kauttakulku čađajohtin
kauttakulkulupa čađajohtinlohpi
kauttakulkuoikeus čađajohtinvuoigatvuohta
kauttaviiva njagusáhcu
kavahtaa váruhit, garvit
kavala gávvil (-is), guoktilaš, bahájuonalaš, juonalaš, viehkis
kavallus gávildeapmi
kavaltaa (rahaa) gávildit (ruđa)
kavaltaja gávildeaddji
kavaluus gávvilvuohta, guoktilašvuohta
kaveerata (+ kom.) verddestallat, skihpáruššat, guoibmádallat, olbmástallat
kaventaa seakkidit, baskkidit, geaccidit
kaventua seaggut, baskut, geazzut
kaveri skihpár ~ skibir, verdde, olmmái, rádná (R), ustit, guoibmi; tulla kaveriksiverddeluvvat
kaverukset skihpáraččat, verddežat, olbmážat, lávežat, ustibaččat
kavio guobir
kavioeläin guobereal´li
kavuta ks. kiivetä
kehdata jolggadit, jolget, geaktidit
kehikko riggi
kehitellä ovddidit
kehittely ovddideapmi
kehittynyt (lapsesta) čálg/gas (-a), veađar (-is)
kehittynyt maa ovdánanriika
kehittyä gárggiidit; (edistyä)ovdánit, ahtanuššat; (fyysisesti)čálgat; (tulla, kehkeytyä)šaddat, bohciidit; kehittyi pitkä keskustelušattai guhkes ságastallan
kehittää gárggiidahttit, gárget, gárgehit, gárgedit; (edistää)ovddidit; (filmi tms.)iđihit
kehitys gárggiideapmi; (edistys)ovdánupmi, ovdáneapmi; (filmin)iđiheapmi
kehitysalue ovddidanguovlu
kehitysapu ovddidanveahkki
kehitysmaa ovdáneaddjiriika, ovddidanriika
kehitysrahasto ovddidanfoanda
kehitystaso ovdánandássi
kehitysvaihe ovdánanmuddu, gárggiidanmuddu
kehitysvammainen doaibmaváillat
kehiä (suopunkia) njámmat
kehkeytyä šaddat, bohciidit; kehkeytyi pitkä keskustelušattai guhkes ságastallan
kehno heitto/t (-gis), hea/dju (-jos), fuo/tni (-nes); pitää kehnonahejošit, fuonášit
kehnosti hejot ~ heajut, funet ~ fuonit, heittogit
kehnous headjuvuohta, hedjodat, heittotvuohta
keho rumaš, gorut
kehottaa ávžžuhit
kehotus ávžžuhus
kehruuttaa banihit ~ bonihit
kehrätä batnit ~ botnit; (hiljalleen)banašit ~ bonašit; soveltua kehrättäväksibanihit ~ bonihit
kehrätä (kissasta) batnit ~ botnit, már´ret
kehrääjä (lintu) idjaskeaiki
kehto geahttu
kehu rápmi, máidnu; oma kehu haisee iežas rápmi hakso
kehua rábmot, rámpot, rámidit, máidnut, giitalit
kehuskella rámohallat, rámádaddat
kehys rápma, rám´ma
kehyskertomus rápmamuitalus
kehystyttää rábmehit, rám´mehit, bijahit rámaid
kehystää rápmadit, rábmet, rám´met, bidjat rámaid
kehä biras; (rakennuksen)gehá; (nauhapirran)čielgi, (kuun, auringon ympärillä)geavli, riekkis; (ympyrän)gierdosáhcu
kehäkukka gierdolieđđi, riekkesrássi
kehäkulma (mat.) gierdočiehka
keidas oása, sáttomeahcceguovda
keihäs sáiti
keihäsmäinen sáittilágan
keihästellä (käyttää keihästä) sáittástallat
keihäänheitto sáitesuhppen
keiju háldáš
keijusto plankton, oahtta ~ oahttu, sagit (pl.)
keikari geamppastal´li, snobba
keikaroida geamppastallat, snobbet
keikkua (pöydästä tms.)juovzut, juvzzodit; (veneestä)juorbut, jurbbodit
keikutella (pöytää tms.)juovzzuhit; (venettä)juorbbuhit
keila geailu
keila (turskakala) loahkka
keilaaja geilejeaddji
keilailu geilen
keilamainen geaillulágan
keilata geilet
keimailla (keikistellä) gieibmasaddat, šlivgasaddat, heallat, healaidit, hearcasaddat, himpasaddat, himppistit
keinahdella heillodit, sugadit
keinomunuainen dahku/manimuš ~-monimuš
keinonahka dahkunáhkki
keinosilkki dahkusilki
keinotekoinen dahku-, dahkkojuv´von
keinotella spekuleret, jobbet
keinottelija spekulánta, jobbár
keinottelu spekuleren, jobben
keinu suhkan, sukká
keinua heailut, sugadit; (keinussa)suhkat, sukkát; (aalloilla)suoilut, suilut
keinuttaa sugahit
keinutuoli suhkanstuollu, sugadanstuollu, sukkástuollu
keisari geaisár
keisarikunta geaisárriika
keisarileikkaus geaisárčuohpahus
keisarillinen geaisárlaš
keitin vuoššanas, vuoššan
keitinselkä (nuotiolla) goaŋku, geiddestággu; keitinselän tukipuugoaŋkocaggi
keitos vuoššus
keittiö gievkkan ~ kievkkan
keittiöapulainen gievkkanveahkki
keitto málli, mális
keittoainekset (pl.) málesráđit (pl.)
keittokirja málestangirji, vuoššangirji
keittokomero vuoššanskurbmu
keittokoukku (kodassa) vuoššanfaggi
keittotila vuoš´šansadji
keittäjä vuoš´ši; koahkka ~ goahkka
keittää vuoš´šat; (kiehuttaa) duolddahit,(kiehauttaa)duldehit; keittää ruokaamálestit
keko guhpa; (polttopuita)soahttu
kekseliäisyys hutkáivuohta
kekseliäs hutkalas, hutká/i (-s), hutkkálaš
keksi (syötävä) keaksa, čeaksa (N, R)
keksi (uittosalko) čuolggu
keksijä hutki
keksintö hutkkus
keksiä hutkat, gekset (S)
kekäle ráddi
kela (onkiessa)rul´la; (nuotanvedossa)gealli
kelata (nuottaa) geallit
kelata (siimaa) rul´let, duohpat
keli siivu, šakŋa; (hyvä keli)jođádat, guottádat, govddáhat, linádat; (huono keli)jearga, jođuhisvuohta, dimádat, njáhcu, sievlladat, dobádat, durddádat, losádat, sabádat, girrat, moarádat, čuohpahat, rodda, ruokŋasiivu, seakkádat, skoarádat, skoabádat
keliaakikko keliakihkkár
keliakia keliakiija
kelirikko siivvuhisvuohta, maŋešsiivvut (pl.)
kelju árvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš
keljuilla árvvohuššat, suohpáhuddat, guohccut, guohcistit, birostit, cihppošit
kelkka gielká; kelkkaa vetäengielkágeasi
kelkkailla gielkkástallat; kelkkailijagielkkástal´li
kellahtaa ravggihit
kellari geallir ~ keallir
kellarinluukku (lattiassa) geallerlohkki
kellastua fiskkodit
kellastuttaa fiskkodahttit
kellertävä fiskeslágan
kellertää fiskát
kellistyä (esim. porosta) gaidnat
kellistää (esim. poro) gaidnadit, golezastit, virradit
kello diibmu ~ tiibmu; (soiva)biel´lu, divga, čuojan, gilka, skilka, skiŋgá, gilkkan, gihlar, golka, roahpi, roŋge
kellokas (porosta) biellohas
kellonaika diibmoáigi, diibmomearri
kelloseppä diibmočeahppi, urmáhkár (N, R)
kellua govdut
kelluskella govddodit
kelluslehti čázeoailasta
kelmeä šo/avkat (-vkes), go/akšat (-kšes), goavššas (-is)
kelmi skealbma; kelmeillä, kälmeilläskelbmošit
kelmu cuozza
kelo soarvi
keloa (sarvia) čallat
kelohongaton soarvveh/eapme (-is)
kelohonka soarvi; kelohonkainen (metsästä, jossa on runsaasti honkia)soarvá/i (-s)
kelosarvi (porosta) čalačoarvi
keloutua (hongasta) soarvut, soarviluvvat
kelpo albma
kelpoisuus gelbbolašvuohta, gealbu
kelpuuttaa dohkkehit
keltainen (adj.) fisk/at (-es); näkyä keltaisenafiskát
keltainen (subst.) fiskat
keltalieko fiskesgieldá
keltamaksaruoho bulljelasta
keltamatara fiskesmáđir
keltanarsissi fiskesnarsis´sa
keltano ádjáfivllit
keltaperhonen suoidnebeaiveloddi
keltasara suoidnelukti
keltasinappi fiskessennet
keltasirkku fiskescihci
keltatauti fiskesdávda
keltatikka fiskesčáihni
keltavuokko fiskesnásti
keltavästäräkki fiskesbeštor
keltuainen (kananmunan) fiskadas
kelvata dohkket, gealbidit (R)
kelvata (pidettäväksi) anihit
kelvollinen gelbbolaš, dohkálaš
kelvollisuus gelbbolašvuohta, dohkálašvuohta
kelvoton gealbboh/eapme (-is), guttah/eapme (-is), gávnneh/eapme (-is), dohkkemeahttun; tulla kelvottomaksigealbbohuvvat, guttahuvvat, gávnnehuvvat
kelvottomuus gealbbohisvuohta, guttahisvuohta, gávnnehišvuohta
kemia kemiija
kemiallinen kemiijalaš
kemikaali kemikála
kemisti kemista
kenelläkään geastige ~ geastege ~ geasge
kengittää gámahit; (hevosta)skuv´vet, gámahit
kengänkanta jocca
kengännauha gámabáddi
kengänpaula vuotta
kengänpohja gámavuođđu
kenkku árvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš
kenkkuilla árvvohuššat, suohpáhuddat, guohccut, guohcistit, birostit, cihppošit
kenkä gáma; pikkukenkäskuovva, (iso, ruma kenkä)šlohtor (karvakenkä ks. nutukas)
kenkäheinä gámasuoidni
kenkäheinäkerä suoidnefierra
kenkäheinäkimppu bonjaldat
kenkälusikka gámabaste
kenno seal´la
kenosarvi (porosta, sarvet takakenossa) njavččoaivi, njáide
kenottaa (taaksepäin)njakčát; (eteenpäin)njahkkát
kenottava (taaksepäin)njakče-, (eteenpäin)njagas, njagu-
kenoviiva njakčesáhcu
kenraali (mil.) generála; kenraalimajurigenerálamájor, kenraaliluutnanttigenerálalutnánta
kenraalikuvernööri generálaguvernevra
kenties várra, kánske, ammal, giidiehtá; kenties tuleesoaitá ~ sáhttá ~ dáidá boahtit
kenttä gieddi, giettádat, šillju, jalga
kenttäkerros (biol.) gieddegeardi
kenttäturve gieddelavdnji
kenttätyö gieddebargu
kepakko muorra, soabbi
kepeä geahp/as (-pa), ge/ahppat (-hppes)
kepeästi geahppasit
keppi soabbi; kulkea kepin avullasoabbut
kepponen hilbošeapmi, vilpa
kera kavereiden keraskihpáriiguin, voin keravuojain
kerake (kiel.) konsonánta
kerho riekkis, searvi
keripukki skurbbet, caggi
keritsimet (pl.) skár´rit (pl.), skierat (pl.)
keritä (tehdä jotakin)geargat, háhppehit, eannehit, munahit, spáitet, noddet; (jostakin)geargat, gearggehit
keritä beaskidit
keriä (kerälle tai ympärille)giessat, (vyyhdelle)vikšadit, (vetää)duohpat
kerjuu gearjideapmi, gearjádus, ánuheapmi
kerjäläinen gearjideaddji, gearjahaš, ánuheaddji, vuorjjildeaddji, vuorji
kerjätä gearjidit, ánuhit, vuorjat (ks. ruinata)
kerkeä gearga/t (-dis), fargat
kerma lákca; pintakermagahpa
kermainen lákcá/i (-s), lákc/ii (-es); gahppá/i (-s), gahpp/ii (-es)
kermaton lávccah/eapme (-is)
kermavaahto lákcasokta
kermaviili loahppelákca
kermikkä (poro vuoden vanhasta seuraavaan syksyyn) čearpmat
kermoittua lákcut, gahput
kernaasti millosit, mielas
kerralla hávil, hávális, háválassii
kerralla (saman tien, oitis) ovttatmano; tekaisi sen kerralla valmiiksigergestii dan ovttatmano
kerrallaan hávil, hávális, háválassii
kerran oktii; kerran minulle sattui sitenoktii munnje geavai nie
kerran (koska kerran) gearddi ~ geardde
kerrassaan njulgestaga, beanta
kerrata geardduhit, gearddahit
kerroin (mat.) gerddon, koeffisienta
kerroksellinen gearddalaš
kerronta muitaleapmi
kerros geardi; (rakennuksessa)geardi, etáša
kerrossammal geardesámil
kerrostalo geardedállu
kerrostuma geardi, gearddádat
kerrottava sáhka, muitaleamoš
kerrottava (mat.) geardudahtti
kersantti (mil.) seršánta
kerskailla rámohallat, rámádallat, rámppastallat, čevllohallat
kerskakulutus skievttardangolahus
kerskata valjástallat
kerskua rábmot, rámohallat, rámádallat, rámpot
kerskuri rámpa, rámohal´li
kerta geardi, hávvi; monta kertaaollu gerddiid, máŋgga geardde, máŋgga háve, máŋgii, pari kertaa moatte geardde, moatte háve, moddii, toisen kerrannuppe geardde, nuppe háve, nuppádis, nuppes, tällä kertaadán háve, dán geardde, kerta kaikkiaanoppalohkái
kertailla geardut, gerddodit
kertaluonteinen geardelunddot
kertaus geardduheapmi, geardda, gearddahus
kertoa muitalit, máinnastit;(ohimennen)muitalastit; kova kertomaanmáinnasseahkka; jäädä ilman kerrottavaaságahuvvat, nohkkot ságainis
kertoa (mat.) geardut
kertoilla muitaladdat, máinnastallat
kertoja muitaleaddji
kertoja (mat.) geardudeaddji
kertokyky gierdannávccat (pl.)
kertolasku (mat.) geardun, geardunrehket, geardunluoitu
kertomakirjallisuus muitalangirjjálašvuohta, prosá
kertomus muitalus
kertotaulu gearduntabeal´la
kerttunen, kerttu vizar
kertyä čoggot, gártat, duksanit
keruu čoaggin
kerä nođđu, oaivvahat; kerällänođđosis, kerällenođđosii
keräilijä čoaggi
keräkaali nođđogálla
keräkurmitsa láfol
kerätä čoaggit, čoakkildit, čoakkašit, doahput, boaibmut
keräys čoaggin
kerääntyä čoahkkanit, čohkiidit, čoagganit; (kertyä)čoggot, gártat
kesakko čáđbmi, čáihni, čáihmi
kesanto pelto on kesantonabealdu lea gilvvekeahttá
kesemmäksi geasibui, geasselii, geasselebbui
kesempänä geasibus, geasselis, geasseleappos
kesi assi
keskeinen guovddášlaš, guovddáš-
keskelle guovdu, (puoleenväliin)gasku; keskelle järveäguovdu jávrri, keskelle venettägasku fatnasa
keskellä guovdu, (puolessavälissä)gasku; keskellä järveä guovdu jávrri,keskellä venettä gasku fatnasa
keskemmäksi guovdelii, guovdelebbui, guovdolii, guovdolebbui; vähän keskemmäksiguovdeleppožii, guovdoleppožii
keskempänä guovdelis, guovdeleappos, guovdolis, guovdoleappos; vähän kesempänäguovdeloppožis, guovdoleppožis
kesken gaskan; kesken työngaskan barggu, kesken syönningaskan bora, työ jäi keskenbargu bázii gaskan, kahden keskenguovttá gaskan
keskenkasvuinen keskenkasvuisenagaskanšatta, beallešattus
keskenmeno (eläimistä) saada keskenmenoreitot
keskenmeno (naisesta) saada keskenmenocuovkanit
keskentekoinen keskentekoisenagaskandaga, bealledagus
keskeyttää gaskkalduhttit, gaskaluhttit, guođđit gaskan
keskeytys gaskkaldupmi, gaskaluhttin; keskeytyksettägaskkalduvakeahttá
keskeytyä gaskkalduvvat, gaskaluvvat, báhcit gaskan
keski- gaska-
keskiaika gaskaáigi
keskiaikainen gaskaáigásaš
keskiaivot (pl.) guovdavuoigŋašat (pl.)
keskiarvo gaskaárvu
keski-ikä gaskaahki
keski-ikäinen gaskaahkásaš
keskikaari (veneessä) gaskarággu
keskikaupunki guovdagávpot
keskikenttä (jalkapallossa) gaskašillju
keskikesä gaskageassi; keskellä kesäägeasseguovdil, guovdalas geasi
keskikokoinen gaskamahtosaš
keskikoulu gaskaskuvla
keskilaita (veneessä) ropmu
keskiluokka gaskaluohkká
keskilämpö gaskaliekkas
keskimmäinen gaskkamus ~ gaskkamuš, gaskaleamos
keskimäärin gaskamearálaččat
keskimääräinen gaskamearálaš
keskinkertainen gaskageardán
keskinopeus gaskaleaktu
keskinormaali (mat.) guovdanormála
keskiolut gaskavuolla ~ gaskavuola
keskipakoisvoima (fys.) guovdabáhtofápmu, sentrifugálafápmu
keskipiste guovddáš, guovdačuokkis
keskipäivä gaskabeaivi; keskipäivän aikaangaskabeaiáigge, suunnilleen keskipäivän aikaangaskabeaisulaid, keskellä päivääbeaiveguovdil
keskisormi gaskasuorbma
keskitalvi gaskadálvi; keskellä talveadálveguovdil, guovdalas dálvvi
keskitaso gaskadássi
keskitie gaskageaidnu
keskittyä guovduluvvat, čoahkkanit
keskittyä (johonkin asiaan) vuojulduvvat, vuodjut
keskittää čohkket, sentraliseret, guovdilastit, guovdduštit
keskitysleiri čohkkenleaira
keskivaihe gaskkamuddu; keskivaiheillagaskkamuttus
keskiviikko gaskavahkku; keskiviikkonagaskavahku ~gaskavahko
keskiviiva guovdasárggis
keskivälissä gasku
keskiyö gaskaidja; keskiyöllägaskaijaáigge, keskellä yötä idjaguovdil
keskiyönmakaus (porolla) gaskijalivat (pl.)
keskonen ovdaláiggiriegádan mánná
keskoskaappi dikšoskáhppe
keskus guovddáš
keskushallinto guovddášhálddahus
keskushermosto guovddášnearvavuogádat
keskushyökkääjä (jalkapallossa) guovddášnjunuščiekči
keskusjärjestö guovddášorganisašuvdna, riikkasearvi
keskuskonsonantti (kiel.) guovddáškonsonanta
keskuskulma (mat.) guovddáščiehka
keskusliitto guovddášlihttu
keskuslämmitys guovddášliggen
keskusmuisti (tietok.) guovddášmuitu
keskusrikospoliisi guovddáškriminálaboles
keskussairaala guovddášbuohcceviessu
keskussuoritin (tietok.) guovddášdoaimmár
keskusta guovddáš
keskustapuolue guovddášbellodat
keskustella ságastallat, sártnodit, árvaladdat, háleštit, háladit, humadit, hoaladit
keskustelu ságastallan, sárdnun, sárnodeapmi, háladeapmi, árvaladdan; keskustelussa keskenään sáhkalagaid
keskustelufoorumi digaštallanlávdi
keskustelunaihe ságastallanfáddá
keskustuki (jalkapallossa) luovosčiekči
keskuudessa ihmisten keskuudessa; olbmuid gaskkas ~ siste ~ páras ~ seagis (R)
keskuuteen ihmisten keskuuteen;olbmuid gaskii ~ sisa ~ párrii
kestikievari geastegiivvár
kestit (pl.) guos´semállásat (pl.)
kestitsijä guossoheaddji
kestitys guossoheapmi
kestitä guossohit; olla kestitettävänäguos´sut
kestoaika bistináigi
kestokyky gierdannávccat (pl.); luonnon kestokykyluonddu gierdannávccat
kestomuisti (tietok.) bistomuitu
kestävyys (esineen) gierdilvuohta, nanusvuohta
kestävyys (ihmisen) gil´lilvuohta, gierdilvuohta, veaddjilvuohta, sávrivuohta, sávrodat
kestävä (esineestä) gierdil (-is), bistevaš, nan/us (-a) ~nan/us (-u); kestävä kehitysbistevaš ~ gierdilis ~ suvdilis ovdáneapmi
kestävä (ihmisestä) gil´lil (-is), gil´leš (-is), gierdil (-is), sávr/i (-res), sitk/at (-es), váibameahttun, veaddjil (-is), veaddji (-s), veješ (-is)
kestää (riittää)bistit; (sietää)gierdat, gil´lát; (kuumaa)dárjat
kesy lo/dji (-jes); pitää jotakin liian kesynälojášit
kesy (linnuista) vuonjas (-is)
kesykyyhky giehtaduv´vá
kesyttää (tehdä kesymmäksi)lodjudit; (kouluttaa, taamoa)dápmat
kesytön lodjumeahttun
kesyyntyä lodjut
kesyyntyä (kouliintua) dápmašuvvat
kesyyntyä (linnuista) vuonjasmuvvat
kesyys lodjivuohta, lodjodat
kesä geassi; tulla kesägeassut, tänä kesänädán gease ~ dán geasi, ensi kesänäboahtte gease ~ boahtte geasi
kesäaamu geasseiđit
kesäaika geasseáigi
kesähelle geassebáhkka; kesähelteellägeassebáhkkan
kesähuvila geassestohpu
kesäilta geasseeahket; kesäiltanageasseeahkeda, kesäiltoinageasseeahkediid
kesäinen geasselágan, geas´sá/i (-s), geasas (-)
kesäinen sää (keväällä, syksyllä) geasádat
kesäkausi geassebadji, geassebodda; oli poissa kesäkaudenjávkkai geassebotta
kesäkurpitsa geassegurbbet
kesäkuu geassemánnu
kesälaidun geasseguohtun
kesäleiri geasseleaira
kesällä geassit ~ geasset
kesäloma geasseluopmu
kesämaa (sula maa)geasseeana(n); (ei lunta)bievla
kesämökki geassestohpu, geassebarta
kesäpaikka geassesadji, geassebáiki; (perinteisessä poronhoidossa)geasseorohat
kesäpuku (linnulla, eläimellä) geassefárda
kesäpäivä geassebeaivi
kesäpäivänseisaus geassejorggáldat
kesärengas geasseriekkis (S), geassedeahkka (N)
kesätyö geassebargu
kesävihanta geasseruonas
kesäyliopisto geasseuniversiteahtta ~ geasseuniversitehta
kesäyö geasseidja; kesäyönägeasseija, kesäöinägeasseijaid
kesääntyä (hapantua, kalasta) geassáduvvat
ketjunrengas viđječalbmi
ketjut (pl.) gehtegat (pl.), láhkkit (pl.), viđjjit (pl.)
keto rássegieddi
ketohanhikki gieddesuorbmarássi
keto-orvokki gieddeviola
ketopiippo vuolahasrássi
ketosilmäruoho ceakkočalmmon
ketteryys fallivuohta, fallodat, lášmatvuohta
ketterä (adj.) fal/li (-es), lášm/at (-es), lášmil (-is), háhppil (-is), geavká/i (-s), gehpeš (-is), snáhpis, geabbil (-is), veali/t (-his); tulla ketterämmäksifallut
ketterä (subst.) falan, falahas, lášmmut dolahas, snáhput
kettinki láhkki, gehtet
kettu rieban (ks. repo, repolainen)
ketunleipä gieganjuovčča
ketunmyrkky sulimat (pl.)
ketunraudat (pl.) riebanruovddit (pl.)
ketunsyötti riebanseakti
keuhko geahpis; keuhkot (pl.)geahppát (pl.)
keuhkokuume geahpesboalddáhat
keuhkolaskimo geahpesmorčesuotna
keuhkopussi geahpesseahkka
keuhkoputki geahpesbohcci
keuhkorakkula geahpesbullji
keuhkosyöpä geahpesboras
keuhkotauti geahpesdávda, geahpesvihki, raddedávda, tuberkulosa, teret, tearen
keuhkotautinen raddelám/is (-es)
keuhkovaltimo geahpesváibmosuotna
keula (ahkion, veneen) njunni
keulakaari (ahkion) njunnefierra
keulakuorma (ahkiossa) njunnádas ~ njunnádat
keulamies (perinteiseen tapaan sauvoessa) ovdageašolmmoš
keulapaino (veneessä) ovdadeaddu, njunis; keulapainossaovdadeattus, njunásii, keulapainoonovdadeddui, njunásii
keulapuu (veneessä) stávdni
kevennys geahpádus
keventyä geahpput, geahpasmuvvat, geahppánit; (äkkiä)geahpehit ~ geahpihit
keventää geahppudit
kevyehkö gehppeslágan
kevyesti geahppasit, geahppadit
kevyt geahp/as (-pa), ge/ahppat (-hppes); kevyempigeahppaset, kevyingeahppaseamos
kevytkenkäinen (naisesta) hállj/ui (-os), hál/jas (-ljo-), háil/ui (-os), háil/las (-o-); käyttäytyä kevytkenkäisestihálljasaddat, hálljudit, háljistit, háilasaddat, háiludit
kevytkenkäinen (subst.) hállju, háilu, háipi, šlivgá
kevytkenkäisyys hálljuivuohta
kevytkulkuinen (veneestä) šuvgil (-is)
kevytmaito gehppesmielki
kevytmielinen gehppesmielalaš, ge/ahppat (-hppes), bea/ssas (-s´se-), dáje/t (-gis), dádjolas, vild/das (-a), vi/llas (-l´la); käyttäytyä kevytmielisestigeahppasaddat, beas´sasaddat, bieggasaddat, bieggaluddat, bierfasaddat, vil´laluddat, vildudit
kevytmielinen (subst.) geahppadiŋga, beas´sebahta, dájon
kevytmielisyys gehppesmielalašvuohta
keväinen giđalágan, giđđa-; tulla keväisemmäksigiđđaluvvat
keväisin giđaid, giđđat
kevät giđđa; tänä keväänädán giđa, tulla kevätgiđaiduvvat, tulla keväisemmäksigiđđaluvvat
kevätaika giđaáigi
kevätesikko giđđačalbmi
kevätkesä giđđageassi, giđasgeassi; kevätkesällägiđđagease, giđasgease
kevätpuoli giđabealle; kevätpuolellagiđabeallai
kevätpäiväntasaus giđđajorggáldat
kevättalvi giđđadálvi, giđasdálvi; kevättalvellagiđđadálvve, giđasdálvve
kevätverso giđđaođju
keväällä giđđat; keväämpänägiđđalis, giđđaleappos, keväämmäksigiđđalii, giđđalebbui
kide kristál´la
kidesokeri fariinnat (pl.)
kidukset (pl.) suovdi
kiduskaari ákkil, veaksedákti
kiduskansi suovdelohkki
kiduslehti suovdelasta
kiduttaa biinnidit
kidutus biinnideapmi; biidnašupmi, biidnašuvvan
kiehahtaa duldet
kiehauttaa duldehit, duldestahttit; (kahvit)dor´rehit
kiehkurakielo botnjedivgarássi
kiehua duoldat, duolddadit; kiehua yligovdat, ábbut
kiehumispiste duldenčuokkis
kiehuttaa duolddahit
kiehuva duoldi
kiekaista biškkádit
kiekertää (poroista) čiegardit
kiekerö (porojen talvikaivospaikka) čiegar
kiekko skear´ru
kiekonheitto skear´robálkesteapmi
kiekua biškut
kiela (suopungissa) čoarvegiella
kieleke goapma, goarvi, guovla, guovlla; tulla kielekkeiseksigoamagit, goapmaluvvat
kielellinen gielalaš
kielenhuolto giellagáhtten, gielladikšun
kielenkärki njuovččageahči
kielenkäyttö giellageavaheapmi
kielenkääntäjä jorgaleaddji
kielenlapa njuovččaláhpi
kielenopetus giellaoahppu
kielenselkä njuovččačielgi
kielentuntemus gielladovdamuš
kielentutkija gielladutki
kielentutkimus gielladutkan
kielentyvi njuovččamátta
kielenvaihto giellamolsun
kieli (kielisoittimessa)suotna, sreaŋga; (puhaltimessa) njuovčča
kieli giella; millä kielelläman gillii, mainna gielain
kieli (suussa) njuovčča
kieli (vyössä) máiddon
kieliasiantuntija giellačeahppi
kielikeskus giellaguovddáš
kielikorva gielladovdu
kielikunta giellabearaš
kielikuva giellagovva, metafora
kieliluu njuovččadákti
-kielinen -gielat, -gielalaš, -giel (attr.)
kieliopillinen giellaoahpalaš, grammatihkalaš
kielioppi giellaoahppa, grammatihkka
kielisoitin suotnačuojanas
kielitaidoton gielah/eapme (-is)
kielitaidottomuus gielahisvuohta
kielitaito giellamáhttu; menettää kielitaitonsagielahuvvat
kielitaitoinen giellamáhtolaš, gielalaš, giel´lá/i (-s)
kielitiede gielladieđa, lingvistihkka
kielitieteellinen gielladieđalaš, lingvistihkalaš
kiellellä gielddašit, gieldduhit, miettaštallat; (tekemästä jotakin)hitnardit
kielo giđđadivgarássi, gieganjuolla
kielteinen gieldi, gilddolaš, biehtadahkes, negatiiva
kielteinen taivutus (kiel.) gieldinsojahus
kielto gielddus, gieldu, gieldda
kieltolaki gielddusláhka
kieltosana gieldinsátni, biehttalansátni
kieltäymys biehtadeapmi, biehttaleapmi
kieltäytyä biehtadit; (jyrkästi)biehttalit, inta bidjat
kieltää gieldit, biehttalit, biehtadit; tulla kielletyksigielddahallat
kiemurainen, koukeroinen roancá/i (-s), roanc/cas (-e-); tulla kiemuraiseksi, koukeroiseksiroanccagit, olla jossakin kiemuraisena, koukeroisenaroancát
kiemurassa, koukerossa (hetkellisesti)roancut; (pysyvästi) roanccil
kiemurrella gišvvardit, moalkkardit, gavrasaddat, fiškkardit
kiepitä (suopunkia) njámmat
kieppi (eläinten yöpymiskuoppa lumessa) čiehpa ~ čiehppa ~ čiehpas; kiepissäčiehppagasas, kieppiinčiehppagassii
kieppi (poron kaivuukuoppa lumessa) suovdnji
kieriskellä (nukkuva henkilö, sairas)fieradit, jorrat, jorggáhallat, bálkestahttalit, mállaguššat, máladit, sepmošit, spierggadit
kieriä fierrat
kiero (esineestä) geavrá/i (-s), geavr/ras (-e-), bonji/t (-his), bonju-
kiero (ihmisestä) guoktilaš
kieroilla guoktiluššat
kierous guoktilašvuohta
kierre (esim. ruuvissa) botnji, jeaŋ´ŋa
kierrellä mohkohallat, molkkohallat, garvvašit, gálbbardit
kierreportaat (pl.) botnjeráidalas
kierros jorus
kierrättää (tavaroita) atnit ođđasit
kierrätys (tavaroiden) ođđasitatnu, máhcahanatnu
kierteellä botnjut, bonjil, birrabonjil
kierteinen bonju-, kierteisenäbonjil
kiertoaika birrajohtináigi
kiertoajelu birravuodjin
kiertoilmaisu eufemisma, dihto ášši ovdanbuktin vuohkkaseappot garvvasániiguin
kiertokirje johttičálus
kiertokoulu johttiskuvla, gierdoskuvla (S), katekeahttaskuvla (S) ~ katekehtaskuvla (S)
kiertokulku birrajohtin
kiertolintu johttiloddi
kiertomatka riekkesmátki
kiertopalkinto johttibálkkašupmi
kiertorata jorggistangeainnus
kiertotie garvingeaidnu
kiertotähti johttinásti, planeahtta ~ planehta
kiertue gierdomátki, turnea
kiertyä (jonkin ympäri)giessasit; (kieroksi)bonjagit
kiertävä (opettajasta tms.) johtti; kiertävä sairaanhoitajajohtti buohccedivššár
kiertää (jonkin ympäri) johtit birra; kiersi Afrikanjođii Afrihká birra
kiertää (jotakin kautta) mohkastit (man nu bokte)
kiertää (kerälle) giessat
kiertää (korkkia, ruuvia tms.) botnjat
kiertää (tahkoa) jorahit
kiertää karhu birastahttit guovžža
kierukka spirála
kierähtää fierralit; (pyörähtää)jorihit
kietoa giessat; peitteeseengákčat; (nyytiksi)gurpet
kietoutua giessasit
kihara smarvi ~ smarfi
kiharainen smarvá/i (-s) ~ smarfá/i (-s), smarv/vas (-e-) ~ smarf/fas (-e-); kiharaiset hiukset smarvevuovttat
kiharalla (adv.) smarvvil ~ smarffil
kihartaa smarvet ~ smarfet
kihartua smarvvagit ~ smarffagit
kihelmöidä hilaštit
kihinä šuđđa; (esim. toukkien)guđđa
kihistä šuđđat; (esim. toukista)guđđat
kihlajaiset (pl.) gihlájaččat; (perinteiset)soagŋut (pl.), viettää perinteisiä kihlajaisiasogŋostallat
kihlakumppani lohpádallanguoibmi
kihlakunnanoikeus (jur.) gihligotteriekti
kihlakunnantuomari (jur.) gihligotteduopmár, sundi (N)
kihlakunta gihligoddi
kihlasormus gollen
kihlat (pl.) gihlit (pl.)
kihlata gihládit
kihlaus gihládus, gihládeapmi
kihlautua (keskenään)lohpádallat; (jonkun kanssa)lohpádallat (soapmásiin)
kihnuttaa (itseään, ihoaan) skubbet, snađ´đet
kihokki čurolasta
kihti jiekta, dákteluttohat, dákteleasmi
kihu skáiti, háskil
kiidättää girddihit
kiihdyttää jođálmahttit
kiihkeä (raju)ara/t (-his), (innokas)áŋgir (-is), (kiivas)giivvis, fanatihkalaš
kiihko giivvisvuohta, áŋgirvuohta, fanatisma
kiihkoilija giivvástal´li, fanatihkkár
kiihkoilla giivvástallat
kiihoke gealddáhat, giktalus
kiihottaa giktalit, agiteret
kiihottaja giktaleaddji, agitáhtor
kiihottua giktašuvvat
kiikari giikkár, giikan, giikar (R)
kiikaroida giiket, giikkárastit, giikanastit, giikkardit (R), giikkardallat (R)
kiikkerä stohččá/i (-s), sto/žas (-hča); tehdä jostakin kiikkerästohččet, kiikkerä esinestohči
kiikkerä (tuolista, pöydästä) jurbolas, juorbbas (-is)
kiikku suhkan, sukká
kiila lohti; varustaa kiilallalohttet, lohtádit
kiilautua bahkašuvvat
kiillote geallanávnnas, gealas
kiillotella gealadit
kiillotin gealan, gealaldat
kiillottaa geallat, šelget; kiillotettunageallagasas, kiillotetuksigeallagassii
kiilto šealgun, gildin
kiiltokuva deadjogovva
kiiltokärpänen gol´lebahta
kiiltomato čuovgimáhtu
kiiltopaju ruksessieđga
kiiltosara čuovgilukti
kiiltävä še/algat (-lges), ge/arrat (-r´res), šo/avvat (-v´ves)
kiiltäväkarvainen njavg/at (-es), še/algat (-lges)
kiiltää šealgut, šlietnjat, šlietnjut, gildit, šealgát, gear´rát, šoavvut
kiilua šlietnjat, šlietnjut
kiima (esim. koiralla, kissalla)gieibmi; (lehmällä)gimis, gipmi; (porolla, hirvellä)ragat
kiimainen (porohirvaasta, sonnista) rahkki (-s), rageš (-is)
kiimainen porohirvas rahkki
kiimiä (eri eläimistä) gieibmat, gipmat, rahkat
kiinalainen kiinnálaš
kiinnekohta coakci
kiinni gitta; silmät kiinnigittačalmmiid
kiinnikkäin gittalagaid
kiinnittyä darvánit
kiinnittäminen gidden
kiinnittää giddet, darvvihit
kiinnittää hakasella roahkuhit
kiinnittää neulalla (yhdestä kohdasta)sákkastit, (useista kohdista) sággat, sákkadit
kiinnitys giddehus
kiinnityshihna ruopma
kiinnostaa se kiinnostaa minuadat geasuha mu, olen siitä kiinnostunutberoštan das
kiinnostava beroštahtti, miellagiddevaš, geasuheaddji
kiinnostua beroštišgoahtit, beroštuvvat
kiinnostus beroštupmi
kiinteistö giddodat, gittaopmodat
kiinteistönomistaja giddodateaiggát
kiinteä gidd/at (-es), čavg/at (-es)
kiintiö dihtoearri, dihtomearri, kvohta
kiintoisa beroštahtti, miellagiddevaš, geasuheaddji
kiintojää nanajiekŋa
kiintolevy (tietok.) garradiska
kiintopyörähdys gittajoriheapmi
kiintotähti or´runásti, giddesnásti
kiintymys gierisvuohta
kiintyä (johonkuhun) ges´sot ~ goasuiduvvat ~ miellasuvvat ~ liikostit ~ suostut (soapmásii)
kiipeillä gorkŋodit, gavccodit, givccodit
kiipeämispaikka gorkŋohat
kiipimäjuuri (bot.) gakcunruohtas
kiirastorstai skileduorastat ~ skilleduorastat
kiirastuli skirasdolla
kiire hoahppu, doapma, gáhčču; kiireen vilkkaadoama doama, hoahpohoahpus
kiireellinen hohpolaš, hoahpos (attr.)
kiireemmin hoahpubut
kiireesti hoahpus
kiireetön hoahpuh/eapme (-is), dilálaš
kiirehtiä (intr.) doapmat, rassat, rasildit, barggadit, áŋgiruššat, gimbbaldit
kiirehtiä (jotakuta) ks.hoputtaa
kiireinen asttuh/eapme (-is), dilih/eapme (-is), hohpp/ui (-os), ovttaskas
kiireisyys asttuhisvuohta, dilihisvuohta
kiiruhtaa (johonkin) doapmat, gáhččat, gáhčadit, rabbat, riendit ~ riendut, rugáhit (R)
kiiruna giron
kiirunankello gironbiel´lorássi
kiisa (vakka) giisá
kiisseli kompohtta
kiista nággu, diggi, gižži, gižžu, mozzi, váldaleapmi
kiistanalainen riidduvuloš
kiistaton šiitemeahttun; kiistaton tosiasiašiitemeahttun duohtaáš´ši
kiistatta šiittekeahttá, gielddekeahttá
kiistellä nákkáhallat, digaštallat
kiistämätön šiitemeahttun; kiistämätön tosiasiašiitemeahttun duohtaáš´ši
kiistää (jotakin)šiitit; (tehneensä jotakin)biehtadit (iežas dahkan juoidá), (jyrkästi)biehttalit (iežas dahkan juoidá)
kiitellä giitalit, máidnut, máinnodit
kiitettävä giittehahtti; kiitettävät arvosanatgiittehahtti árvosánit
kiitollinen giitevaš, giittolaš
kiitollisuus giitevašvuohta, giittolašvuohta
kiitorata girdigeainnus, vuolggageainnus
kiitos giittus; paljon kiitoksiagiittos eatnat, ollu giitu, kiitos!giitu!, táhkka!
kiitos (rel.) giitalus
kiitosrukous giittosrohkos
kiitosvirsi giittossálbma
kiittäminen giitámuš; ei ole kiittämistäii leat giitámuš
kiittämättömyys giitemeahttunvuohta, giittohisvuohta, gutnehisvuohta
kiittämätön giitemeahttun, giittoh/eapme (-is), gutneh/eapme (-is); kiittämätön lurjus gutnehis gukčá; tuo kiittämätön lurjus ei virkannut sanaakaan, vain otti ja lähtidiet gutnehis gukčá ii jienádan ii sánige, eambbo válddii ja vulggii
kiittää giitit
kiitäjäinen (kovakuoriainen) háhcešeatni, háhtešeatni
kiitää leandit, njuolastit
kiivas giivvis
kiivetä goargŋut, goarbmut, gakcut, gikcut, gizzut; (nopeasti)gorgŋet, gorgŋestit, goargŋulit, gorbmet, goarbmulit, gavccádit, givccádit
kiivi (hedelmä) kiive
kikattaa skužistit, skuhčat
kikkeli cis´sanálku, nálku, nálkor, náhpol, cijá, cis´sá, cis´sanábbá, dir´ri, gurbmá
kilahdus skilkkanas
kilahduttaa skillalahttit
kilahtaa skilihit, cilihit
kildininsaame gielddasápmi, gielddasámegiella
kili gihcci, gáiccačivga
kilinä skilla, cilla
kilistin skilanas, skilan
kilistä skillat, skilaidit, gilkat, cillat
kilistää skilahit, gilkkahit, cilahit
kiljaista giljádit, biškkádit
kilju váso
kiljua gilljut, biškut, šlupmat
kiljuhanhi giljobaš, gilljá, gilljon
kiljunta giljas, biškkas, šlupma
kilkahdella skilkkáhallat
kilkahduttaa skilkalit
kilkahtaa skilkkihit
kilkattaa skilkit
kilke skilkkas
kilkura (nimilappu) gilkor; varustaa kilkurillagilkorastit
kilkutin skilkkanas
kilkuttaa skilkkuhit
kilkutus skilkkas
killinki skillet
killisilmä skielgá; tulla killisilmäiseksiskielggagit
killissä (silmistä) skielgut
kilo kilo
kilogramma kilográm´ma
kilohaili šealggoreavas
kilometri kilomehter
kilometriraha kilomehterruhta
kilovatti kilováhtta
kilovoltti kilovolta
kilpa gilvu, ridnu; kilvangilvvu, ritnus kilpaagilvvu
kilpa-ajo gilvovuodjin
kilpahiihto gilvočuoigan
kilpailija gilvvohal´li, gilvaleaddji
kilpailla gilvvohallat, gilvalit; (keskenään) ritnohallat
kilpailu gilvvohallan, gilvaleapmi, gilvu
kilpailukykyinen gilvonávccalaš
kilpailuttaa gilvalahttit; kilpailuttaa tarjouksiagilvalahttit fálaldagaid
kilpajuoksu gilvoviehkan
kilpasilla (keskenään) gilvolagaid
kilpi galba; varustaa kilvellägalbet
kilpikonna galbarihcci
kilpimäinen galbbalágan
kilpirauhanen (anat.) galbaráksá, guoggomasráksá
kilpirauhassyöpä galbaráksáboras, guoggomasráksáboras
kilpirusto guoggomasnjuorggis
kilpisarvi (porolla) galba
kiltti šiega, siiv/ui (-os)
kilvoitella gilvvohallat, gilvalit
kilvoittelu gilvvohallan
kimakka (äänestä)čo/gas (-hka), biška/t (-dis), spi/njas (-tnja)
kimalainen uvlu ~ uvhlu
kimallella šealgut, šleađgut, gear´rát, (kuten kulta)golluhit, (kuten silkki)šoavvut
kimaltaa deadjut, šealgát
kimalteleva čuovgil (-is), še/algat (-lges)
kimeä (äänestä) čo/gas (-hka), biška/t (-dis), spi/njas (-tnja)
kimittää spitnjut, bitnjut, njihkut
kimmahdella galkkadit
kimmeltää deadjut, šealgát
kimmoisa dávggas (-is), soddjil (-is)
kimmoisuus dávggasvuohta, soddjilvuohta
kimmoke impulsa, báhcahat
kimmota galkat
kimpaantua moarahuvvat, neavrut
kimpale gáhppálat, bihttá, stuhkka
kimpassa ks. yhteistuumin
kimppu gihppu, gimpu
kimputtaa gihppet, gimpet, gurpat, gurpet, giemardit
-kin -ge, -nai; hänkin oli sielläsonge lei doppe, sonnai lei doppe, son maid lei doppe
kina nággu, diggi, riidu, gižži, gižžu
kinastella nákkáhallat, digaštallat, stivát, nárrohallat, sátnádallat
kinkata čiŋkut; (kerran)čiŋkkádit
kinkerit (pl.) giŋgirat (pl.), girjelohkamat (pl.)
kinkku čoarbbealli
kinnas gistta, rahpot
kinner (esim. porolla) čeavži ~ čeavžá
kinoksinen skálvá/i (-s), skálv/vas (-e-)
kinos skálvi, čearga ~ čeargga ~ čeargan, časttas, fáskka, joavggahat
kinostaa skálvat, čeargat, fáskat, joavgat
kinttu, koipi ruoida, gaŋgi
kioski kioska, čoska (N)
kipaista viehkalit, čusket
kipakka (naisesta) buoš/ši (-es)
kiperä (esim. tilanteesta) skárp/pis (-a)
kipeytyä bávččagit; (hartioista, jaloista tms.)raššut, (lihaksista)boatkuduvvat, boatkuluvvat
kipeä bávččas, gihpp/ui (-os)
kipin kapin doama doama, hárvelávkkiid
kipinä čuotnan ~ čuonan
kipinöidä čuotnamastit
kipittää njaccuhit
kippis skool
kippo bol´lu
kippura gavvar (-is)
kippuranokka (ihmisestä) cirki
kippuranokka (nenästä) cirkenjunni
kippuranokkainen cirk/kas (-e-)
kipsi gipsa
kipu bávččas, gihpu, váŋka, várka, vearka, searggahat; (erilaisia kipuja)boalddáhat, bonjahat, rožohat, čárvvohat, luttohat, borahat, rehttehat, vuoissahat, návhllahat, cirggohat; tuntea kipujagihpudit
kipunoida gaskat ~gaskit, gaskkistit
kirahvi širáf´fa ~giráf´fa
kireys čavgatvuohta, rákkisvuohta
kireä čavg/at (-es), rákk/is (-es); pitää jotakin kovin kireänärákkášit
kireä, kova (pakkasesta) ruosti (attr.); kireä pakkanen ruosti buolaš
kireällä čavga
kireälypsyinen (lehmästä) rávdd/is (-es); tulla kireälypsyiseksirávddásmuvvat
kiristellä čavgut; kiristeli niitä pulttejačavggui daid boalttuid
kiristyttää čavggahit
kiristyä čavgut
kiristää (jotakuta) vuortnohit
kiristää (mutteria, ruuvia) čavget
kirja girji
kirjaamo registrerenkantuvra
kirjahylly girjehildu
kirjailija girječál´li
kirjailla (kirjoa) girjjuhit, girjjohallat
kirjaimisto alfabehta
kirjain bustávva
kirjakauppa girjegávpi
kirjakieli girjegiella
kirjakäärö girjegearru
kirjallinen čálalaš, girjjálaš
kirjallisesti čálalaččat, girjjálaččat
kirjallisuus girjjálašvuohta
kirjaltaja typográfa
kirjanen girjjáš, gihpa
kirjankustantamo girjegoasttideaddji, girjegoasttádus
kirjanoppinut (Raamatun) čálaoahppavaš
kirjanpito ruhtadoallu, rehketdoallu
kirjansitoja girječadni
kirjansitomo girječanahat
kirjapaino prentehat
kirjasto girjerádju (S), girjerájus (N), biblioteahkka ~bibliotehka
kirjastonhoitaja girjerádjodikšu, bibliotehkkár
kirjata girjet, registreret
kirjautua (tietok.) (sisään)logget sisa; (ulos)logget eret
kirjava girjjat; tulla kirjavaksigirjjjodit, tehdä kirjavaksigirjjodahttit
kirjavakarvainen girjeguolggat
kirjavuus (värikkyys) girjáivuohta
kirje reive, girji (S), breava (N); kirjeitsereivve bokte, reivviin
kirjeenvaihtaja reivelonohal´li
kirjeenvaihto reivelonohallan, reivvestallan
kirjekuori konfaluhtta, reivedoavdnji
kirjelmä virggálaš čálus
kirjoa hervet, girjjuhit, girjjohallat, girjjogárjjohallat
kirjoa (lankavyötä) láhppit
kirjohylje geađgenjuorjju ~geađgenjuorju, geađgán, ákču
kirjoitella čálašit
kirjoitettava čállámuš; on ollut paljon kirjoitettavaalea leamaš ollu čállámuš
kirjoitin (tietok.) čálán
kirjoittaa čállit; čálistit, čállilit
kirjoittaja čál´li
kirjoittamaton čálekeahtes (attr.); kirjoittamattomat laitčálekeahtes lágat
kirjoittaminen čállin, čállámuš
kirjoittautua čálihit iežas
kirjoitus čálus, čála, čállu
kirjoituskone čállinmašiidna
kirjoituspöytä čállinbeavdi
kirjoitustaidoton čállinmáhtuh/eapme (-is); kirjoitustaidoton henkilöčállinmáhtuhis olmmoš
kirjoitustaito čállinmáhttu
kirjoitustaitoinen čállinmáhtolaš
kirjoitustapa čállinvuohki
kirjoitusvirhe čállinmeattáhus, čállinfeaila
kirjoituttaa čálihit
kirjokerttu fál´levizar
kirjokorte girjegorddet
kirjolohi girjeluossa
kirjonokka (porosta) girjenjunni
kirjonta herven
kirjopää (porosta) girjeoaivi
kirjosieppo girjelivkkár
kirjovantus hearvafáhcca, čikŋafáhcca
kirjuri čál´li
kirkaista biškkádit, biškkihit, riežádit, riežihit
kirkaisu biškkanas, biškkádeapmi
kirkas še/arrat (-r´res) ~ šearra/t (-dis), še/algat (-lges), ču/ovgat (-vges), čuovgil (-is), girkkis, girk/at (-es), báitil (-is), ge/arrat (-r´res), šo/avvat (-v´ves)
kirkas (äänestä, järjestä tms.) šearus (-is); lasten kirkkaat äänetmánáid šearusis jienat, kirkas ajatuksenkulkušearusis jurddajohtin
kirkastaa šearásmahttit, šelggodahttit, šelget, šer´ret; (rel.)hearvásin dahkat, hearvásmahttit
kirkastua (säästä) šearádahttit; (kuuron jälkeen)oktet
kirkastua (valosta, väristä) čuvggodit, šearasmuvvat, šelggodit
kirkastus (rel.) hearvásmahttojupmi
kirkiruoho moarserássi
kirkkaanpunainen šer´resru/oksat (-kses); kirkkaanpunainen värišer´resruoksat
kirkkaus čuovgatvuohta, šearratvuohta; (rel.) čuovgadas, šearratvuohta
kirkko girku ~ kirku
kirkkohallitus girkoráđ´đehus
kirkkoherra girkohear´rá (S), suohkanbáhppa (N), gielddabáhppa (N)
kirkkohistoria girkohistorjá
kirkkolaki girkoláhka
kirkkomaa girkoeana(n), girkogárdi
kirkkoneuvosto girkostivra
kirkkopyhä girkobassi
kirkkovaltuusto girkoráđđi
kirkkoviini girkoviidni
kirkollinen girkolaš
kirkolliskokous girkolaščoahkkin (S), girkočoahkkin
kirkonkello girkobiel´lu
kirkonkirja girkogirji
kirkonkylä márkan, márkanbáiki, girkosiida
kirkonmenot girkomeanut
kirkontorni girkodoardna
kirkossakävijä girkostal´li, girkusman´ni
kirkossakäynti girkostallan
kirkostella girkostallat
kirkua biškut, riehčut
kirkuna biškkas, riehčun
kirkuva rihčolas
kirnu girdnu, girtno
kirnunmäntä girdnomeandi
kirnupiimä girdnomielki, girdnobipmi
kirnuta girdnet, girdnut
kiro (kansantarustossa; noidan asettamat pahathenget jonkun päälle) bijagat (pl.); panna pahoja henkiä jonkun päällebidjat bijagiid soapmása ala
kiroileva (kova kiroilemaan) gar´r/ui (-os)
kiroilevuus gar´ruivuohta
kiroilla garrudit, sáddehit, sáttodit, sáttohallat, sáttuhit, sivnnádaddat, sivnnáhallat, leháhit, luoittašit, vuoladit, riehtudit
kiroilu (äänekäs) garrulárbma
kirosana garrusátni, garru; (kirosanoja, karkeita)biro, beargalat, helvet, sáhtán, (lievähköjä, lieviä)neavri, riehtis, truol´la, vánherke, fánen, fánten, gavri, sáhkel, ságel, birgelat, hálvvát, hiida, boaisán, bánnahaš, čáhppadas, dammalaš, doantá, geahččalus, leappu, leppo, oinnolaš, suddu, sevdnjadas, váivván, váisen, skárba, bahákas, bahálaš, bihálaš, behálaš, bahánihkkán, neavgalat, neavki, neavsku, baška, luhča, gumpe, gurbmá
kirota (jotakuta, jotakin) garuhit
kirous garrudus
kirpeä rihča; (säästä)sávr/i (-res)
kirppu lahpis
kirpputori vuovddálmasat (pl.), adnojuv´von gálvvuid vuovdin, healbbahasgávpi, lahpestoarga
kirsi duollu, girse
kirsikka čirsa
kirskua šnjirgut
kirskunta šnjirggas
kirstu bumbá; (ruumisarkku)gistu
kirurgi kirurga, čuohpadandoavttir
kirva šaddošir´rá
kirveenterä ákšoávju; ákšodearri
kirvellä hilaštit, gáskit, spiiddistit, spiidet
kirves ákšu
kirveshamara ákšošimir
kirveskalsu meres
kirvesmies snihkkár, ákšoalmmái; tehdä kirvesmiehen töitä snihkkáruššat, snihkket
kirvesvarsi ákšonađđa
kisa gilvvohallan, gilvu
kisa stoahka
kiskaista ks. vetäistä
kisko reaila
kiskoa (irti) gaikut, ravgut, rahkut, nivkut, nivkkuhit, njahppit; gavvit, navvit, navildit, gaskit (dolggiid lottis)
kiskoa (perässään) gaikut, geassit, rundit, feastit, veašidit
kiskoa (tuohta, turvetta tms.) loggut; (vähän) lokkastit, (vähin erin)lokkodit
kiskonta gaikun
kiskuri ruhtagaiku
kissa bus´sá, gáhttu, busegáhttu, gis´si (R)
kissankello alitbiel´lorássi, garjjábiel´lu, jámešbiel´lu
kissankäpälä busságeahpil
kissanpoikanen bussáčivga
kisura (raihnainen poro) gisor
kisälli johttiduojár
kita (erit. koiran, suden) soalvi; isokitainen soalvá/i (-s)
kita (ihmisen) njálbmeráigi, geaktaráigi
kitakieleke spatni
kitalaki guopmi
kitapurje guopmeborjjas
kitara gitárra
kitarisa guopmeráksá, čottaráksá
kitata čihttet ~ gihttet
kiteinen kristál´la-, kristállalaš
kiteyttää (jokin aine) kristalliseret
kiteyttää (jokin asia) konkretiseret
kitinä gihča
kitistä gihčat
kitka goahca ~ goahcu
kitkerä rihča, gárkkis (-is), gárkka; maistua kitkerältärihčiidit, bahčiidit
kitkeä ( rikkaruohoja) hilsket
kitkuttaa poikki (esim. tylsällä puukolla) snadjat
kitsas (adj.) hán/is (-es), coa/zzi (-cces), gáhc/ci (-es), divas (-is), gidda/t (-dis), cuhcálas, gea/zzi (-cces), ga/hci (-zes), sniiggár (-is), snoakkis (-is), visu (-s), knáhpis (-is); pitää jotakuta liian kitsaanahánášit soapmása, tulla kitsaaksihátnut
kitsas (subst.) ks. kitupiikki
kitsastella hánástallat, hánohallat, coaccástallat, cuhcit, divastallat, sniiggáruššat, giinnahit
kitsaus hánisvuohta, hátnodat
kitti čihtta ~ gihtta
kitua biidnašuvvat
kitulias (porosta) rávža
kitupiikki hánesdiŋga, hánár, guohpagazza, roaŋkegazza, cuzan, cuozza, sniiggár
kiuas givggis ~ givgás
kiukku suhttu, duski, moarri
kiukkuilla suhtadit, duskidit
kiukkuinen suhteš (-is), suhttes (-is), moar´rá/i (-s), giivvis
kiukustua hárbmat, eardut, eaddut, neavrrahuvvat
kiukutella nárrohallat, suhtadit
kiulu givlo
kiuru leivvoš
kiusa giksi, givssádus, váivi
kiusaaja givssideaddji
kiusaaminen givssideapmi
kiusaantua giksašuvvat, váivašuvvat
kiusallinen (asiasta) givssálaš, váibadahtti, dolkadahtti, suivvastuhtti
kiusankappale (ihmisestä) háhtádus, rásehus, vuorjjan, vuorjjat
kiusata givssidit, bieguhit, bilkidit, stoaluhit, doaruhit, mobbet (N) (vrt. härnätä)
kiusaus geahččalus, geahččaleapmi, givssádus
kiusoitella hárddildit, háhttet, čavggahit, nár´ret, nárridit, nálssuhit, nálset (soapmásiin)
kiva hávsk/i (-kes), somá (-s), suohtas
kivennäinen minerála
kivennäisaine minerálaávnnas
kivennäisvesi minerálačáhci
kiverä gavvar (-is)
kives bál´lu; kivekset (pl.)bállut (pl.), vuolleváimmut (pl.)
kives (verkossa) gikta, buddu, deaddu, lieksa
kivespussi bál´lobursa
kivettyä geađgiluvvat, geađgut
kivetä (esim. katua) geđget
kiveys geđgehat
kivi geađgi, (suuri)bákti
kiviaines geađgeávnnas
kiviaita geađgeáidi
kivihiili geađgekoalla
kivijalka geađgejuolgi
kivikasa geađgelátna
kivikausi geađgeáigi
kivikehä (maaperän) geađgegeardi
kivikko juovva
kivikkoalvejuuri juovvagáiski
kivikkoinen juov´vá/i (-s), juv´v/ii (-es)
kivilaji geađgešládja
kivinen geađgá/i (-s), geađge-
kivinäätä geađgeneahti
kivipyykki (tehty kiviladelma vaaran laella) urra
kivirikko narti
kiviseinä geađgeseaidni
kivistää bávččastit, vearkat
kivitalo geađgedállu
kivitasku geađgerásttis
kivittää geđget; (rangaistukseksi)geađgádit
kivulias gihpp/ui (-os), bávččas
kivuta ks. kiivetä
kivuton gibuh/eapme (-is)
kivääri givvir; pienoiskiväärisálon, konekiväärimášengivvir, suustaladattavagobbagivvir, gobbabis´su
klassikko klassihkkár
klassinen klassihkalaš
kliininen klinihkalaš
klinikka klinihkka
klitoris bun´nu
kloonata klonet
klovni kloavdna
klusiili (kiel.) klusiila
-ko,-kö -go, oletko kuullut?leatgo gullan?, kävikö täällä?finaigo dáppe?
kodanemäntä goađeeamit
kodanhaltija (uskomuksissa) goađeháldi
kodanisäntä goađeisit
kodansuu goahtenjálbmi
kodaton goađeh/eapme (-is)
kodikas guoibmá/i (-s), geasuheaddji
kodinhoitaja ruovttudivššár
kodinhoito ruovttudikšun
koditon ruovttuh/eapme (-is)
koe iskkadeapmi, geahččaleapmi, seassu; (koulussa)iskkus
koeaika geahččalanáigi
koeputki iskkusbohcci, čájánasbohcci
koetella geahččaladdat
koettaa geahččalit, iskat; (kädellä)iskalastit
koettelemus geahččalus
koetulos iskkusboađus
koevedos iskangeavus
koevuosi iskkadanjahki
kohahtaa šávihit
kohauttaa loktestit
kohdakkain buohtalagaid
kohdalla buohta
kohdata (akk.) deaivat, deaividit
kohde juvssus, čuozáhat, objeakta
kohdekieli juvssusgiella
kohdella gieđahallat (+ akk.), láhttet (+ kom.), meannudit (+ kom.)
kohderyhmä juvssusjoavku
kohdin buohta, tässä kohdindákko buohta, jossakin kohdingokko nu, missä kohdin?gokko?
kohdistaa (johonkin) čuozihit (masa nu)
kohdistua (johonkin) čuohcit (masa nu)
kohdunkaula goaŧŧočeabet; kohdunkaulasyöpägoaŧŧočeabetboras
kohdunsuu goaŧŧočotta
kohennella (tulta) gáđ´đedaddat, skuđđut
kohentaa divodit, ordnet, ordnestallat
kohentaa (tulta) gáđ´đet, skuđ´đet; (lyhyesti) gáđ´đestit, skuđ´đestit, skuđustit
kohina šávva, šávvan
kohista šávvat, sávaidit
kohmeinen čoaŋk/kas (-e-)
kohmelo gomát (pl.), gohmelus
kohmettua čoaŋkut
koho govddohat
kohoilla allánaddat
kohokohta alimus, suohttaseamos boddu
kohokuva buncagovva
kohollaan loktosis ~ loktasis
koholleen loktosii ~ loktasii
kohopuu lovttosmuorra
kohota allánit; (vähän)allánastit, (hinnasta)loktanit, divrut; (ilmaan)loktanit
kohota (taikinasta) badjánit, geavvat, vázzit
kohotella loktut
kohottaa bajidit, loktet; (hintaa)loktet, divrudit
kohottautua loktanit, badjánit
kohta (adv.) fargga ~ farga, farggabáliid; (melkein)measta, masá, goasii, uhtesii
kohta (subst.) báiki, sadji, (asiakirjassa tms.)čuokkis, báiki
kohtaaminen deaivideapmi
kohtaan guovdu; oli ystävällinen minua kohtaan lei ustitlaš mu guovdu
kohtalainen oalle, viehka, govttolaš
kohtalo galgamuš, vuorbi
kohtalokas vuorbá/i (-s), vuorbbálaš
kohtaus (taudin) dohppehallan
kohteliaisuus buorremenolašvuohta, smáđáhkisvuohta, deasttalašvuohta, vuollisvuohta
kohtelias buorremenolaš, smáđáhk/is (-es), deasttalaš, vuollis (-is)
kohtelu gieđahallan, meannudeapmi (+ kom.), láhtten (+ kom.)
kohti guvlui; suoraan kohtinjeaigga ~ njeaiga
kohtisuora viŋkilnju/olgat (-lges)
kohtisuorassa, kohtisuoraan beanta
kohtu goaŧŧu, goahtu, mánágoahti, heagga, eatniheagga
kohtu (poron, kotieläimen) vuossa
kohtuullinen govttolaš, mearálaš, muttolaš, skunálaš
kohtuullisuus govttolašvuohta, mearálašvuohta, mearri, skutni
kohtuuton mearih/eapme (-is), govttoh/eapme (-is), seaibbeh/eapme (-is); olla kohtuutonmearihuddat, tulla kohtuuttomaksimearihuvvat; tuo on sinulta kohtuuton vaatimusdiet lea dus seaibbehis gáibádus
kohtuuttomasti meariheamet, govttoheamet, skuniheamet
kohtuuttomuus mearihisvuohta, govttohisvuohta, skunihisvuohta
kohu šlápma
koi (hyönteinen) muohcu
koikkelehtia (pitkillä koivillaan) stávrruhit, stávrádit, stáippuhit, stáiput, stávžut
koillinen nuortadavvi, novrrán (N); koilliseennuorttasdavás; koillisessanuortandavvin
koillistuuli nuortadavádat, novrrán (N), novrrabiegga (N)
kointähti guovssonásti, Venus
koipi gaŋgi
koipienväli háhcci
koipinahka (nyljettynä) gámas
koipisukka gálssot
koira beana; perinteisiä koiran nimiä karvan mukaanČáhppe, Muste, Guvge, Jievja, Rán´ne, Čuoris, Čierggis, Česke, Českko
koiranheinä beatnatrávda
koiranheisi beatnatmiestta
koiranpentu vielppis
koiranputki beatnatboska, truollaboska
koiranrölli beatnatávji
koiranvehnä beatnatguoita
koirarotu beanarássa
koiras varris ~ varis
koittaa (aamusta) čuvggodit
koitto iđitguovssu, čuvggodeapmi
koivikko soahkevuovdi; (nuorta koivua kasvava)lanjas
koivu soahki; tunturikoivulageš, hieskoivusieivasoahki, rauduskoivulodnjesoahki, sotnjesoahki, vaivaiskoivuskier´ri, nuori koivulátnjá, laho koivustohkki
koivuhiiri soahkesáhpán
koivuinen (maastosta) soahkká/i (-s)
koivunvesa soahkevesá
koivuvaara maras, marastat
kojamo (kookas koiraslohi)goadjin
koje apparáhtta, instrumeanta
kokata kohkket ~ gohkket
kokea vásihit, muosáhit
kokea (pyydyksiä) oahppat, oahpadit
kokeilla geahččalit, geahččaladdat, iskkadit
kokeilu geahččaleapmi, iskkadallan
kokeilutoiminta iskkadandoaibma
kokelas kandidáhtta, oahpahal´li
kokematon hárjánmeahttun, oahppameahttun
kokemus vásáhus ~ vásihus, muosáhus, fearán
kokenut oahppan, hárjánan
kokkailla kohkkestallat
kokkare ks. paakku
kokki koahkka ~ goahkka
kokko stuorra dolla; juhannuskokkomihcamárdolla, jonssotdolla
koko sturrodat
koko (+ subst.) oppa, oba, olles, geažos, heailla
kokoelma čoakkáldat
kokoilla čoakkašit, čohkkestallat
kokoinen stuoru, sturrosaš (attr.); auton kokoinen kivenjärkälebiilla sturrosaš bákti, nämä ovat samankokoisiadát leat ovtta stuoru
-kokoinen -sturrosaš, -mahtásaš ~ -mahtosaš
kokojyvä obbagordni
kokonaan buot, visot, oalát, ol´lásit, gaitivnnat; oppalohkái, áibbas, álfárot
kokonainen oll/is (-es); kokonaisena, obbanaga, obban
kokonaiskustannukset (pl.) ollislaš golut (pl.)
kokonaiskuva ollislaš govva, oppanasgovva
kokonaisluku (mat.) olleslohku, čavdelohku
kokonaisosa (mat.) ollesoassi
kokonaispaino ollesdeaddu
kokonaissuunnitelma ollislaš plána
kokonaistalous oppanasekonomiija
kokonaisuus ollisvuohta, ollislašvuohta, oppalašvuohta; kokonaisuudessaanollislaččat, oppalohkái, ol´lásit
kokonuotti (mus.) ollesnuohtta
kokoon čoahkkái
kokoonpano čoakkádus, čoahkku
kokoontua čoahkkanit, čoagganit
kokoontuminen čoahkkaneapmi, čoagganeapmi
kokoontumispaikka čoahkkananbáiki, čoaggananbáiki
kokopäiväinen ollesáigásaš, ollesáiggi-
kokopäivätyö ollesáiggebargu
kokosukeltaja (vesilinnuista) ollesbuokči
kokotauko (mus.) ollesboatka
kokous čoahkkin, čoakkán; pitää kokoustačoahkkimastit ~ čoahkkinastit
kokousilmoitus čoahkkinalmmuhus
kokouskutsu čoahkkinbovdehus
kokouspaikka čoahkkinbáiki, čoakkánbáiki
kokoustila čoahkkanansadji
kolahdella šloaŋkit
kolahtaa goalkkehit, skoalkkehit, šloaŋkkehit
kolari oktiibeaškkeheapmi
kolauttaa goalkalit, skoalkahit, čoalkalit
kolea gálus, goalš/šas (-a), gálš/šas (-a); tehdäkolea säägáludit, goalšut, goalšudit, goalššagit
kolehti kolleakta
kolesteroli kolesterola
koleus gállu, goalšu; (keväinen)guostta, guostagat
kolhia (vahingossa) rekčohit, rokčet, rokčehit
kolhiintua ks. lommoutua
kolikko šlánta, minta
kolja (turskakala) juksu, diksu
kolke skoalkkas, čoalkkas
kolkkalakki čieh´gahpir
kolkko ruojus, goalus; tulla kolkoksiruojusmuvvat
kolkuttaa (ovea) skoalkkuhit, čoalkkuhit
kolkutus skoalkkas, čoalkkas
kollega kollega
kollektiivinen kollektiivvalaš, kollektiiva, oktasaš, joavko-
kollikissa rávjábus´sá
kollos goallus
kolmanneksi (lueteltavista asioista) goalmmádassii
kolmannes goalmmádas
kolmas goalmmát; kolmanneksi parasgoalmmádin buoremus, kolmannen kerrangoalmmádis, goalmmát geardde
kolmattakymmentä goalmmátlohkái; kolmattakymmentä vuotta käyvä henkilögoalmmátlohjahkásaš olmmoš
kolme golbma; kolme ihmistä, kolmen joukkogolmmas
kolmekymmentä golbmalogi; kolmenkymmenen joukkogolbmalogis
kolmesataa golbmačuođi; kolmensadan joukkogolbmačuođis
kolmesti golbmii, golmma geardde, golmma háve
kolmetoista golbmanuppelohkái; kolmentoista joukkogolbmanuppelogis
kolmijako golmmajuohku
kolmikerroksinen golmmagearddáš
kolmikko golmmas
kolmiloikka golbmačeallun
kolminainen (rel.) golmmaoktasaš
kolminaisuus (rel.) golmmaoktasašvuohta
kolminkertainen golmmageardásaš, golmmageardán
kolmio (mat.) golmmačiegahas, golmmahas, golmmet
kolmiosainen golmmaoasat
kolmipiikki (kala) ruovdegulmmet
kolmipäinen olkalihas oalgenorasdeahkki
kolmipäiväinen golmmabeaivásaš
kolmisenkymmentä sullii golbmalogi
kolmisin golmmas
kolmittain (ihmisistä)golbmasiid golbmasiid; (muista kuin ihmisistä)golmmaid golmmaid
kolmiulotteinen golmmaolat
kolmivuotinen golmmajahkásaš
kolmiyhteinen (rel.) golmmaoktasaš
kolmiyhteisyys (rel.) golmmaoktasašvuohta
kolmonen golmmeš
kolo (puussa) guovdnji
kolonialismi kolonialisma
kolonialisti kolonialista
kolonialistinen kolonialisttalaš
kolonisoida koloniseret
kolonna kolon´ná
kolopesijä (linnuista) guovdnjebes´sejeaddji
kolottaa várkat, vearkat, luoddut
kolpakko vuollalássa ~ vuollaláse
koltansaame nuortalašgiella; koltansaameksinuortalašgillii
kolttasaamelainen, koltta nuortalaš, skoalta, skoaltasápmi, skoltalaš, goltá (S)
koluta, nuuskia (paikkoja) snuoggat ~ snuggat, skulket ~ skulkat ~ skulkit
komea čápp/is (-a), čáppa/t (-a), fávr/u (-ros), neagus, negolaš, suopma/t (-dis); hámálaš, fárddalaš, ebm/ui (-os)
komedia komediija
komeetta komeahtta ~ komehta
komeilla (vaatteillaan) geampasaddat, geamppastallat, fiinnohallat
komentaa kommanderet
komentaja kommandánta, kommanderejeaddji, stivrrár
komento (armeijan tms.) kommanderen
komero vurkkodansadji
komeus (ihmisestä) hámálašvuohta, čáppisvuohta, čábbodat, ebmuivuohta
komiikka komihkka
komisario komissára
komissio kommišuvdna, doaibmagoddi
komistua hámáiduvvat
komitatiivi (kiel.) komitatiiva
komitea komitea
kommellus hearvás fearán
kommentoida kommenteret
kommunikaatio kommunikašuvdna
kommunismi kommunisma
kommunisti kommunista
kommunistinen kommunisttalaš
komo, onkalo (esim. lumen, kallion alla) skoavdi, goavdi; mennä komolle skoavdut, tehdä lumeen onkaloskoavdudit
komojää roavku, roavru (R); komolla (jäästä)roavkkul
komollaan oleva, onkaloinen skoavd/das (-e-)
komollaan, kohollaan (alla tyhjä tila) skoavddil, goavddil
komparatiivi (kiel.) komparatiiva
kompassi kompás´sa
kompastella guosadit
kompastua guossat, guossalit, ruossat, jorralit (ks. kaatua)
kompleksi (psyk.) kompleaksa
komponentti komponeanta
komposti komposta
komppania (mil.) kompaniija
kompuroida guokkardit, guosadit, ruosadit
komsio (kätkyt) gietkka; komsioon kapaloitunagietkagasas, komsioon kapaloiduksigietkagassii
komsioida (pikkulapsi) gietkat, gietkkadit
konditionaali (kiel.) konditionála
kondorikotka kondorgoaskin
konduktööri konduktevra
kone mašiidna, kone-mášen-
koneellinen mašiinnalaš
koneellistaa mekaniseret
koneellistua mašiinnaiduvvat, mašiidnaluvvat
konehuone mašiidnalatnja
koneisto mekanisma
konekirjoittaja mašiidnačál´li
konepelti biilagoavdi, mohtorluŋka
konferenssi konfereansa
konfirmaatio (ripillepääsy) konfirmašuvdna
konfirmoida (päästää ripille) konfirmeret
konflikti konflikta
kongressi kongreas´sa
koni gone, gákke, šlárva, šloaŋgu
konjakki konjáhkka
konjunktio (kiel.) konjunkšuvdna
konkkanokka goampenjunni, skoalbmenjunni
konkreettinen konkrehtalaš
konkurssi konkursa, goŋkáneapmi ~ goŋgáneapmi, reastaluvvan
konna skealbma
konnanulpukka deaggafiskesloppan
konnotaatio konnotašuvdna, siidomearkkašupmi
konnuus skealbmavuohta; tehdä konnuuksiaskelbmošit
konsanaan goasge; kuten kuningas konsanaandego gonagas goasge
konsepti konseapta
konserni konseardna
konsertti konsearta
konservaattori konserváhtor
konservatiivi konservatiiva
konservatiivinen konservatiivvalaš
konservoida (säilöä) konserveret
konsonantti konsonánta
konstaapeli konstáhpel
konstailla gonstošit
konsti goansta
konsulaatti konsuláhtta
konsulentti konsuleanta, bagadal´li, bagadeaddji
konsultoida konsulteret, ráv´vehallat
kontakti guoskkahus, oktavuohta, kontákta
kontata beahkit, guokkardit, goanttardit
konteksti konteaksta, cealkkaoktavuohta
kontrolli kontrol´la, goziheapmi, bearráigeahčču
kontrolloida kontrolleret, gozihit, bearráigeahččat
kontti (säiliö) konteaidnár
kontti (tuohireppu) beas´selávka, gonte
konttiluu (etujalan alempi)vuorggu, (takajalan ylempi)čuožžamas
konttori kantuvra
konttori (poroaidassa) gontor
koodi koda
kookas stuor/is (-ra); (ihmisenä huomattavasti muita suurempi)stulk/kas (-a-)
kookas ihminen stuorat
koolla čoahkis
koolle čoahkkái
koominen komihkalaš
koordinaatio koordinašuvdna
koordinaatisto (mat.) koordináhttavuogádat
koordinaatti (mat.) koordináhtta
koordinoida koordineret, oktiiordnet
koossa čoahkis
koostua čoahkkanit, čohkiidit
koostumus čoakkádus, čoahkádus, čoahkku
koota čohkket, čoaggit; omardit, rabbat, ráhput, gáhtardit
kopara gazza, guobir
kopauttaa skoalkalit, goalkalit, čoalkalit, (napauttaa)spoahkkalit
kopeloida skurbat; taipuvainen kopeloimaanskurbalas
kopeloitsija skurbban
kopina čoalkkas, spoahkas
kopio kopiija, mielddus
kopioida kopieret, kopiijastit, mielddustit
kopiointisuojaus kopierensuodji, mielddustansuodji
kopista čoalkit, spoahkkit
koppa, suojus skurbmu
koppakuoriainen gobbá, goppás
koppava gáddálas, čeavlá/i (-s)
koppelo goahppil
koppi visttáš, luoggu
koppi (pallon kiinniotto ilmasta) liiru; ottaa koppiváldit liirru, heittää koppiliirrustit, kopitella (palloa)liirrostallat
koppisiemeninen skáhpposiepman-
kopsahdella spoahkkit
kopsahtaa spoahkihit, spoahkehit
kopsauttaa spoahkkalit
kopse spoahkas
kopsuttaa spoahkuhit
koputtaa (ovea) skoalkkuhit, čoalkkuhit
koputus (oven) skoalkkuheapmi, čoalkkuheapmi
korahtaa skarkkihit
koralli korál´la
koralliriutta korál´laoahci, korál´larikti
korea go/arrat (-r´res)
koreileva čigŋá/i (-s), čigŋ/ii (-es)
koreilla čigŋát
koreilunhalu čigŋáivuohta
korento (hyönteinen) skážas
korento (kantamiseen) guoddinmuorra, oalgemuorra
kori kore ~ gore, geavllet, boarti, guoš´ši, mársu (R)
kori (auton) karosseriija
korina skarkkas
koripallo (pallo)korespábba; (pelinä)korespáppastallan
korista skarkit, skahrrat, skahraidit
koristaa čiŋahit, hervet
koristautua čiŋadit; koristautuneenačikŋagasas, koristautuneeksičikŋagassii
koriste čikŋa, hearva
koristeellinen hearvá/i (-s), hervejuv´von, čiŋahuv´von
koriste-esine čikŋadiŋga
koristella hearvvahit
koristella (ylen määrin vaatetta) strebmet
koristenauha hearvabáddi, čuolddabáddi
koristepaula čuolddavuotta
koristevaljaat (pl.) suomut (pl.)
koristus, koriste suopmu
korituoli veaddestuollu
korjaamo divohat
korjaantua divvašuvvat
korjailla divodit
korjailu divodeapmi
korjata divvut, divustit, divvulit; (jotakin asiaa)vuiget, njulget; tulla korjatuksidiv´vot, divvašuvvat
korjata (talteen) rádjat
korjaus divvun, divuhus, divodus; viedä korjaukseendivuhussii doalvut
korjauslaina divodanloatna
korjaustuki divodandoarjja
korjauttaa divuhit
korjuu rádjan
korkata gorket
korkea all/at (-a)
korkea paikka alladas; korkean paikan kammoalladasballu
Korkea veisu (Raamatun) Allalávlla
korkea-arvoinen allaárvosaš, allaárvvot
korkeahko allalágan
korkeajännite (elekt.) allagealdagas
korkeakoulu allaskuvla
korkeakouluopinnot (pl.) allaskuvlaoahppu
korkealaitainen (veneestä) ruvd/ii (-es)
korkealla allin, badjin, (korkeuksissa)allagasas
korkealle alás, bajás, (korkeuksiin)allagassii
korkeammalla alibus, allelis, alleleappos, badjelis, badjeleappos; (vähän)allelaččas, alibuččas
korkeammalle alibui, allelii, allelebbui, badjelii, badjelebbui; (vähän)allelažžii, alibužžii
korkeampi alit
korkeapaine alladeaddu
korkeasti allagit
korkeasuhdanne allakonjunktuvra
korkeatasoinen alladássásaš, alladásat
korkein alimus
korkeintaan eanemustá
korkeus allodat, (abstr.) allatvuohta; korkeudessaallodagas, korkeuteenallodahkii; korkeuksissaallagasas, korkeuksiinallagassii
korkeusero allodaterohus
korkeushyppy allodatnjuiken
korkeuskäyrä allodatsodju
korkki goarka
korkkiruuvi goarkasruva
korko reantu; maksaa korkoarentet
korko (kengän) jocca
korkokanta reantovuođđu, reantojuolgi
korkotappio reantomas´su
korkotulo reantoboahtu
korkuinen alu, allosaš (attr.); kolmen metrin korkuinen huonegolmma mehtera allosaš latnja, huone on kolmen metrin korkuinenlatnja lea golbma mehtera alu
koroke aládas
korostaa deattuhit, ovdandoallat, vuolláisárggastit; korosti tuota puoltasopimuksestavuolláisárggastii dien beali soahpamušas
korottaa (korkeammaksi)bajidit; (ylemmäksi)alidit
korotus bajádus, bajideapmi
korotusmerkki (mus.) alidanmearka
korpi buiga meahcci
korpimetso hur´rečukčá
korpiorvokki rohtoviola
korpipäästäinen guolbbavánddis
korpisuo vuovdejeaggi
korppi garjá, gáranas, biergogáranas, gumppegáranas, ruŋkegáranas, ruŋka, ruŋku, buldán, bulddogas, goarpa
korppikotka rábbegoaskin
korppu smierroláibbáš, kavringa, kávrret, goarpu (S), gorpo (S)
korpraali (mil.) korporála ~ korprála
korrelaatio korrelašuvdna
korrelaatti (kiel.) korreláhtta
korroosio korrošuvdna, borraluvvan
korruptio korrupšuvdna
korsetti korseahtta
korsi suoidnečalbmi, skážir
korskea goarga/t (-dis)
korte hoaš´ša, čuotnjátrássi
kortteeri orrunsadji
kortteli (kaupungissa) gávpotoassi, goartil
kortti goarta ~koarta, gorte; (pelikortti)spealla, lyödä korttiaspeallat
korttipöytä romffabeavdi
kortto guoržžu; korttoontuaguoržžuluvvat
koru čikŋa
koruton ovttageardán
korva (astian)geavja; (kodan)beallji; (kosken)guorvil
korva beallji; kallistaa korvaansa, ottaa kuuleviin korviinsabealji bivdit, váldit bealljái
korvaamaton buhttemeahttun, buhttekeahtes (attr.)
korvakoru beallječikŋa
korvakäytävä bealljeráigi
korvalehti bealljelasta
korvallinen (lakissa) bealljebiltu
korvamerkki (poron) bealljemearka
korvanalus nierrabealis
korvannipukka bealljebuoidi
korvapuusti doašká
korvapuusti (leivos) kánelgohttá
korvarengas bealljeriekkis
korvasieni buolljeguoppar
korvasärky bealljebávččas, bealljenávhlladat
korvata buhttet
korvatorvi bealljebohcci, bealljedorve
korvaus buhtadus
korvausmenettely buhttenmeannudeapmi
korvaussumma buhttensubmi
korvaustapa buhttenvuohki
korvausvaatimus buhttengáibádus
korvausvelvollinen buhttengeatnegas
korvausvelvollisuus buhttengeatnegasvuohta
korvavaha bealljegáhčči, bealljegás´si
korvien soiminen šorda; ruveta soimaan korvistašordot, šordašuvvat, šordohallat, hänen korvansa rupesivat soimaanson šordašuvai
korvike (esim. kahvin) buhttehus, seagut, surrogáhta (N)
korvo stámpa, sáve
kosatus (porohirvas viidentenä talvenaan) goasohas, goaisttas
kosia (perinteisessä kosinnassa) sogŋostallat
kosini (mat.) kosinus
kosinta (perinteinen) soagŋu; puhemies (kosiessa)soagŋoalmmái ~ soagŋoolmmái, puhenainen (kosiessa)soagŋogába
kosintalupa soagŋolohpi
kosiomatka soagŋu, käydä kosiomatkalla (porolla ajaen)soagŋus vuodjit
kosiosaattue, kosiomatkalaiset (pl.) soagŋofárru
kosiskelevainen irgá/i (-s), irggástallalas
kosiskella (jotakuta) irggástallat (soapmásii)
kosiskelu irggástallan
koska (milloin)goas
koska (sillä) dasgo ~ daningo ~ dannego; koska kerrangearddi, go juo
koskaan goas´sige ~goas´sege ~ goasge
koskea (jotakin, johonkin) guoskat (+ akk.; + ill.); (asiasta)guoskat, gustot
koskelo goalsi
koskematon (esim. maaperästä) guoskameahttun, duohtatmeahttun, lihkahallameahttun, ipmilviđá
koskenniska guoikkaoaivi
kosketella guoskkahallat
kosketin čuggenskáhppu
koskettaa guoskkahit
kosketus guoskkahus, kontákta
kosketusherkkä riisk/a (-kas); tuo lehmä on kovin kosketusherkkä, sitä on vaikea lypsää diet gussa lea nu riiska, dan lea váttis bahčit
koskeva guoskevaš, guoski
koski guoika; koskinenguoiká/i (-s), guik/ii (-es)
koskikara guoihgáhrit
koskikorento luossadivri
kostaa mávssahit, goastit (R)
koste (virraton paikka joessa) goatnil, gosttet (R)
kostea lá/vttas (-kta); (vaatteista, tulitikuista tms.)šláv/as (-va); pitää jotakin liian kosteanalávttašit
kostea sää njuoskkadat, lávttadas, njiezadat
kosteikko láktasadji, guovda
kosteus lávttas, lávttasvuohta
kosto mávssaheapmi, goastu (R)
kostonhaluinen máksoáŋgir (-is)
kostua láktat, šlávvat, šlávvanuššat; (äkkiä) lávttihit
kostua (ilmasta) njiehcat
kostua (kasteen vuoksi) laksut, laksot, laksehallat
kostuke lávttadas, njuoskkadas
kostuttaa láktadit; (vaatteista, tulitikuista tms.)šlávvadit
kota goahti; asustaa kodassagoađástallat, goađástit
kota-asuja (asuu mielellään kodassa) goađehas
kotakorva goahtebeallji
kotakylä (tunturissa) badjesiida
kotangentti (mat.) kotangeanta
kotapuu (ruode) goahtemuorra
kotasija goahtesadji
kotelo skáhppu, skuohppu; (hyönteisen)goahti
koti ruoktu, siida, báiki, goahtu (R)
kotiavustaja ruovttuveahkki
kotieläin šibit, giehtašibit; kotieläimet (pl.) šibihat (pl.), oamit (pl.)
kotietsintä viessodutkan
kotihiiri viessosáhpán, ruksessáhpán
kotihoidontuki ruoktodikšundoarjja
kotihoito ruoktodikšun
koti-ikävä ruovttuahkit
kotiin ruoktot, siidii, báikái
kotiinpaluu ruktuiboahtin
kotijoukkue ruovttujoavku
kotikaste ruovttugásta
kotikaupunki ruovttugávpot
kotikunta ássangielda
kotikylä ruovttugilli, goahtosiida (R)
kotilo guiski, riipu
kotimaa ruovttueana(n)
kotimatka ruovttumátki
kotimies (kodalla oleileva) goađeluholmmoš
kotipaikka ruovttubáiki
kotipaikkatodistus ruovttubáikeduođaštus
kotipiha ruovttušillju
kotirauha ruovtturáfi
kotiseutu ruovttuguovlu, goahtoeanan (R)
kotitalous ruovttudoallu, dállodoallu
kotitarvepyynti ruovttudárbobivdu
kotitekoinen ruovttus ráhkaduv´von
kotityö ruovttubargu
kotiuttaa ruovttuiduhttit; sáddet ruoktot
kotiutua ruovttuiduvvat
kotka goaskin
kotkansiipi vuogodolgi
kotkottaa gahkkat, gahkkit
kotoinen ruovttulágan
kotona ruovttus, siiddas, báikkis, goahtun (R), goađus (R)
kotona viihtyvä henkilö ruovttohas, dálohas, dálot
kotouttaa (maahanmuuttaja) servodahttit
kotoutua (maahanmuuttajasta) dovdagoahtit ruovtturiikan iežas ođđa ássanriika
kottarainen stárra
kottikärryt (pl.) tril´laborat (pl.); kärrätä kottikärryillätril´let
koukata fakkastit, roahkastit; (kalakoukulla)roahkastit
koukistaa (kättä, vartaloa) roaŋkkuhit, roŋket
koukistella roŋkkohallat
koukistua (ruumiinjäsenestä) roaŋkanit
koukkailla faggut
koukku faggi, roahkki; jäädä koukkuunfaggasit, roahkkasit
koukku (vieheessä) áŋkor
koukkuinen roaŋká/i (-s), roaŋk/kas (-e-), moalká/i (-s), moalk/kas (-e-); tulla koukkuiseksiroaŋkkagit, roaŋkut, moalkkagit
koukkuinen esine roaŋki
koukkunokka (nenästä, ihmisestä) skuohpponjunni
koukkusarvi (porosta) roahkkečoarvi
koukkuverkko (padossa) mohkkefierbmi
koukussa, käkkyrässä (hetkellisesti)roaŋkut; (pysyvästi)roaŋkkil
koukuta (kala vedestä) roahkastit
koulia (esim. ajokkia) oahpahit, obehit, skuvlet
kouliintua skuvlašuvvat
koulu skuvla
kouluaika skuvlaáigi
kouluaine skuvlaávnnas, fága (N)
kouluhallitus skuvlaráđ´đehus
kouluhaluttomuus skuvlavuosteháhku
kouluikä skuvlaahki
kouluikäinen skuvllavuloš
koulukaveri skuvlaskihpár
koulukeskus skuvlaguovddáš
koulukoti skuvlaruoktu
koululainen skuvlamánná, skuvllahas, skuvllalaš, skuvlavázzi
koululaitos skuvlalágádus
koululautakunta skuvlalávdegoddi
koululuokka skuvlaluohkká
koulumatka skuvlamátki
koulunjohtaja (johtajaopettaja) skuvlahoavda
koulunkäynti skuvlavázzin, oahppu
kouluosasto skuvlaossodat
koulupäivä skuvlabeaivi
kouluradio skuvlaradio
koulutalo skuvladállu
koulutoimi skuvladoaibma
koulutoimisto skuvlakantuvra (N, R)
koulutoveri skuvlaskihpár
kouluttaa skuvlet, oahpahit, obehit
kouluttaja skuvlejeaddji
koulutulokas skuvlaálggaheaddji
koulutus skuvlejupmi, skuvlen, oahppu
koulutusala skuvlensuorgi
koulutuskeskus skuvlenguovddáš
koulutustarve oahpahusdárbu
koulutustuki oahpahusdoarjja
kouluväsymys skuvlaváibasat
koura rábmá, čárvá, goapmir, čorbma
kourallinen čorpma ~ goapmira dievva, čorbmadoarvi
kouristus deahkkegeasáhat, krámpa
koutokeinolainen guovdageaidnulaš
kova gar/as (-ra), stroaŋg/gis (-a); pitää jotakin liian kovanagarašit
kova (tiukkaan tallattu, lumesta) šalk/kas (-a)
kovakourainen garragieđat
kovakuoriainen gobbá, goppás, ruovdegobbá
kovalevy (tietok.) garradiska
kovaosainen oaseh/eapme (-is), lihkoh/eapme (-is)
kovapäinen oahppameahttun
kovasti sakka, sakkarat, garrasit, (liian kovasti)bearehaga
kovasydäminen goavis (-is), goav/vi (-es), garraváimmot
kovaääninen jiedná/i (-s), jidn/ii (-es), ruoddjá/i (-s), rieddjá/i (-s), ruodjalas, riedjalas, šlábmá/i (-s), gaddjá/i (-s); kovaääninen ihminenčottagarga
kovaääninen (kaiutin) skájan, skájanas
kovemmin sakkabut, garraseappot
koventaa garradit
kovera go/bas (-hpe-)
kovera kulma (mat.) gohpečiehka
koverana (adv.)gobil
koverrella gobadit
koverrin goban
kovertaa gohpat
koveta garrat
kovettaa garradit
kovettua garrat; garralashelposti kovettuva
kovettua, kuivettua (nahkaesineistä) soaldut, soldut
kovettunut, kuivettunut (nahkaesineistä) soald/das (-a)
kovettuva, kuivettuva (nahkaesineistä) soaldul (-is)
kovimmin sakkamusat, garrasepmosit
kovin sakka, menddo, beare
kovistella (jotakuta) garastallat (soapmásiin); kovisteli lastaangarastalai mánáinis
kovisteluun taipuvainen garastallalas
kovuus garasvuohta
kraatteri kráhter
kranaatti granáhtta
kranttu ks. turhantarkka
kreivi greavva
kriisi kriisa
kriitikko kritihkkár, árvvoštal´li
kriittinen kritihkalaš
kristillinen (k)risttalaš, risttahas
kristillisyys ( k)risttalašvuohta
kristinusko (k)risttalaš osku
kristitty (k)risttalaš
kriteeri kritera
kritiikki kritihkka
kritisoida kritiseret, árvvoštallat
krokotiili krokodiila
kromosomi kromosoma
kromosomisto kromosomačoahkki
krooninen kronalaš
kruunata ruvnnidit
kruunu (päässä oleva, valtiovalta) ruvdna
kruunu (rahayksikkö)ruvdnu; -ruunuinen-ruvdnosaš
kruununprinssi ruvnnaprinsa
kruununsonni ruvnnavuoksá
kruununtila ruvnnadállu
kruununtupa ruvnnastohpu
kruununvouti ruvnnasundi
kude gođa
kudelma gođa; (keskeneräinen)gođán
kudinpuikko gođđinsággi, fáhccasággi
kudonta gođđin
kudos (anat.) gođus
kudosneste gođusgolggus
kudottaa (neulottaa puikoilla)gođihit
kuha šuđđi
kuhankeittäjä geassegollet
kuherrella sieradit
kuhina guđđa
kuhista (esim. toukista) guđđat, guđaidit, lađđat, lađaidit, njoavggistit
kuhmu guvhli, bavhli; saada kuhmuguvhllagit, guvhlut
kuhmuinen guvhl/las (-e-)
kuhnaileva ádjánahkes, ájahallalas, gearggah/eapme (-is), buibmá/i (-s), bus´sá/i (-s), duđđalas, njávval (-is)
kuhnailla ájahallat, ádjánuššat, áiggirdit, buibmat, busildit, láppezastit; (naisista)njávežastit
kuhnuri (koirasmehiläinen) varrismieđašeatni
kuihduttaa goldnadit
kuihtua goldnat
kuihtunut gol/nnas (-dna)
kuikka dovtta
kuin go, dego
kuinka mo ~ movt ~ mot, govt (R) ~ got (R) ~ gokte (R); kuinka pitkä? kuinka usein? jne. man guhkki? man dávjá? jna.
kuinkaan moktige ~ moktege ~ moge ~ movtge
kuiskailla, kuiskutella savkkástallat, savkkuhit, sapmat, samaidit
kuiskata savkalit; kuiskaten savkosii
kuiskaus savkaleapmi, savkkus
kuiske savkkas
kuisti veránda, olgofeaskkir
kuitata guitet, guittidit
kuitenkaan goittotge, goittot, goit
kuitenkin goittotge, goittot, goitge, goit, liikká, aŋkke, almmatge, dattege
kuitti guite
kuitu fiiber, sáras
kuiva goik/kis (-e-), (rutikuiva)ja/ŋas (-kŋa); pitää jotakin liian kuivanagoikkášit
kuiva maa goikkis; kuivalla maallagoikásis,kuivalle maallegoikásii
kuiva sää jakŋi
kuivahorros goikkádatadjágas
kuivahtaa goikalit
kuivakka (ihmisestä, eläimestä) ski/rras (-r´re-); tulla kuivakkaaksiskirragit, olla jossakin kuivakkaanaskir´rát, kulkea kuivakkaanaskirruhit
kuivakka olio skir´ri
kuivaliha goikebiergu; (kesän yli säilytetty)goastebiergu
kuivalihakeitto goastemális
kuivasuolattu kala spihkeguolli
kuivatali (ylivuotinen) goastebuoidi
kuivattaa goikadit
kuivatus goikadeapmi
kuivettua goikat, dáktat, goldnat
kuivike goikadus
kuivin jaloin goikejulggiid
kuivua goikat; helposti kuivuvagoikil (-is)
kuivua (rutikuivaksi) jakŋat; rutikuivaksi kuivuvajagŋi (-s), jagŋil (-is)
kuivuri goikkár, goikadanneav´vu
kuivuus goikkisvuohta
kuivuus (luonnonolosuhteena) goikkádat; pitkällinen kuivuusguhkálaš goikkádat
kuja gudji
kuka gii, guhte; (rajallisesta joukosta)guhtemuš, kuka teidän perheenne lapsista on vanhin guhtemuš din bearraša mánáin lea boarráseamos
kuka (taivutus) kukagii, ketä, kenengean, kenellägeas, kenellegeasa, kenen kanssageainna, kenenä, keneksigeanin
kukaan (taivutus) kukaangiige, ketään,kenenkään, geange, kenelläkäängeasge, kenellekäängeasage, kenenkään kanssageainnage
kukallinen (kukikas) lieđ´đá/i (-s), lieđđe-
kukaton ráseh/eapme (-is); tulla kukattomaksirásehuvvat
kukin guhtege, iešguhtege
kukinta lieđđun
kukinto lieđus
kukistaa vuoitit, njeaidit
kukistua vuoittáhallat, vuollánit, gahččat
kukka rássi, lieđđi, guhkká
kukkajäärä rássegobbá
kukkakaali lieđđegálla, diehppegálla
kukkakauppa rássegávpi
kukkakimppu vitku
kukkamaljakko rásselihtti
kukkanen rásáš
kukkapohjus lieđđevuođđu
kukkaro bursa, guhkkár
kukkaruukku rásselihtti
kukkavarsi lieđđenađđa
kukkia lieđđut
kukkiminen lieđđun
kukko vuoncáva(r)ris
kukkua guhkkat
kukkula boldni, čopma, dievvá, noahtal
kukkurainen čo/mas (-pme-)
kukkuroillaan (adv.) čomil, čomal
kukoistaa lieđđut, gildát
kuksa guksi
kulho gum´ma
kuljeskeleva vázzálas
kuljeskella jođašit, johtalit, golgat, lahppet (R)
kuljetella fievrrádallat
kuljettaa fievrridit; (autolla)vuojihit, (hevosella tms.)geasehit, (soutamalla)suvdit, suvddihit, sugahit
kuljetus fievrrideapmi
kuljetuspalvelus sáhtostanbálvalus
kulkea johtit, vánddardit, vádjolit
kulkea (edestakaisin, ulos ja sisään) joreštit, jorrat, joradit, jorggistit, liehkkat, bálgat, gihkat
kulkea (porukassa) ks. parveilla
kulkeutua (johonkin, jonkin mukana) fiervrasit, gártat
kulkukauppias golgogávpejas
kulkuneuvo fievru, johtinneav´vu
kulkureitti johtolat, geinnodat
kulkuri golgolaš
kulkutauti golgodávda, njoam´mudávda
kulkuttaa golgadit
kulkutusverkko golgadat; kulkutusverkon ohjainčoska
kulkuväline fievru
kullanetsijä gol´leohcci
kullanhuuhtoja gol´ledoidi
kullankaivaja gol´leroggi
kullata gol´let, gol´lehit
kullenuotta goldda; kalastaa kullenuotallagoldit
kullenuottaus goldin
kullero boallorássi, diehpperássi
kulloin goas
kulloinenkin guhtege
kulma čiehka
kulmahammas čiehkabátni
kulmakarva gulbmeguolga
kulmakerroin (mat.) čiehkagerddon
kulmakivi čiehkageađgi
kulmamitta čiehkamihttu
kulman kylki (mat.) čiehkajuolgi
kulman kärki (mat.) čiehkageahči
kulman puolittaja (mat.) beallidansáhcu
kulmapotku (jalkapallossa) čiehkačievččasteapmi
kulmaviivain čiehkadahkki
kuloheinä gullu, gulut (pl.)
kulorastas vuovderásttis
kulottaa (nurmikko) guluid boaldit
kuloutua gulluluvvat
kulta gol´li; hyvin kultapitoinengol´lá/i (-s)
kultahamsteri gol´lehámster
kultahippu gol´leirta
kultainen gol´lásaš, gol´le-, gollis ráhkaduv´von
kultainen leikkaus (mat.) gol´legorri
kultajyvä gol´lečalbmi
kultakaivos gol´lemiidna
kultakimpale gol´lečoaltu
kultamitali gol´lemedállja
kultapiisku beatnatnjuovčča
kultarikko gol´lenarti
kultarinta fiskesjievžžan, fiskesvizar
kultaseppä gol´lečeahppi, gol´lerávdi
kultasirkku gol´lecihci
kultasormus gol´lesuorpmas, (varsinkin kihlasormus)gollen
kultaus gol´lehus, gol´len
kultti kulta
kulttipaikka kultabáiki
kulttuuri kultuvra; kulttuuri-kultur-
kulttuurielämä kultureallin
kulttuurihistoria kulturhistorjá
kulttuurikeskus kulturguovddáš
kulttuurimuisto (muinaismuisto) kulturmuitu
kulttuurinen kultuvrralaš
kulttuuripolitiikka kulturpolitihkka
kulttuuritoimi kulturdoaibma
kulttuurityöntekijä kulturbargi
kulua (ajasta) vássit, gollat
kulua (esineistä) gollat
kulua ohueksi (kankaasta, vaatteesta) sáiganit, sáiggagit, sivllagit
kuluminen nohkan
kulunki gollu, mannu
kuluttaa (aikaa)vásihit, golahit
kuluttaa (jotakin) golahit, golladit
kuluttaa loppuun (jotakin) loaktit, nogahit, nohkadit; (nopeasti)loaktilit, kulutti hetkessä loppuun perintönsäloaktilii oatnelanbottas iežas árbbi
kuluttaja geavaheaddji, golaheaddji
kuluttua geažes; viiden vuoden kuluttuaviđa jagi geažes
kulutus geavaheapmi, golaheapmi, golahus
kulutuslaina golahanloatna
kulutustavara geavahangálvu
kuluva nohkavaš; (hupeneva)skolas, hohppil (-is), ho/hpi (-bis)
kumahtaa gumihit, goŋggihit
kumarainen guvr/ras (-e-), njag/as (-u-), guo/kkas (-gge-); (tulla kumaraiseksi)guvrragit, njagagit, guokkagit
kumarassa (hetkellisesti)guvrut, njahkut, guoggut; (pysyvästi)guvrril, njagil, guokkil; olla kumarassa guvrát, njahkkát, guoggát
kumarrella gopmárdallat
kumartaa gopmirdit, gopmirdastit
kumartua njahkalit
kumi gum´me
kumina gupma, gopma, goŋggas
kumina (eräs maustekasvi) gárvenat (pl.), gárven-
kuminauha gum´mebáddi
kumisaapas gum´megáma, gum´mestevvel, gum´mesáppat
kumista gupmat, gumaidit, goŋgit
kumivene gum´mefanas
kummajainen gummálaš
kummallinen árte/t (-gis), amas, vávas
kummastua imaštuvvat, imaštišgoahtit
kummeksua amašit, vávašit
kummi (naispuolinen) risteadni, (miespuolinen)ristáhčči, kummitrisvánhemat ~ risváhnemat
kummilapsi rismánná
kumminkin dattetge, liikká
kummipoika risbárdni
kummisetä ristáhčči
kummitella gopmahallat, gobmidit, gopmohallat, gummehallat
kummitteleva (jossa on paljon kummituksia)gobmá/i (-s); täällä on paljon kummituksiadát lea gobmás guovlu
kummitus gobmi, gopman, gummehus
kummityttö risnieida
kummitäti risteadni
kummivanhemmat (pl.) risvánhemat (pl.) ~ risváhnemat (pl.)
kummiäiti doal´liristeadni
kumollaan gopmut; kumollaan oleva gomu-
kumoon gopmut; mennä kumoongopmánit
kumossa gopmut
kumota gomihit
kumous (pol.) gomiheapmi, gomáhus
kumpaalle goappos
kumpaalta goappil
kumpare boldni, bunci, dieváš
kumpi goabbá; kummangoappá, kummallagoappás, kummallegoabbái, kumman kanssagoappáin
kumpikin goabbáge, goabbánai
kumppani guoibmi, verdde, skihpár
kumpu boldni, bunci, dievvá
kumpus (veripalttu) gumppus, guhppár, gámsu; valmistaa kumpuksiagumppostit
kun go
kunhan beare, gohan
kuningas gonagas; (korteissa) goŋge
kuningashuone gonagasviessu
kuningaskalastaja gonagasfiskár, jiekŋaloddi
kuningaskunta gonagasriika
kuningasmielinen gonagasmielalaš, rojalisttalaš
kuningasmielinen (subst.) gonagasmielalaš, rojalista
kuningasrapu gonagasreabbá
kuningatar dronnet;(korteissa)fruv´vá, rov´vá
kuninkaallinen gonagaslaš
kuninkaankartano gonagasgárdin
kuninkaanpoika gonagasbárdni, prinsa
kuninkaantytär gonagasnieida, prinseas´sa
kunnallinen gielddalaš, gieldda-, kommunála
kunnalliskoti gielddaruoktu
kunnallislaki gieldaláhka
kunnallisministeri gieldaministtar (N)
kunnallisministeriö gieldadepartemeanta (N)
kunnallisneuvos gielddaráđđi
kunnallispolitiikka gielddapolitihkka
kunnallisvaali gielddaválga; kunnallisvaalit (pl.) gielddaválggat (pl.)
kunnallisvaltuusto gielddastivra
kunnallisvero gielddavearru
kunnanelätti kás´sabiepmohas
kunnanhallitus gielddaráđ´đehus (S), gielddaovdagoddi (N)
kunnanjohtaja gielddahoavda (S), ráđđe/almmái ~ -olmmái (N)
kunnanlääkäri gielddadoavttir
kunnantalo gielddadállu (S), ráđđeviessu (N)
kunnantoimisto gielddadoaimmahat, gielddakantuvra
kunnanvaltuusto gielddastivra
kunnas dievvá
kunnes das´sáigo, das´sážiigo
kunnia gudni; antaa (jonkun) kuulla kunniansadieđihit (soapmásii), menettää kunniansagutnehuvvat
kunniakirja gudnegirji
kunniallinen gutnálaš
kunniallisuus gutnálašvuohta
kunniamerkki gudnemearka, medállja
kunnianhimo gudneáŋgirvuohta
kunnianhimoinen gudneáŋgir (-is)
kunnianloukkaus gudnerihkkun, gudnenjeaidin
kunnianosoitus gudnečájáhus
kunniapalkinto gudnebálkkašupmi
kunniaton gutneh/eapme (-is)
kunniattomuus gutnehisvuohta
kunnioittaa gudnejahttit
kunnioittava gudnebalolaš
kunnioitus gudnejahttin
kunnolla albmaláhkai, albmaládje, ortnet mielde, vuđolaččat
kunnollinen (ihmisestä) stánddalaš
kunnollisuus stánddalašvuohta
kunnon albma (attr.), endena (attr.); kunnon ihminenalbmaolmmoš, endena olmmoš
kunnossapito bajásdoallu, bajásdoallan
kunnostaa ordnet, ođadit, ođasmahttit, divodit, remontet (S)
kunpa vare, beare, vare dal juo; kunpa olisin nyt siellä!vare livččen dál doppe!
kunta gielda, suohkan, kommuna
kuntainliitto gielddaidlihttu
kuntainvälinen gielddaidgaskasaš, gaskagielddalaš (N)
kuntalainen gielddaolmmoš, gieldalaš
kunteus (porohirvas neljäntenä talvenaan) gottodas
kunto (esineiden) ortnet
kunto (ruumiillinen) álššat (pl.), vuoimmit (pl.), forbma, gundu (R); kuntosaliálšasále, kuntotestiálšateasta
kuntoilla vuoimmástallat, trim´met (N)
kuntoilu vuoimmástallan, trim´ma (N)
kuntouttaa veajuiduhttit, áhpáiduhttit
kuntoutua veajuiduvvat, vuoimmáiduvvat, návccaiduvvat, áhpáiduvvat, áhtat
kuntoutus veajuiduhttin, áhpáiduhttin
kuntoutusraha veajuiduhttinruhta
kuntura (yhdestä porosta saatavat ainekset) gottur; koipinahkakunturagámasgottur, suonikunturasuotnagottur
kuohita (puukolla)gáldet, (perinteiseen tapaan puremalla)gáskit
kuohkea (esim. leivästä) so/vttas (-kta)
kuohua boršut, duoldat, šávvat
kuohukerma fierrunlákca
kuokanterä guohkkedearri
kuokka guohkki
kuokkavieras bovdekeahtes guos´si
kuokkia guohkkat; (kuokkia vähän, kuopaista kerran)guohkastit
kuola soalsi, šliivi
kuola (eläimen) sáivi; kuolainen sáivá/i (-s)
kuolaava soalsá/i (-s), soals/sas (-e-)
kuolaimet (pl.) njálbmeruovddit (pl.)
kuolata (eläimestä) sáivvidit
kuolata (intr.) soalsidit, soalssistit
kuolata (trans.) soalssidit
kuolema jápmin; tehdä kuolemaajámadit, leat lahka jámi
kuolemaisillaan lahka jámi, maŋimuččaidis alde; kuolemaisillaan oleva henkilöjámadeaddji
kuolemanpelko jápminballu
kuolemantapaus jápmindáhpáhus
kuolemantauti jápmindávda
kuolemantuomio jápminduopmu
kuolematon jápmemeahttun; kuolematon sielujápmemeahttun siellu
kuoleskella (useista, vähin erin) jámadit
kuoleutua (kuoleentua) jápmásit, jápmašuvvat
kuoleva jábmi
kuolevainen jámolaš, jábmevaš
kuoliaaksi jámas, jábmejassii, heal´la
kuolinkamppailu jápmindoarru, heakkariidu
kuolinpesä (jur.) jápminbeassi (S), árbebeassi (N)
kuolinpäivä jápminbeaivi
kuolinsanoma jápmasáhka
kuolinvuode jápminseaŋga
kuolinvuosi jápminjahki
kuolio jámpaoažži
kuolla jápmit, nohkkat, oađ´đát, vádjolit (eret); (äkillisesti)jámistit, nohkastit; (kuolemaa tehden)jámadit
kuolla (teurastettavasta porosta) njuolgat, ravgat, gaidnat, geaiggagit, geaiganit, geaigasit, goaiggagit, goiget, njaŋggagit
kuolleenmullat (kansantarustossa; noidan käyttämä apuväline pahojen henkien päällepanoon jonkun päälle) jámešmuolddit (pl.), jámešsáddot (pl.)
kuolleisuus jámolašvuohta, jápminlohku, jápminvuohta
kuollut jápmán, jápma-
kuomu goahki; varustaa kuomullagoahkádit
kuomu (auton) biilagoahki
kuona-aine bázahusávnnas
kuonokoppa (purevalle koiralle) njunneskuohppu, vuoŋas
kuontalo vuorraset nissonolbmo čurges vuoktabunta
kuontalo (kehrätessä) guonddal
kuopaista goaivvastit, goivet, goistet
kuopalla (adv.) rokkil, gobil, leakkil
kuopia goaivut, goistet
kuoppa roggi, gohpi; rokkádat, gobádat, leaggi, juggi; mennä kuopallerokkagit
kuoppainen roggá/i (-s), ro/kkas (-gge-), gohppá/i (-s)
kuoppaleuka (leuassa vako) suorregáibi
kuopus váhkar; Heikki-poju on meidän kuopuksemmeHeaika-bánneš lea mun´no váhkar
kuore guora
kuori (kirkossa) koarra
kuori (pintakerros) garra; paksukuorinengar´rá/i (-s), gar´r/ii (-es)
kuoria (esim. perunoita) gar´ret, gárvet, gárvvihit
kuorikerros gierageardi
kuorittu maito, kurri skum´mamielki, lavdojuv´von mielki; kuoria maitoaskum´met, lavdit
kuorma guorbmi, lásta, fárbmi
kuorma-auto guorbmebiila, lástabiila
kuormaside gárastat
kuormata lástet, guorpmi ráhkadit
kuormittaa noađuhit
kuoro goarra
kuorolaulu goarralávlun
kuorsailla skuhraidit, snuhraidit
kuorsata skuhrrat, snuhrrat; (hetkisen)skuhrihit, snuhridit
kuorsaus skuhrra, snuhrra
kuosi fárda, hápmi
kuovi guškkástat, guškil, guškken
kuovisirri duottarviroš
kupari veaiki, gubar; jossa on paljon kupariaveaiká/i (-s)
kuparihohde veaikešlienja
kuparikiisu (miner.) veaikegiisi
kupata guhppet
kupera čo/mas (-pme-)
kupera kulma (mat.) čopmečiehka
kuperana (adv.) čomil
kuperkeikka heittää kuperkeikkaaguhparastit, guppirdit
kupillinen gohpa ~ gohpu dievva
kupla bulljarakkis, bulljaras, bulljar
kuplahylje ávjjur
kuplia buljardit, bulljarastit; (puurokattilasta)šluhpardit, duhrrat, duhraidit
kupoli kupola, kuhppel
kuppa syfilis, knáhppá ~ náhppá ~ nábá, fránsos
kuppari guhppár, guhppejeaddji
kuppaus guhppá, guhppemuš
kuppi gohppa ~ gohppu
kupristua goabagit
kuprulla goabal
kupu (linnulla) buokŋa
kura stánži, loški, ráhpi, rábát, luhča
kurainen stánžžas, stánže-, lošk/kas (-a), ráhppái/s (-s)
kure, kurttu (vaatekappaleessa) snorastat
kureella (vaatekappaleesta) snoril
kurekenkä (tavallisesti nutukas) guretgáma
kurenauha snoraldat, snoraldatbáddi
kuri skihkka, stivra, ortnet, huvda, stánda, goksa (R); pitää kurissagokset (R)
kurikka šluppot
kuristaa buvihit
kuristua buvvánit, buv´vot
kuriton stivrrah/eapme (-is), huvddah/eapme (-is), iešlágan, baháguren (-is); tulla kurittomaksistivrrahuvvat, huvddahuvvat
kurittaa ráŋgut, ráŋggáštit, bagadit, bagadallat, huvdet, gokset, govset, gurehit, obehit
kurittomuus stivrrahisvuohta, huvddahisvuohta
kurja vártnuh/eapme (-is), geahnoh/eapme (-is), skárb/bas (-a), árk/i (-kes), ussel (-is); tulla kurjaksivártnuhuvvat
kurjenjalka suotnjoruški
kurjenkanerva varravárbu
kurjenmiekka fiskesiris
kurjenpolvi alitrássi
kurjentatar guorggajuopmu
kurjistaa goaridit
kurjuus vártnuhisvuohta
kurki guorga
kurkistaa guovllastit, guovlalit
kurkistaminen (kurkkaus) guovlaleapmi
kurkkia guovlat, guovlladit
kurkku čotta; kurkun täydeltä, kurkku suoranačoddat vehkui, kurkusta alas čottaráigge,mennä (ruoasta) väärään kurkkuunmannat boasttočoddagii
kurkku (vihannes) gurka, águrka
kurkkukipu čottabávččas
kurkkumätä difteriija
kurkkutauti čottadávda
kurkotella (jotakin tavoittaakseen) faŋuhit ~vaŋuhit, faŋuhaddat ~ vaŋuhaddat
kurkotella (kaulaansa) gaŋkát
kurkottaa fakŋalahttit ~ vakŋalahttit, faŋaldahttit ~ vaŋaldahttit, fatnalahttit ~ vatnalahttit
kurkottaa (kaulaansa) gaŋket
kurkottautua (kerran)fakŋalit ~vakŋalit, (useaan kertaan)fakŋut ~ vakŋut
kurkunkansi guoggomaslohkki
kurkunpää guoggomas
kurmu gurbmá; poistaa kurmujagurbmet
kurmuinen gurbmá/i (-s); tulla kurmuiseksigurbmut
kurmuinen poro gurpmat, gurbmon
kurmupaarma gurbmáloddi, sealgeboaru
kurnuttaa (sammakosta) ruovgat
kurnuttava (sammakosta) ruovgi
kurnutus (sammakon) ruovggas
kuroa snorrat
kurokaulainen faŋk/kas (-e-) ~ vaŋk/kas (-e-)
kurokaulainen olio faŋki ~ vaŋki
kurouma snorri
kuroutua snorrasit
kurpitsa gurbbet
kursaileva guossástahkes, guossaskas
kursailla guossástallat; ei tarvitse kursailla, ei muuta kuin otat lisää sitä lohikeittoaii dárbbaš guossástallat, eambbo válddát lasi dan luossamáli
kursiivikirjain njagubustávva
kursiiviteksti njaguteaksta
kurssi gursa
kurssilainen gursalaš
kurssitarjonta oahppofálaldat
kurtistaa snor´rehit, snorrasahttit
kurtistua roamššagit
kurtistua (nahkavaatteesta) snorranit, snorragit
kurttu roamši
kurttuinen sno/rras (-r´re-)
kurttukaali roamšogálla
kurtussa roamššil
kurtussa (nahkavaatteesta) snoril
kuru gurra, skurču
kurvata skirvehit, skav´vehit
kusaista guččastit
kuseskella guččadit
kusettaa guččahit
kusi gužža
kusiumpi (porolla) gužžabava
kuski sáhttolaš, kuska (S), šaföra (N)
kusta gužžat
kustannus goasttádus, gollu
kustannusarvio golloárvvoštallan
kustantaa goasttidit
kustantaja goasttideaddji
kustantamo girjelágádus
kutakuinkin sullii, sulaid
kutea gođđat
kuteminen gođđan
kuten dego, nugo
kutina sakŋideapmi
kutista sakŋidit
kutista (toisen koskettaessa) čagalduvvat; helposti kutiavačagalduhkes
kutistua játnat; helposti kutistuvajádnil (-is)
kutistunut (nahasta, nahkaisesta vaatekappaleesta) já/nas (-tna)
kutistuttaa játnadit
kutittaa čagalduhttit
kutoa gođđit; (koristevyötä) čuoldit
kutoja gođ´đi
kutomakone gođđinmašiidna
kutomakäpy gođđingeahpa
kutomateollisuus gođđinindustriija
kutominen gođđin
kutomo gođáhat
kutsu bovdehus, bovdejupmi
kutsua (johonkin) bovdet
kutsua (joksikin) gohčodit (manin nu)
kutsumanimi gohčodannamma
kutsumaton (vieraasta) bovdetkeahtes (attr.)
kutsuvieras bovdejuv´von guos´si (ks. kuokkavieras)
kuttu gáicaeadni
kutu gođđu
kutukala gođđoguolli
kutumatalikko gođđonjuorra
kuu mánnu
kuudenneksi (lueteltaessa) guđádassii
kuudennen kerran guđádis
kuudennes guđádas
kuudes guđát
kuudesti guhttii
kuudestoista guhttanuppelogát
kuudettakymmentä guđátlohkái; kuudettakymmentä käyvä henkilöguđátlohjahkásaš olmmoš
kuukahtaa (makuulleen)njaŋggihit, njaŋgat, njaŋgasit, njaŋggiidit, njulget, njulgestit
kuukausi mánotbadji, mánnu;kuukauden ikäinen mánnosaš
kuukausittain mánnosaččat
kuukausittainen mánnosaš
kuukautiset (pl.) mánnosaččat (pl.), mánnomearkkat (pl.), mánodávddat (pl.); kuukautiskiertománnosašjohtu, kuukautiskivutmánnosašbákčasat, kuukautisvuotománnosašgolgan, kuukautissidemánnosašlivsku
kuukkeli guovssat
kuukunen (maamuna) suovvaguoppar
kuula (urheiluväline) jorbu, ruovdespábba
kuulakärkikynä luođđapean´na, boallonjunpean´na
kuulalaakeri luođđaláger
kuulantyöntö jorbosuhppen, kuvllásuhppen
kuulemma gul, gulama, gul´loma, gul´lo; hän on kuulemma muuttanut muualleson gul lea fárren eará sadjái
kuuliainen jegolaš, gulolaš, doahttil (-is)
kuuliaisuus jegolašvuohta, gulolašvuohta
kuulija gul´li
kuulijakunta guldaleaddjit (pl.)
kuulla gullat; (äkkiä, vähän)gulastit, alkaa kuullagul´lát, kaikkien kuullenbuohkaid gullut, ei ollut kuulevinaan ii dahkan gul´lin
kuulo gullu; kuulo-gullan-
kuuloaisti gullu
kuuloetäisyys gulámuddu; kuuloetäisyydellägulámuttos, kuuloetäisyydellegulámuddui; he olivat kuuloetäisyydellä toisistaansoai leigga gullolagaid
kuulohermo gullunearva, gullusuotna
kuuloke bealjus, jietnabealjus
kuulolaite guldalanbierggas
kuuloluut (pl.) gulludávttit (pl.)
kuulostella beljohallat, bealljebealástallat, bealljeskaddarastit
kuulosuojain bealljesuodji, suodjebealjus
kuulovammainen bealjeh/eapme (-is), guluh/eapme (-is)
kuulua gul´lot
kuulua (johonkin) gullat (masa nu)
kuulua (tapahtuvan) beaggit (+ inf.)
kuuluisa beakkán, beakkálmas, dovddus, gululmas, gerelmas
kuulustelija gažadeaddji, ášši dutki
kuulustella gažadit, dutkat
kuulustelu gažadeapmi, dutkan, dutkkalmas
kuuluttaa almmuhit, gulahit, dieđihit
kuuluttaja gulaheaddji
kuulutus almmuhus, dieđáhus; (avioliittoon)gulahus
kuuluva (+ ill.) gul´levaš, gul´li
kuuluvuus (+ ill.) gul´levašvuohta
kuuluvuusalue gullanviidodat, gul´lonviidodat
kuuma báhk/as (-ka); hehkuvan kuumaháitt/is (-es)
kuume feber, báhkkadávda
kuumentaa báhkadit
kuumentua báhkkanit
kuumuus báhkka, báhkas; báhkasvuohta
kuunnella guldalit
kuunnelma gulddalmas
kuuntelija guldaleaddji
kuunteluoppilas guos´seoahppi
kuunvaihde mánnomolsun
kuura (maassa) bihci; mennä kuuraanbihcut
kuurata (esim. lattioita) skuvret
kuuro (kuulovammainen) bealjeh/eapme (-s), guluh/eapme (-is)
kuuro (sadekuuro) oakti
kuuroinen (ilmasta) oaktá/i (-s)
kuuroutua bealjehuvvat, guluhuvvat
kuusi guhtta; kuusi ihmistä, kuuden joukkoguđas
kuusi guossa
kuusikko (kuuden joukko)guđas
kuusikko (metsä)guossavuovdi
kuusikulmainen guđačiegat
kuusikymmentä guhttalogi
kuusio čoalčerássi
kuusipeura luostegoddi
kuusisärmäinen (esim. työkalun kärjestä) guđaborat
kuusitahokas (geom.) guđaseainnahas, heksaedar
kuusitiainen čáhppesgaccet
kuusitoista guhttanuppelohkái
kuutamo mánoheahpi; kuutamollamánoheahpin, kuutamoyömánohatidja
kuutio (geom.) guđahas, kubihkka
kuutiojuuri (mat.) guđahasruohtas
kuutiometri guđahasmehter, kubihkkamehter
kuutonen guđeš
kuutti njurjočivga, jiepma, njákču
kuva govva
kuvaaja (mat.) govvideaddji
kuvaamataito (oppiaine koulussa) govvidandáidu
kuvaava govvideaddji
kuvaelma govvádallan
kuvailla govvidit, muitalit dárkileappot, bagadallat; (esim. kulkureitti)válddahallat
kuvajainen suoivvagovva
kuvallinen govalaš
kuvanveistos govvačuolus
kuvanveistäjä govvačuol´li
kuvapatsas govvabázzi
kuvaruutu šearbma, suojus
kuvasarja govvaráidu
kuvata govvidit
kuvata ks. valokuvata
kuvataide govvadáidda
kuvataiteilija govvačeahppi
kuvateksti govvateaksta
kuvatus romanas, romat; tuota kuvatusta ei kyllä kannata ripustaa seinäändien romanasa ii gal gánnet heŋget seaidnái
kuvaus govvideapmi, govvádus
kuvauspäivä (valokuvan) gov´venbeaivi
kuve gilga, siidu
kuvernööri guvernevra
kuvio govus, govadat
kuvitella govahallat, fantaseret; kuvitteellinengovahal´lon
kuvittaa illustreret, govaid sárgut
kuvitus illustrašuvdna, govat (pl.)
kuvottaa minua kuvottaamus gákkaha váimmu
kvaliteetti kvaliteahtta ~ kvalitehta, šládja
kvantiteetti kvantiteahtta ~kvantitehta, mearri
kvanttifysiikka (fys.) kvántafysihkka
kvanttiteoria (fys.) kvántateoriija
kvartetti kvarteahtta
kvartsi kvárca
kvartsiitti (miner.) kvárcihtta
kyetä bastit, nákcet, mun´net, stovet; (jaksaa)nagodit, nagadit, nahkat, nahkášit
kyhmy buggi, bavhli, jarri, maršu
kyhmyhaahka bursanjunni
kyhmyinen buggá/i (-s), jar´rá/i (-s)
kyhmyjoutsen boallonjukča
kykenevä sáhtteš (-is) ~ sáhttes (-is)
kykkiä naf´fát, nol´lát, guoppuštit
kyky návccat (pl.), searat (pl.)
kyljittäin gilgalagaid, siidolagaid
kyljys koteleahtta
kylki gilga, siidu; kyljellään, kyljelleengilgut, gilggalis
kylkijuova (karvoituksessa) luosti
kylkiluu erttetdákti; (lihoineen)erttetsárgi
kylkiviiva (kalan) siidosárggis
kylliksi doarvái, nohkka; (syömisestä)gallás
kyllä gal
kyllä, niin (myönnettäessä kysymykseen) ná ("naa")
kyllähän galahan, galahal
kylläiseksi (kyllin) gallás
kylläpä galahal
kyllästyttää dolkadit, dolkkahit, suivvastuhttit
kyllästyä dolkat, dolkkástuvvat, váibat, váivvástuvvat, gievdat, suivvastuvvat, givssástuvvat; gal´lánit, oažžut doarvái, ravgat bunci (+ lok.)
kyllästyä (johonkin ruokaan) golpat (+ ill.); (kovasti)bal´lát (+ lok.); oli lopen kyllästynyt hernekeittoon, jota oli joutunut rintamalla ollessaan päivittäin syömäänlei bal´lán heartamális, maid lei šaddan beaivválaččat borrat soahtešiljus
kyllääntyä (tulla kylläiseksi) gal´lánit
kylmettyä galbmot; päästää kylmettymäängoalludit; päästi itsensä kylmettymään ja sairastuigoalludii iežas ja buohccái
kylmyys galmmasvuohta, čoaskkisvuohta
kylmä gal/mmas (-bma); (ilmasta, tuulesta)čoask/kis (-a), kylmä ilmačoaskin, galmmádat, galbma dálki; pitää (liian) kylmänä galmmašit, (ilmaa, säätä)čoaskkášit; tuntua kylmältä galmmistit
kylmäkiskoinen juvd/u (-dos)
kylmänarka (adj.) gološ (-is), gollolas, bivuh/eapme (-is), galmmeš (-is), gánas (-is), oar/tnjes (-e-)
kylmänarka ks. vilukissa
kylmänhorros galbmaadjágas
kylmänkankea ganttas (-); kangistua kylmästägantut, gantteštuvvat
kylmänä (kylmiltään) galmmasnaga; sen voi syödä kylmänädien sáhttá borrat galmmasnaga
kylmästi (armotta) galbmasit
kylmätä galmmistit, čoskkiidit
kylmäverinen čoaskavarat, čoaskačoalat
kylpeä (ottaa kylpy) lávggodit
kylpy lávgu
kylpyamme lávgolihtti
kylpyhuone lávgalatnja
kylpylä lávggohat
kyltti galba, šilta (N), varustaa kyltillägalbet, šiltet (N)
kylvettää (jotakuta) lávgut; kylvetti lastaanlávggui mánás
kylvää gilvit; kylvää valheitagiellásiiguin johtit, giellásiid gilvit
kylvö gilvin
kylvösiemen gilvva
kylä gilli, siida; jonkun luo kyläänsoapmása guos´sái, jonkun luona kylässä soapmása guossis
kyläillä gal´lestallat, guossástallat
kyläkarhiainen dipmabiššan
kyläkumppani siidaguoibmi
kyläluuta (kova kulkemaan muissa paikossa) golgoseahkka, golgoseaibi, golgodiŋga
kyläläinen gili olmmoš, gillilaš
kylänurmikka sieivasuoidni
kylätoimikunta gilidoaibmagoddi
kymmenen logi; kymmenen ihmistä, kymmenen joukkologis, kymmenen numerologeš, kymmenenneksilogádassii, kymmenennen kerranlogádassii
kymmenes logát
kymmenesosa logádas
kymmenittäin logiid mielde
kymmenjärjestelmä logešvuogádat
kymmenkunta logemađe, logenáre; logemat, logenár
kymppi (numero 10) logeš
kymppi (puhtaan valkoinen poro) gabba, riš´šagabba
kyniä gaskit, gavvit
kynnenjälki gazzasadji
kynnys šielbmá, lasá ~ lassá
kynsi gazza; kynsin hampain gaccaid bániid,joutua rajuilman kynsiin fáhtehallat garradálkái
kynsiluu gazzadákti
kynsisammal gazzasámil
kynsiä gazzut
kynttilä ginttal
kynttilänjalka ginttaljuolgi
kynttilänpäivä gintalbeaivi
kynttilänsydän ginttalveaika
kyntää (maata, peltoa) veltet, jorgut eatnama, ploget
kynä pean´na
kynäkotelo pean´naskáhppu
kypsentää (ruokaa) giksadit; (leipää, pullaa) goikadit
kypsymätön láttakeahtes (attr.)
kypsyttää (marjoja, hedelmiä, ajatuksia) láddadit
kypsyys (marjan, ajatuksen) láttasvuohta
kypsyä (marjasta, hedelmästä, ajatuksista) láddat; (vähitellen)láttadit
kypsyä (ruoasta) giksat
kypsä (marjasta, hedelmästä) lá/ttas (-dda), látta-
kypsä (ruoasta) gi/vssas (-ksa)
kypärä oaivesuodji, suodjegahpir, jealbma (N)
kyrillinen kyrillalaš
kyrmyniska gubbeniski
kyrpä (vulg.) ks. siitin
kyseinen guoskevaš, máinnašuv´von, gažaldatvuloš, jearaldatvuloš, diet; kyseisestä asiasta ei ole vielä keskusteltu dien áššis ii leat vel ságastallojuv´von
kysellä jearahit, gažahit
kyselylomake jearahallanskovvi
kyssäkaali boallogálla
kysyjä jear´ri
kysymys jearaldat, gažaldat, gažalmas (R)
kysymysmerkki gahčanmearka, gažaldatmearka
kysymyssana gahčansátni
kysyntä jearalmas, jearru; poronlihaan on ollut viime aikoina kova kysyntäbohccobirgui lea leamaš dáid guhtaliid garra jearalmas
kysyä jearrat, gahčat
kysäistä jearralit, gahčalit, gažastit
kyteä cahkat; (palaa huonosti)sitnjat
kytkentä (ajoneuvossa) goallosteapmi
kytkeytyä laktásit, čatnasit
kytkeä laktit, čatnat; (peräkkäin) goallostit; (yhteen)roahkohit
kytkin lavtta, lakti; (sähkövirran tms.)botkkon
kytkös goallus
kyttyrä buggi, gurpi
kyttyrälohi ruoššaluossa, buggeluossa
kyttyräselkä (ihmisestä) buggi
kyvykäs searalaš, sear/ra (-as), návccalaš; (lahjakas)vitm/at (-es), oahpalaš
kyvyttömyys návccahisvuohta, sealggahisvuohta, arvvahisvuohta, stánddahisvuohta
kyvytön návccah/eapme (-is), sealggah/eapme (-is), arvvah/eapme (-is)
kyy mirkoguovdi, bosttagearpmaš
kyyditellä sáhtostallat
kyyditä, kyydittää sáhtostit, givttahit, vuojihit
kyyhkynen duv´vá
kyyhöttää náđ´đát, náđđahit, huhttát, naf´fát, jurbmát, skuvdnját
kyykistellä čeagŋát, čeagŋádit, čeagŋut, nol´lát
kyykistyä čegŋet, nollagit, noliidit, naffagit; (äkkiä)nollihit
kyykkyyn, kyykyssä čeagŋut, nol´lut
kyynel ganjal
kyynelehtiä ganjaldit, ganjaldallat
kyynelkäytävä njunneganjaloarri
kyynelrauhanen (anat.) ganjalráksá
kyynelsilmin ganjalčalmmiid, ganjaldala
kyyneltiehyt (anat.) ganjaloarri
kyynärluu olggut dieigu
kyynärnivel gaigŋirlađas ~ gardnjillađas
kyynärpää gaigŋir ~ gardnjil; tyrkätä kyynärpäälläängaigŋirastit ~ gardnjilastit
kyynärtaive giehtagávva
kyynärä (mitta) állan; mitata kyynärin állanastit
kyyristellä (puuhailla kumarassa) gupmaruššat, gopmaruššat, skupmaruššat, guvdnjut, guvnnjuštit, guoppuštit, guoggaruššat
kyyristyä čegŋet, náđđut
kyyryssä guoggarasas, guoggut, náđđagasas, huhttagasas
kyyryyn guoggarassii, guoggut, náđđagassii, huhttagassii
kyyrötellä guoggarastit, guoggaruššat, guoppuštit
kyyti fárru, sáhttu, gikta; jonkun kyydissäsoapmása fárus, jonkun kyytiinsoapmása fárrui
kyytimies sáhttolaš, sáhttoolmmái
kyömynenä goampenjunni, skoalbmenjunni
kädenselkä giehtasealgi, giehtaramas
kädensija giehtasadji; kädensija airossahopmir
käenkaali gieganjuovčča
käenkukka giegalieđđi
käenpiika giegabiigá
käetä (meinata aikovansa) geahkat, geagadit; sanoi aikovansa sinne lähteägeagai dohko vuolgit
kähertää smarvet, smarfet
käheyttää seađđudit, siđđudit
käheytyä seađđut, siđđut, siđasmuvvat
käheä seađas (-), siđus (-), si/nas (-tna), siđvvas (-), ruost/tas (-a)
kähveltää snuohtardit, jávkadit, livkalit, njávkkastit, luogirdit
käki giehka
käkkyrä moalki
käkkyräinen roaŋk/kas (-e-), moalk/kas (-e-)
kälmi skealbma
kälmätä skelbmošit
kälvettyä (kovettua, lehtipuusta) gálvat
käly (miehen veljen vaimo)gálojeatni, (vaimon sisko)sivjjot
kämmen goapmir, rábmá
kämmenpohja giehtaváimmus, čorbmaváimmus
kämmenpuoli (kintaassa) vávssebealli
kämmensyrjä giehtaloahpu
kämppä meahccestohpu, barta, gámpá (S), hyhtta (N)
kännissä badjeloivviid juhkan, hálva juhkan, bihkkan, bihkkanaga
kännykkä mátketelefovdna
känsä spártu
käpristyä (esim. tuohesta) goarvvagit, goarvanit, goarvasit
käpy bihcabáhcat, bihcabáhcahas, báhcat, bihcebáhce
käpy (verkon paikkaamiseen) geahpa
käpylintu bihcebásloddi, ruos´sanjunni
käpylisäke (anat.) báhcatráksá
käpyrauhanen (anat.) báhcatráksá
käpytikka bihcebásčáihni
käpälä geahpil, rábmá
kärhilehti (bot.) fakŋolasta
käristys biđus, steaika ~ steaikka
käristää biđđit, steiket
kärki geahči; (puukon, puikon tms.)njunni
kärkihärkä (raidon etummainen vetoporo) njunušheargi
kärkijoukko njunnošat (pl.); kärkijoukossa, kärjessänjunnošis
kärppä buoidda
kärpänen čuru ~ čurrot
kärpässieni čurotguoppar, čuorpmasguoppar
kärryt (pl.) jor´rit (pl.), skearrut (pl.), jikkat (pl.); kottikärryt(pl.) tril´laborat (pl.)
kärrätä skerrostit,tril´let, jor´riiguin fievrridit
kärsimys gil´lámuš
kärsimätön gierdameahttun, gierddoh/eapme (-is)
kärsivällinen gierdavaš, gierdil (-is)
kärsivällisyys gierdavašvuohta
kärsiä gil´lát, biidnašuvvat; kyetä kärsimäängil´lástuvvat
kärsä (norsulla, sialla) njunni, gearsi
kärsäkäs (kuoriaislaji) njunehas
kärttyisä erd/ui (-os), duskkas (-), duská/i (-s)
kärttää vuorjat, vuorjjildit, bivdalit, bivdduhit, ánuhit, fáđašit, fáhtit
kärventynyt (maultaan) skeartnja; ruveta maistumaan kärventyneeltäskeartnjagit
kärventyä (esim. karvoista) guosmut
kärventää (esim. karvoja) guosmudit
kärvistellä (kylmissään)goadnát
käry, katku skeartnjas
käryttää (palaa huonosti) sinjaidit
kärähtää (esim. karvoista) guosmmehit
kärähtää (pahanteosta) gávnnahallat
käräjät (pl.) gearregat (pl.), diggi (N)
käräjätupa gearretstohpu (S), diggestohpu (N), diggeviessu (N)
käräjöidä (käydä oikeutta) lágastit, lágastallat, gearregastit (S), gearreguššat (S), diggot (N)
käsi giehta
käsiala giehtačála
käsijarru giehtagoazan
käsikirja giehtagirji
käsikirjoitus giehtačálus, mánus (N)
käsikkäin giehtalagaid
käsikopelolla gieđaguluin, gieđagulul, giehtasesiin
käsikähmä moccáskeapmi, mokkáskeapmi, mokkodeapmi; joutua käsikähmäänmoccáskit, mokkáskit, oktii gieđaid šaddat
käsilaukku giehtalávka, veasku
käsine giehtagárvu; fáhcca, suorpmat, suorpmahat, suorbmafáhcca; gistta, rahpot
käsiote (johonkin) sálva; tarrata kädellään (johonkin)sálvat ~ sálvit
käsipallo (pelinä)spábbasuohppun; (pallo)suohppunspábba
käsipuoli (yksikätinen) giehtatbealli
käsiraha giehtaruhta
käsiraudat (pl.) giehtaruovddit (pl)
käsisaha nurkesahá
käsite doaba, fáhtehus
käsitellä gieđahallat, giehtadallat, meannudit (+ kom.); (konkr.)giehtaguššat
käsitteellinen doabalaš, abstrákta
käsittely gieđahallan, giehtadallan, meannudeapmi; giehtaguššan (konkr.)
käsittelytapa gieđahallanvuohki, meannudanvuohki
käsittää áddet, ipmirdit, fihttet; (osapuilleen)guopmat
käsitys áddejupmi, ipmárdus
käsityö giehtaduodji, duodji; tehdä käsitöitä duddjot, (vähin erin)duddjostallat
käsityökonsulentti duodjebagadeaddji
käsityömestari duodjemeašttir
käsityömyymälä duodjegávpi
käsityöntekijä duojár
käsityönäyttely duodječájáhus
käsityöpaja duodjebádji
käsityöperinne duodjeárbi
käsityöyhdistys duodjesearvi
käsivarsi giehtaruohtas, giehtagiera
käskeä gohččut, mearridit, mearrat; bivdit, dáhttut, sihtat, ávžžuhit, ávžut
käsky gohččun, mearrádus, geasku; saada käsky (johonkin tai tekemään jotakin)gohčohallat
käsky (rel.) báhkkon; Jumalan kymmenen käskyäIpmila logi báhkkoma
käskyläinen gohčostat, giehtagohčostat, gieđaguhkit; bálvá, reaŋga, biigá
käteinen raha reaidaruhta, kontánta; maksaa käteisellämáksit reaida
kätevä anolaš, vuogas; (käsistään) gieđalaš
kätilö jorttamovra, sealgeeadni, čielgeeadni, čalbmeeadni, čalbmeáhkku, giehtaáhkku; toimia kätilönäjorttamovret, jorttet, jovret
kätkeytyä čiehkádit
kätkeä čiehkat
kätkyt gietkka
kätkö čiehká
kätkömuisti (tietok.) čiehkámuitu
kätkössä čihkosis, čiehkagasas
kätköön čihkosii, čiehkagassii
kävelijä vázzi
kävellen, jalkaisin vácci
kävellä vázzit; (käveleskellä)váccašit, (reippaasti)vázzáladdat; ryhtyä kävelemään váccáskit, lähteä kävelemäänvázzilit, vázzát, käydä jossakin kävellenváccašit gos nu,lähteä viemään kävellenváccáldahttit
kävellä (joitakin kävelytapoja) deamput, steamput, loamput, goantut, steanžut, steánžahit, steanžžuhit, meafardit, marššuhit, boalčut, boalččuhit, lávkut, lávkkodit, duolmmadit, loaiddadit, háhccut, háhcuhit, hárčut, hárččuhit, hár´rut, hárruhit, reahccut, loaggut, jarfut, jarffuhit; (lähteä kävelemään) vázzilit, vázzát, deampulit, loampulit, šlimpulit, goantulit, nuorbalit, nuorbbastit, doapmalit, doamihit, gáhččalit, rabbalit, duolmmastit, háhcculit, hárčulit, hárrulit, boaggulit, loaggulit, loarfulit, šloanculit, šloaŋgasit, šloahtalit
kävelykeppi vázzinsoabbi
kävelytie vázzingeaidnu
kävelyttää váccihit
kävijä gal´ledeaddji
käydä (jossakin) fitnat ~ mannat ~ eallit (gos nu); käväistäfinadit, fitnalit, finihit, finadastit, mannalit, ealašit, guovlladit, čáŋadit, coggalit, nahkehit; váccašit, viegadit, čuskkodit, čuoiggadit, vuojašit
käydä (sattua, tapahtua) geavvat
käydä päinsä geavvat ládje ~ láji
käymälä hivsset
käynnistää bidjat johtui, stártet
käynti fitnan
käyntikortti gal´ledangoarta
käyntiosoite fitnančujuhus
käyristyä geavrragit, gávrragit, moalkkagit
käyristää molket
käyrä (adj.) gavvar (-is), geavr/ras (-e-), geavrá/i (-s), gávr/ras (-e-)
käyrä (subst.) sodju, sodji, moalki; geavrril (käyrään kasvaneena), geavrut (käyrässä hetkellisesti)
käyräsarvi (porosta) gavrečoarvi
käyskennellä váccašit
käyttäjä geavaheaddji
käyttäjänimi geavahannamma
käyttäytyminen láhttenvuohki
käyttäytyä láhttet, meannudit, fereguššat, geavahit iežas
käyttää geavahit, atnit, golahit, loaktit (lohppii), geaktit (R)
käyttää (jotakuta jossakin) finahit ~ dolvvodit (soapmása gos nu)
käyttö atnu, geavahus,geavaheapmi
käyttöesine atnubierggas
käyttöjärjestelmä (tietok.) geavahanvuogádat
käyttökelpoinen anihahtti, gávnnálaš
käyttökelpoisuus anihahttivuohta
käyttökelvoton anuh/eapme (-is), atnemeahttun
käyttöliittymä (tietok.) geavahanlakta
käyttömeno geavahangollu
käyttöohje geavahanráva
käyttöoikeus geavahanvuoigatvuohta
käyttötapa geavahanvuohki
käyttötarkoitus geavahanulbmil
käyttövarat geavahanruhta
käyttövoima geavahanfápmu
käyttöönotto atnuiváldin
käytänne vierru
käytännöllinen geavatlaš, praktihkalaš
käytännöllisesti geavatlaččat, praktihkalaččat
käytäntö geavat, praktihkka, práksis, virolašvuohta
käytävä manahat, váccáhat
käytös láhtten, láhttenvuohki
käännekohta jorggáldat
käännellä jorgaladdat; (nurjin puolin) jorggodit
käännyttää (rel.) jorgalit
käännytystyö (rel.) jorgalahttinbargu
käännähtää šleaŋggehit ~ šleaŋggihit, jorggehit; vene käännähti koskessa poikittainfanas šleaŋggehii guoikkas doar´rás
käännös jorgalus
käännöstyö jorgalanbargu
käänteinen jorggu-
käänteisluku (mat.) jorggucuovka
kääntelehtiä jorggáhallat
kääntymys (rel.) jorgalus, birrabotnjalus, botnjalus, genddomuš
kääntyä (suunnasta) jorggihit, jorgalit, mohkkasit; (uskoon)jorgalit, genddot; (nurin päin)jorgasit
kääntää jorgalit; (nopeasti) jorgalastit, (vähin erin)jorgaladdat
kääntää (nurin päin) jorgut; (nopeasti)jorggastit
kääntöpiiri (geogr.) jorggihangierdu; Pohjoinen eliKravun kääntöpiiriDavvi jorggihangierdu, Eteläinen eli Kauriin kääntöpiiri Lulli jorggihangierdu
kääpiö dor´ri, deagga; (saduissa)lottežanolmmoš
kääpiölepakko dor´renáhkkesoadji
kääpiöpaju daŋassieđga
kääpä čátná, spábba, nivssat
kääre giesaldat, doavdnji
käärepaperi giesaldatbábir
kääriytyä giessasit
kääriä giessat
käärme gearpmaš
käärmeenlumooja gearpmašgeaidi
käärö gearru, giesaldat, nođđu
köhiä guorsat, guorssadit, gáhkut, gosadit; rágeštit, gálgat čoddaga
köhä guorssahat
köhäistä guorssádit
kököttää huhttát
köli (ahkion, veneen emäpuu) gielas, mielggas
kömmänä (huonokuntoinen asumus) luoggu
kömpelö (liikkeissään)doaŋg/i (-ges), doaŋggas (-), goanz/zas (-e-); (käsistään) gieđah/eapme (-is), čoa/pmas (-bme-), čoaŋk/kas (-e-), boalb/bas (-e-), boalč/čas (-e-)
kömpelö (subst.) goanzi, gaŋgi, gaŋgu, njaŋgu, šloaggu, šloaipi, goaigi, goalvi; čoabmi, čoabmegazza, njivlegazza, vinjugazza, snuolgagazza, čoaŋki, boalbi, boalči
kömpimisaukko suotjanráigi
kömpiä (sisään) suotnjat, čákŋat; (nopeasti)suotnjalit, čákŋalit
kömpiä (ylös sängystä) gággasit, boahnárastit
köngäs geavŋŋis
köntys goanzi
köntysmäinen goanz/zas (-e-)
köntystää goanzasaddat
köydenveto lávžegeassin
köyhtyä geaffut, gefot, geafahuvvat
köyhyys geaffivuohta ~ geafivuohta, gefodat ~ geffodat
köyhä geaf/fi (-es); pitää jotakuta liian köyhänägeafášit soapmása
köyhäinhoito gefiiddikšun
köyhäinkukkaro (hist.) gefiidguhkkár
köyhälistö (pol.) proletariáhtta
köykäinen ge/ahppat (-hppes)
köynnöskasvi goargŋunšaddu
köyristellä goavrát
köyryselkäinen goavr/ras (-e-), guv/nnjas (-dnje-), gurp/pas (-e-); tulla köyryselkäiseksi goavrragit
köyryssä (pysyvästi)goavrril, guvnnjil, (tilapäisesti)goavrut, guvdnjut; seistä selkä köyryssägoavrát, kulkea selkä köyryssägoavrruhit, lähteä liikkeelle selkä köyryssägoavránit
köysi doavva ~ toavva
köyttää gárrat; köytettynägárragasas, gárragis, gárrasis, köytetyksigárragassii, gárragii gárrasii
L
laadullinen šládjii ~ kvalitehttii guoskevaš, kvalitatiivvalaš
laahata geassit, rundit
laahautua (perässä) ges´sot
laahustaa šloahtat, nuorbat, njoammut; lähteä laahustamaanšloahtalit, nuorbbastit
laaja viidd/is (-es), áidalas; laajaltiviidát
laajahko viiddisis (attr.)
laajakaista (tietok.) govdafierpmádat
laajakantoinen guhkás váikkuheaddji
laajempi viidáset, viiddit
laajentaa viiddidit, viidudit
laajentua, laajeta viidut, viidánit, leavvat, lávdat, leabbanit
laajuinen viiddu, viidosaš (attr.)
laajuus viiddisvuohta, viidodat
laakea duolb/bas (-a)
laakeri láger
laakerinlehti lágerlasta
laakso leahki; (jokilaakso) roggi, (tunturilaakso)vággi, (esim. kahden tunturin välissä)bohki, (kapea)gurra, skurču, (korkealla tunturissa)riehppi, (soinen) leakšá ~ leakši
laaksoinen leahkká/i (-s)
laantua váidut; (vähin erin)váiddodit
laastari plásttar ~plástter
laasti ruvke
laatia dahkat, ráhkadit, gárvvistit
laatikko kás´sa; laatikollinenkássa dievva
laatta ráktu
laattakivi ráktogeađgi
laatu kvaliteahtta ~ kvalitehta
laatutuote kvaliteahttabuvtta
laava lává
laavu lávvu; oleskella laavussalávostallat
laavun asukkaat (pl.) lávuveahka
laboratorio laboratoria
laborointi laborastin
labyrintti labyrinta
ladata (esim. akku)láddet, (ampuma-ase, ohjelma)luđet
ladattuna láddasis, láddagasas, luođđagis, luođđagasas
ladatuksi láddasii, láddagassii, luođđagii, luođđagassii
ladelma barddáldat ~ borddáldat
ladoskella (esineitä) barddašit ~ borddašit, lánedaddat, láhtuladdat
lahdenperä luoktabahta
lahja skeaŋka, attáldat, láhji; Jumalan lahja (yleensä ruoka)Ipmil(a) láhji
lahjakas fihtolaš, čeahp/pi (-es), vitm/at (-es), oaivválaš, láhjálaš (R)
lahjakkuus fihtolašvuohta, čehppodat, vitmatvuohta, oaivválašvuohta, oahpalašvuohta
lahjaksi skeaŋkkas, láhjás, láhji, attás
lahje leagga
lahjoa vuoidat, duolgut (R)
lahjoitella skeaŋkut
lahjoittaa skeŋket
lahjoitus skeŋkejupmi, skeŋkehus
lahjonta vuoidan
lahjus vuoiddas, duolgu (R)
lahko, uskonlahko sierrasearvi
lahkolainen sierrasearvelaš
lahnaruohokasvit (pl.) njuovvešattut (pl.)
laho miesk/kas (-a)
lahota mieskat; helposti lahoavamieskalas, mieski (-s)
lahottaa mieskadit
lahti luokta; (pieni, pyöreä)skoahppa, (kapea) vuohppi; (pitkä merenlahti)vuotna, (pyöreähkö merenlahti)gohppi
lahtivalas vuotnabos´su
laidun guohtoneana(n), láiddon, ealáhat, ealabáiki; (kulunut kesälaidun)čoldeeana(n), soldeeana(n), soldi, čilvi, doldi, smurvi
laidunolosuhteet (pl.) guohtun, ealát
laiduntaa (esim. poroja)guođohit; (olla laitumella)guohtut
laiha ruoi/nnas (-dna),guoir/ras (-a), deahkeh/eapme (-is), oaččeh/eapme (-is), rávž/žas (-a), skirč/čas (-e-); olla jossakin laihanaruoidnát, pitää jotakuta liian laihana ruoinnašit soapmása
laiha (kahvista) goid/das (-a), soid/das (-a), láiv/i (-ves)
laiha (kalasta, lihasta) sil/li (-is)
laiha (porosta) ruoi/nnas (-dna), guoir/ras (-a), aseh/aš (-is), ađah/eapme (-is), ađđamahtes, jolih/eapme (-is), rávž/žas (-a)
laiha ihminen ruoidná, ruoinnan, ruoinnat, guoirá, guoirrat, rávža, skirči
laiha kala šlimir; laiha naaraslohi syyskesälläčakčašlimir
laiha poro rávža, roašku, skirči, skir´ri, skirdnji
laihduttaa ruoidnadit, guoiradit
laihdutuskuuri ruoidnadandikšu
laihtua ruoidnat, guoirat, deaššut, rávžat, sillut; (kasvoiltaan)muođuhuvvat
laihtua (porosta, elukasta) ruoidnat, guoirat, deahkehuvvat, sillut, gálvat, goikat, hahpat, ađahuvvat, asehuvvat, jolihuvvat, rávžat
laikku dielku
laikullinen dilk/ui (-os); tulla laikulliseksidielkuluvvat
lailla (tavalla) lahkai, lágiin, ládje; sillä lailladan lahkai, dainna lágiin, dan ládje
laillinen lágalaš
laillisuus lágalašvuohta
laimea (juomasta, puheenvuorosta jne.)láiv/i (-ves), goid/das (-a), (kahvista)láiv/i (-vves) goid/das (-a), soid/das (-a)
laimenne (suolan vähentämiseksi) veahtadas
laimentaa (nestettä) láivudit, njárbudit, goidadit, soidadit
laimentua láivut, njárbut, goidat, soidat
laiminlyödä healbadit, hilggodit, goaridit, nuppástit, suostat
laiminlyönti healbadeapmi, hilggodeapmi, goarideapmi
laina loatna
laina (kirjallinen) sitáhtta
laina-aika loatnaáigi
laina-aika (esineen) luoikkahanáigi
lainaaja (lainanottaja)loneheaddji; (lainanantaja)lonejeaddji
lainaamo luoikkahat
lainakirja luoikkasgirji
lainaksi, lainaan (esine tms.)luoikkasin, (jotakin hupenevaa)loanas
lainananto loatnaaddin
lainanotto loatnaváldin
lainaraha loatnaruhta
lainasana loatnasátni
lainata (esine tms. jollekulle) luoikat; (vähäksi aikaa)luoikalit, (mielellään lainaava) luoikalas
lainata (esine tms. joltakulta) luoikkahit; (vähäksi aikaa)luoikkahastit, (yrittää lainata joltakulta)luoikkahallat
lainata (jotakin hupenevaa jollekulle) lonet
lainata (jotakin hupenevaa joltakulta) lonehit, loanahit
lainaus (jostakin) sitáhtta
lainaus, lainaaminen (esineen tms. jollekulle)luoikan, (esineen tms. joltakulta)luoikkaheapmi, (jotakin hupenevaa jollekulle)lonen, (jotakin hupenevaa joltakulta)loneheapmi
lainausmerkki aisttonmearka
laine gearahat
lainehtia gearrat, gearadit
lainelauta borjjasluovdi
lainhuuto (jur.) lágačuorvvas (S)
lainkaan ollege, ollenge, eisege, veháge, álggage, lahkage, alddage, oppanassiige
lainkohta láhkabáiki
lainkuuliainen lágajegolaš
lainmuutos láhkarievdadus
lainoittaa ruhtadit loanain
lainopillinen juridihkalaš
lainrikkoja láhkarihkku
lainrikkomus lágarihkkun, láhkarihkkumuš
lainsuoja láhkasuodji
lainsäädäntö láhkaásaheapmi, láhkamearrádusat (pl.)
lainvastainen lágah/eapme (-is), lágavuostásaš
lainvoimainen lágafámolaš
laipio (sisäkatto) rohpi
laisinkaan ks. lainkaan; ollenkaan
laiska láik/i (-kes), bargguh/eapme (-is), doaimmah/eapme (-is), višuh/eapme (-is), ealjuh/eapme (-is), šlárv/vas (-a), goid/das (-a), šlie/ttas (-dda)
laiska (porokoirasta) snavggas
laiskanoloinen (liikkeissään) šloaŋggas (-is), šloŋg/ui (-os); liikkua laiskanoloisenašloaŋgguhit, lähteä liikkeelle laiskanoloisestišloaŋgasit, olla jossakin laiskanoloisenašloaŋgát, tulla johonkin laiskanoloisenašloaŋggihit, tulla laiskanoloiseksišloaŋggagit
laiskanoloinen hevonen šloaŋgu
laiskistaa láikudit
laiskistua láikut, višuhuvvat, šlárvaluvvat
laiskistua (porokoirasta) snavggasmuvvat
laiskotella láikkohallat, láikošit, goiddildit, goidošit, goidárastit, joavdelastit, šlárvošit, šlárvvidit, šlábirdit
laiskuri láiká, láikkan, láikkar, láikkesdiŋga, šlárva, šlábir, goidoš, šlieddá, njiehcá, váibbat, goigáras, šloaŋgu, šlohtor, lossabahta, lossanoras, nalli
laiskuus láikivuohta, láikodat, joavdelasvuohta, sealggahisvuohta
laita ravda
laita (veneessä) ruovda, ravda; laitalautaláidi
laitatuuli doaresbiegga
laite bierggas, rusttet, apparáhtta
laitistaa (taluttaa poroa) láidet, láidestit; helposti talutettavaláiddas, helposti talutettava poroláiddot, olla talutettavissaláidehallat
laitistaja (porotokan juontaja) láidesteaddji
laitistushärkä (jota porotokka seuraa) láidestanheargi
laiton lágah/eapme (-is); laiton tekolágahis dahku, toimia laittomastilágahuššat
laitos lágádus, ásahus; institušuvdna, instituhtta
laitoshoito lágádusdikšu, lágádusdikšun
laittaa bidjat
laittaa ruokaa málestit, kohkket, ráhkadit borramuša
laittautua (esim. ampuma-asentoon) vuohkádit, vuohkádallat
laituri kádja
laiva fanas, láivi (R), dámpa, skiipa
laivanvarustamo skiipafitnodat, rederiija
laivasto suvddus
laji šládja, sorta; taiteen lajišáŋ´ŋer
lajike vuollešládja
lajitella sorteret, šláddjet
lajittelu sorteren, šláddjen
lakaista (harjalla)gustet, njámmat; (luudalla) luvdet, suohpalastit
lakana láhkán; pussilakanagávdneolggoš
lakastua goldnat
lakata (tekemästä jotakin)heaitit, šluhttet; (jostakin) heaitit, luohpat, hilgát, hilgádit
lakata (lakalla) láhkket
laki láhka
laki (tunturissa)aláš, čohkka
lakiasiantuntija láhkadiehtti
lakikirja láhkagirji
lakimies láhkaalmmái ~ láhkaolmmái, jurista
lakisääteinen lágas mearriduv´von
lakitiede láhkadieđa, juridihkka
lakka (lakkaamiseen) láhkka
lakka (suomuurain) luomi;(kypsä)láttat, (raaka)čuru, čurot
lakkaamaton heaittekeahtes (attr.)
lakkaamatta jám´ma, duojažassii, heaittekeahttá, oruskeahttá
lakkasuo luomejeaggi
lakkauttaa heaittihit, loahpahit
lakkautus heaittiheapmi, heitojupmi
lakki gahpir, šávká
lakko bargoheaitta, heaitta, streaika
lakkoavustus streikenveahkki
lakkoilija streikejeaddji
lakkoilla leat bargoheaitagis, streiket
lakritsa láhkaras
laktoosi laktosa
laktoositon laktosakeahtes
lama (taloudellinen)deprešuvda, heajos áiggit (pl.)
lamaantua dárpmehuvvat
lammas sávza
lammaskarsina (navetassa)gársan, gárssa
lammaskatras sávzačora
lammasmaja sávzzaidbuvri
lammassuoja sávzzaidgoahti
lammikko láttu, láddoš, njeaš´ši
lampaanhoito sávzadoallu
lampaanliha sávzzabiergu
lampaannahka sávzadat, sávzzanáhkki
lampaannata sávzzasinut, njeavdi
lampaantalja sávzadat, sávzzaduollji, ráf´fi
lampi láttu, jávrráš; (kesällä kuivuva) guoroláttu, guorru
lampisiippa láttonáhkkesoadji
lamppu lámpá, lámpu (R), čuovganeav´vu, čuovgganas, čuovggas; lubmalámpá; likta, liktu, goal´lu, lieksi, giilu
lampsia deamput, deamppuhit, deamsut, deamssuhit, steamput, loamput, goantut
lana duolbbár, dulbejeaddji
lanata duolbbáriin dulbet
langanpätkä árpobihttá
langeta ravgat; gahččat; (kompastua)guossat, guossalit, ruossat, jorralit, snuittet; (syntiin)jorralit
langettaa (kaataa joku tarkoituksella) ravggahit, guosahit
langettaa tuomio cealkit duomu
lanka (ohut)árpu, (villainen)láigi, (metallinen) sreaŋga
lankakerä láigenođđu, láigeoaivvahat
lankapuhelin viessotelefovdna
lankarulla árporul´la
lankku pláŋko
lankkusaha pláŋkosahá
lanko máhka; langokset(keskenään) mágažat
lanne alin, spiral
lannenikamat (pl.) ruos´sadávttit (pl.)
lannistaa arvvahuhttit, arvvuhuhttit
lannistua arvvahuvvat, arvvuhuvvat, vuollánit
lannistumaton ceavzil (-is), gil´lil (-is), sávr/i (-res), vuollánmeahttun
lannoite dukta, veahka, muhkkit (pl.)
lannoitin muhkkegilvinmašiidna
lannoittaa duktet, veagahit, muhkkiid gilvit
lanta muhkki
lantakouru (navetassa) lore
lantalainen láddelaš, láttán, láddi, lánnot, lánnán
lantalaispoika láttebárdni
lantapaakku muhkkelimpu
lanteet (pl.) alimat (pl.)
lantio čoarbbealit (pl.)
lantti šlánta
lanttu náppoš, lánto (S)
lapa čoamohas
lapa (jalan, haravan, sarven, airon) láhpi, lieđbmi ~ lieđbmá, spoađđu
lapaluu beađbi, čoamohasbeađbi
lapamato guorká
lapanen fáhcca
lapasarvi (porosta) spoađđočoarvi
lapasorsa láhpesuorsá
lapasotka stuorrafiehta
lapataive čoamohasgávva
lapikas bieksu
lapinailakki sámeluffellasta
lapinalppiruusu daŋasruvsu
lapinesikko davvegiđđačalbmi
lapinharakka skirri
lapinkakku (nostattamaton leipä) sámegáhkku
lapinkataja gaskkas, reatká
lapinkaura johkahávvar
lapinkirvinen sieđgacivkkán
lapinkurjenheinä davvesáhpal
lapinkuusio guolbbačoalči
lapinkylä siida, sámisiida, čearru (R)
lapinlakki čiehgahpir
lapinlaukku davveruhtarássi
lapinlemmikki rohtovajálgeahtesnásti
lapinlinnunsilmä davvilottečalbmi
lapinmyyrä dábálaš sáhpán
lapinnurmikka alášsuoidni
lapinorvokki fiskesviola
lapinpuku sámegákti
lapinpöllö ránesskuolfi
lapinrantavihvilä davvejiekta
lapinsara sámelukti
lapinsilmäruoho sámečiegusčalbmi
lapinsirkku cizopaš
lapinsirri guolbbaviroš
lapinsuolaheinä ájajuopmu
lapintakki gákti; lapintakin helmagáktehealbmi, lapintakkiin pukeutuneenagáktegerddiid
lapintiainen gaccepaš
lapintiira čearret
lapinuunilintu davvevizar
lapinvouti (hist.) sámefáldi
lapinvuokko noarsa
lapio (pieni) spoađđu; rikkalapioluotnespoađđu, leipälapioláibespoađđu
lapio goaivu
lapioida goaivut; (tarmokkaasti)goaivuladdat
lappalainen sápmelaš
lappeellaan láskut, duolbut, veallut; lappeellaan oleva láskko-, duolbbo-, vealu-
lappu láhppo, lihppo
lapsellinen mánálaš, mánnálaš, mánaskas
lapsenhoitaja mánnáoaidni
lapsenhoitotuki mánnádikšundoarjja
lapsenlapsenlapsi (isovanhempiensa isälle)máttaráddjut; (isovanhempiensa äidille)máttaráhkkut
lapsenlapsenlapsi máttarmánná
lapsenlapsi (isoisälle)áddjut; (isoäidille) áhkkut
lapsenlapsi mánámánná; Matti on hänen lapsenlapsensaMáhtte lea su mánámánná (ks. lastenlapset)
lapsenmurha mánnágoddin
lapsenmurhaaja mánnágoddi
lapsenvahti mánnáoaidni, mánnabiigá
lapseton mánáh/eapme (-is); tulla lapsettomaksimánáhuvvat
lapsi mánná; saada lapsiamánáiduvvat, menettää lapsensamánáhuvvat, kaita lapsiamánástallat (ks. pikkulapsi, pikkupoika, pikkutyttö, penska)
lapsialennus (esim. matkustaessa) mánnávuoládus
lapsiasiamies mánáidáittardeaddji
lapsikaste mánnágásta
lapsikorotus (esim. päivärahassa) mánnábajádus
lapsilisä mánáidruhta, mánnálassi
lapsiperhe mánnábearaš
lapsirakas mánnábuorre
lapsirukka mánáhuoš
lapsivesi čáhceváhpi, váhpi
lapsivuode mánnáseaŋga
lapsivähennys (esim. verotuksessa) mánnágeahpádus
lapsonen mánáš, mánáhuoš
lapsuus mánnávuohta
largomuoto (kiel.) lossa hápmi, largohápmi
lasi lássa ~ láse
lasiainen čalbmegáhkká
lasikuitu lássafiiber ~ lásefiiber
lasillinen lása ~ láse dievva
lasinen lásas ~ láses ráhkaduv´von, lássa-, láse-
lasinsiru lássamoallu ~ lásemoallu
lasittua (silmistä) gállat
lasivilla lássaul´lu ~ láseul´lu
laskea (irti, menemään) luoitit, beastit
laskea (mat.) rehkenastit, reahkanuššat, luoitit; (lukumääriä)lohkat
laskea (rinteestä) čierastit; laskea hurauttaagoaikalit, steaikalit, steaikkehit
laskea verkko suohpput fierpmi; (nopeasti)suhppet fierpmi, (useita verkkoja)suhpodit
laskelma rehket, árvvoštallan
laskelmoida árvvoštallat, guorahallat
laskento (kouluaineena) rehkenastin, aritmetihkka, matematihkka
laskeskella (lukumääriä) logadit
lasketella (mäkeä)čierastallat
laskettaa (lukumäärästä) logahit
laskettava (laskettavissa oleva, lukumäärästä) logahahtti
laskettavaksi, lasketuksi (lukumääristä) logahussii; vaalilautakunta antoi äänet laskettavaksi válgalávdegoddi attii jienaid logahussii, vaalilautakunta sai äänet lasketuksi válgalávdegoddi oaččui jienaid logahussii
laskeuma (esim. saastelaskeuma)gahčahat
laskeutua (alas rinnettä) njiedjat;(nopeasti)njiedjalit
laskeutua (kahvista, teestä) rávdat; antaa (kahvin, teen) laskeutuarávdadit, laskeutua nopeasti (kahvista, teestä)rávddihit
laskeutua (lennosta) seaivut; (nopeasti)seaivvádit
laskeutua makuulle (koiraeläimistä)goarjut; (sorkkaeläimistä)livvut
laskeutua polvilleen luovdádit, luoitit
laskeutuminen (lennosta) seaivun
laskeutumispaikka (lennosta) seaivunsadji, seaivvasadji
laskeutumispaikka (maalta jäälle) njiejahat
laskiainen láskejaš, láskkáš, fástoláskkáš
laskiaisviikko láskejašvahkku
laskimo morčesuotna, morči ~ morčá
laskin kalkuláhtor
laskoksinen (hyvin istuva, vaatteesta) lo/njas (-tnja); olla jossakin laskosvaatteissalodnját, komeilla laskosvaatteillaanlonjohallat, kulkea laskosvaatteissaan lonjuhit
laskos máhcastat, lotnji
laskostella máhccut, máhcodit
laskostua máhccasit
lasku (maksun suorittamisesta) rehket
lasku (mat.) rehket, luoitinbihttá
laskujoki oaivvošjohka
laskulauseke (mat.) rehketcealkka
laskuoppi (mat.) rehkenastin, matematihkka
laskutoimitus (mat.) rehketdoaimmahus
laskuvarjo seaivunsuodji, seivvon
laskuvesi fiervá
lasso suohpan
lasta stielgu ~ stielku, rávrraldat, rávrran
lasta (airon varressa) skáktá
lastata lástet
lastaus lásten
lastenhuone mánáidlatnja
lastenkirja mánáidgirji
lastenkirjallisuus mánáidgirjjálašvuohta
lastenkoti mánáidruoktu
lastenlapset (pl.) mánáidmánát (pl.); hänellä on useita lapsia ja paljon lastenlapsiasus leat moanat mánát ja dievva mánáidmánát
lastenlusikka uhcabastteš, unnabastteš
lastenneuvola mánáidráv´vehat
lastenosasto mánáidossodat
lastentarha mánáidgárdi
lastenvaunut (pl.) vovnnat (pl.)
lasti lásta, guorbmi
lastoittaa (airo) skáktádit
lastoittaa (esim. vioittunut jalka) stielgudit ~ stielkudit, rávrat
lastoitus rávrraldat, rávrrahat
lastu smáhkku; lastuinensmáhkk/ui (-os)
lastu (höylätessä, puukolla veistettäessä) vuolahas
lastulevy smáhkkoduolbbus
lataamaton láddekeahtes (attr.), luđekeahtes (attr.)
lataus (aseen, ohjelman) ládden, luđen, luđehus
lateraali (kiel.) laterála
latina latiinnagiella, láhtengiella
latkia čuohkat
lato láhtu
latoa (esineitä) bardit ~ bordit, lánet, láhtut, guhppet, čobmet
lattajalka steažžajuolgi
lattia láhtti; (erit. maalattia)guolbi, (kodassa)loaidu
lattialankku láhttefiel´lu
lattianiska láhtteniski
lattiapalkki niská
lattiapinta-ala láhtteviidodat
lattiavarpu (kodassa) duorga, ris´si; varustaa lattia varvuilladurget, ris´set
latu láhttu
latuskainen steanž/žas (-e-), stea/ččas (-žže-); tulla latuskaiseksisteanžžagit, steaččagit
latva (puun, joen) giera
latvus giera
lauantai lávvardat ~ lávvordat; launtainalávvardaga ~ lávvordaga
lauha (adj.) bivval (-is), liehm/u (-os), láfos (attr.), smiđis
lauha (subst.) bivval, liehmu, lievhnu
lauhahko ilma láfu
lauhtua bivaldit, liehmudit, livhnnodit; (keväisemmäksi)smiđđut
laukata (porosta, hevosesta)njolggástit, njolgáhit, njolgidit, čuoskut, sallut, salodit, doalvvástit
laukaus (aseella) skuohtta
laukka (hevosen) ruohttan
laukka (sipuli) lávki
laukka (suolavesi, kalan säilyttämisessä) láhka
laukkaava ruohtti
laukkoa ruohtadit; lähteä laukkomaanruohtastit
laukkovainen ruohttalas
laukku lávka, veasku
laukkuryssä (hist.) lávkaruoš´ša; muinoin täälläpäin kulki laukkuryssiädolin dáppe johtaledje lávkaruoššat
laukottaa ruohtahit
laulaa lávlut; alkaa laulaa lávlet
laulaa lurauttaa lávlestit
laulaja lávlu
laulajatar nissonlávlu
laulaminen lávlun
laulavainen (adj.) lávlolas
laulelija lávllon
lauleskella lávllodit, lávlestallat, rál´ledit, rál´lehallat
laulu lávlla, lávlu (R)
laulujoutsen njukča
laulukirja lávllagirji
laulukuoro lávlungoarra
laulurastas loddejievži, lávlorásttis
lauma (erit. susista, koirista)valvi; kerääntyä laumaksivalvat
lauma (poroista, lampaista tms.) eallu; (pienehkö) čora
laumaeläin valveeal´li, čoraeal´li
laupeus láđisvuohta
laupias láđ/is (-es), váibmoláđ/is (-es), váimmolaš, lieggaváimmot
laurinpäivä lávra
laurinviikko (elokuun alkupuolella) lávrrasvahkku
lausahtaa láhttestit, buovvalit, hoahkalit
lause (kiel.) cealkka
lauseenvastike (kiel.) cealkkavástta
lauseoppi (kiel.) cealkkaoahppa, syntáksa
lausua cealkit; (esim. runo)lohkat
lausuma cealkkus
lausunto cealkámuš, árvalus
lausuntoehdotus cealkámuševttohus
lauta fiel´lu; (esim. ikkunalauta) lávdi
lautakunta lávdegoddi
lautamies lávdealmmái ~ lávdeolmmái
lautanen tallearka ~ dallearka; keittolautanenčiekŋalis tallearka
lautasliina serviehtta
lautata (tehdä tukkilautta) lahttet
lauteet (pl.) lávddit (pl.)
lautta (hirsistä koottu) lautta; (esim. autolautta)fearga
lautturi lahttejeaddji
lava lávdi, aládas, luovvi
lavastaa lágidit lávddi
lavastus lávdelágideapmi
lavea viidd/is (-es), govd/at (-a)
laventaa viiddidit, govddidit
laventaa (mat.) viiddidit
laveri seaŋgabeaŋka
legioona (mil.) legiovdna
legioonalainen (mil.) legiovdnalaš
legitimoida legimiteret
lehahtaa leavggehit
lehdenkanta lastamátta
lehdenriipomatuuli (syksyllä) lastaramádat, lastariđđu
lehdes lasttat, lastaris´si
lehdestää (koota lehtiä) lastet
lehdistö preas´sa, aviissat (pl.), aviisaolbmot (pl.)
lehdistötiedotus preas´sadieđáhus
lehdistötilaisuus preas´sadilálašvuohta
lehdykkä lasttaš; (korussa)lávggastat
lehmus ninnamuorra
lehmä gussa; (kanttura)ruostaseaibi, soandeseaibi
lehmäaitaus gusaidgárdi
lehmänkello gusabiel´lu
lehteri (kirkossa) lokta
lehtevä lastá/i (-s), last/ii (-es)
lehti lasta
lehti (sanomalehti)bláđđi, aviisa, lasta
lehtikaali lastagálla
lehtikioski aviisakioska, aviisačoska (N)
lehtikirjoitus aviisačálus
lehtikirva lastadihkki
lehtikuusi lastaguossa
lehtilapa lastalieđbmá
lehtimetsä lastavuovdi
lehtipuu lastamuorra
lehtiruoti lastasolgi
lehtisaha lastasahá
lehtivihreä lastaruonas
lehtivirmajuuri biiporássi
lehtiö blohkka
lehto rohtu
lehtokerttu rohtovizar
lehtokorte njoammelrássi
lehtokurppa vuovdemeahkástat
lehtokuusama čalbmemuorra
lehtolapsi luovosmánná, juolgemánná
lehtomatara rohtomáđir
lehtonurmikka rohtosuoidni
lehtopöllö bus´sáskuolfi
lehtori lektor
lehtoturve rohtolavdnji
lehtotähtimö rohtohilsku
lehtoukonhattu áhkárássi
leija guovdi
leijahiihto sabetborjjasteapmi
leijailla (linnusta) sattáhallat, skav´vehallat, skiv´vehallat
leijona ledjon; (saduissa) jálobeavri
leikata čuohppat; (kerran tai vähän) čuohpastit, (vahingossa itseään)čuohpadit
leikata (hiukset) čuohppat, beaskidit, klihppet
leikata (kangasta) vadjat
leikata (med.) čuohpadit
leike čuohpus, vajastat
leikellä čuohpadit
leikellä (kangasta) vajadit
leikellä (lihaa pieneksi) cáhpat
leikellä (lihaa pituussuuntaan) labadit
leikillään leaikkas; arveli leikillään sinne lähtevänsäárvalii leaikkas iežas dohko vuolgit
leikinlaskija leaikkastal´li, hearvadahkki, skálka
leikinlasku leaikkastallan, leaikkasteapmi, skálkošeapmi
leikitellä leaikkastallat, leaikkastit, leikošit
leikkaus (med.) čuohpadus, operašuvdna;suorittaa leikkausčuohpadit, opereret
leikkauspiste rus´senčuokkis
leikkaussali (med.) čuohpadanlatnja
leikkauttaa čuohpahit
leikkele vajastat
leikki duhkoraddan, leaika, stoagus, stulla; leikin asialeaikaáš´ši
leikkiauto duhkorasbiila
leikkijä duhkoraddi, stoahkki
leikkikalu duhkoras, dugordas, stoagus
leikkikenttä duhkoraddanšillju
leikkiminen duhkoraddan, stoahkan
leikkipaikka duhkoraddanbáiki
leikkisä (huumorintajuinen) leaiká/i (-s), leik/ii (-es), skálká/i (-s), skálk/ii (-es)
leikkiväinen (lapsista) stoahkká/i (-s), duhkorahkes; tuo minun nuorimmaiseni on oikein leikkiväinen lapsidiet mu váhkar lea oalle stoahkkás mánná
leikkiä duhkoraddat, duhkordallat, dugordallat, duogurdit, deallardit, stoahkat, stullat, stulaidit; (olla piilosilla) čiehkádallat, čiehkástallat, (olla sokkosilla)čalmmehisstálostallat, (leikkiä poroa)bohccostallat, (l. karhua)guovžžastallat, (l. karhunpentua)biertnastallat, (l. hevosta)heasttastallat, hehpoštallat, (l. tuvan rakentamista)stobostallat, (l. staaloa)stálostallat, (l. sotaa)soađástallat, (l. lumilinnaleikkiä)ladnástallat, (l. äitiä, tytöistä)mánástallat
leikkuri čuohppanmašiidna
leikkuupaikka čuohpahat
leikkuupuimuri gordnenmašiidna, gordneráddji
leili gággá, leaila
leima steampal
leimahdus šloavgganas
leimahduttaa šloavgalit
leimahtaa šloavggehit ~ šloavggihit, šloavihit
leimata steampalastit
leimuta (tulesta) njuoršut, njivžut, njuovžut; (revontulista)livžut, livžžodit
leipoa láibut, báhkket (N); (rieskoja, lapinkakkuja)gáhkket
leipoa (nopeasti) láibbastit, láibulit, báhkkestit; gáhkkestit
leipomo láibbohat
leipuri láibu, báhkár (N)
leipä láibi; (pitkä, korkea)stumpa
leipäisä (runsaasti leipää) láibá/i (-s)
leipälapio láibefiel´lu
leipämylly (leivälle perso ihminen) láibemil´lo
leipäpala láibebihttá
leipäporo leibor
leipäveitsi láibeniibi
leipäviipale láibevajahas
leiri leaira
leirintäalue gohttenbáiki
leiripaikka orohat
leiriytyä gohttet
leivinjauhe láibunbulvarat (pl.)
leivinuuni láibunuvdna
leiviskä (painomitta, 20 kg) veakta
leivo leivvoš
leivonen leivvoš
leivonnainen láibbastat, gohttá
leivos gáhkku
leivoskella láibbodit
leivottaa láibbuhit
leivänkannikka láiberavda
leivänmurunen láibesmadji; oli kokonaan syönyt sen leivän, ei ollut jäänyt murustakaanlei buot borran dan láibbi, ii lean báhcán ii smadjige
leivänpaahdin láibegoardi
leka šleagga
lelliä (lasta) liluhit, lállit
lelu duhkoras, dugordas, stoagus
lemmikki jiellat
lemmikki (kasvi) vajálgeahtesnásti
lemmikkieläin biebmoeal´li, biepmohaseal´li
lempeys liekkusvuohta, láđisvuohta
lempeä liekkus (-is), lieggaváimmot, ráhkislaš, láđ/is (-es), váibmoláđis
lempi ráhkisvuohta, ráhkisteapmi
lempilapsi jiellat, jiellatmánná
lempinimi (hellittelynimi) jiellahastalannamma
lempiruoka mielamielbiebmu, váimmoguovdoborramuš
lempiystävä váibmošiella
lemu bahča hádja, háissas
lemu, löyhkä (ketun, kärpän tms.) seavddahádja
lemuta háisut, háissiidit, bahčiidit
leninki čuvla
lenkki (silmukka) fárfu
lenkkikenkä viehkangáma
lenkkimakkara fárfomárfi, mohkkemárfi
lennellä girddašit
lennokki duhkorasgirdi, modeal´lagirdi; drona
lennonjohto girdijođiheapmi
lennätin telegráfa
lennättää girddihit, girddáldahttit
lento girdin; lähteä lentoongirdilit
lentoasema girdišillju (N), girdihámman (N), girdi(n)gieddi (S)
lentoemäntä girdieamit, girdibiigá
lentokenttä ks. lentoasema
lentokone girdi, girdinmašiidna, ilbmeláivi (R)
lentoliikenne girdinjohtalus, girdinjohtolat
lentolippu girdibileahtta
lentomuurahainen girdigotka
lentonoita girdinoaidi
lentopallo (pelinä)spábbadoaškun; (pallo)doaškunspábba
lentoposti girdinpoasta
lentoyhtiö girdisearvi
lentäjä girdi
lentää girdit
lentää (maan pintaa myöten) labezahttit
lepakko girdisáhpán, náhkkesoadji
lepattaa libaidit, libardit; (tulesta) njivžut, njivžžardit
lepikko leaibevuovdi, leaibebohttu
lepo vuoiŋŋasteapmi, leahpu, muossi; (haudan) vuoiŋŋadeapmi, vuoiŋŋadus
lepoasento muossestellelmas
lepoitiö vuoŋásmaniđus
lepokausi (bot.) vuoŋásmanbadji, vuoŋásmanáigi
lepopaikka (rel.) vuoiŋŋadansadji
lepopäivä (rel.) vuoiŋŋastanbeaivi, vuoiŋŋadanbeaivi
lepotauko vuoiŋŋastanboddu
lepotuoli vuoiŋŋastanstuollu, mievžanstuollu
leppoisa loavd/i (-des), muos´sá/i (-s); tulla leppoisemmaksiloavdut, pitää leppoisana loavddášit
leppymätön soažžumeahttun, doažžumeahttun, guhkesvašálaš
leppyä soažžut, doažžut, ráfot
leppä leaibi
leppäkerttu dielkogobbá
leppälintu leaibeloddi
leppäpirkko dielkogobbá
lepyttää soažžudit, doažžudit
lese gordnegarra, gordneskabus
leskenlehti heasttagazzarássi
leski leaska
leskimies leaskaalmmái ~ leaskaolmmái
leskivaimo leaskanisu
lestadiolainen lestadiolaš, lestadiánalaš; lestadiolaisuuslestadiolašvuohta, lestadiánalašvuohta
letku sojubohcci, dipmabohcci, letko (S)
letti bárggáldat
letto (rimpisuo) suotnju, čáhcjeaggi
lettopaju dálvelasta
lettorikko jeaggenarti
lettotähtimö rohtohilsku
leuanalus (ihmisellä)gáibbevuolli; (porolla)giehppi
leudohko ilma láfu
leudontua liehmudit, bivaldit, máizat
leuhka gáddálas
leuhkia rámohallat, čevllohallat, rábmot
leuhkuus gáddálasvuohta
leuka ks. alaleuka ; yläleuka
leukaluut (pl.) ollolat (pl.)
leukaparta skávžá
leukemia (med.) varraboras, leukemiija
leuku sámeniibi
leuto (adj.) liehm/us (-os), bivval (-is)
leuto (subst.) liehmu, bivval
leuto tuuli láfobiegga
levein govddimus
levennellä rábmát
leventelevä rábmá/i (-s); on sellainen leventelevä kaverilea dakkáraš rábmásdiŋga
leventyä govdut, govdánit
leventää govddidit
leveys govdodat; leveyssuuntaangovdodahkii
leveys (kankaan) vupmodat
leveysaste (geogr.) govdodatgráđđa
leveyspiiri (geogr.) govdodatgierdu
leveä govd/at (-a) ~ govd/at (-es); pitää jotakin liian leveänä govddášit
leveähulpioinen (lapintakista) holbá/i (-s)
leveämpi govddit
leveäpyrstökihu mearraháskil
levinneisyys leavvanviidodat, lávdu, lávdanviidodat
levinneisyyskartta lávdokárta
levitellä leabbut, leppodit; (käsiään)leappuhit
levittyä (ohuelti, esim. rasvasta) njuohtašuvvat
levittäytyä leavvat, lávdat, bieđganit
levittää (levälleen)lebbet; (laajalle)lávdadit
levittää (ohuelti, esim. voita leivälle) njuohtat
levitä leavvat, leabbanit, viidánit, lávdat
levollinen másolaš, ráfálaš, lotk/at (-es), muosálaš, oahci/t (-dis)
levoton leabuh/eapme (-is), muoseh/eapme (-is), dilih/eapme (-is), ráfeh/eapme (-is); olla levotonleabuhuddat, tulla levottomaksileabuhuvvat
levottomuus leabuhisvuohta, muosehisvuohta, dilihisvuohta, ráfehisvuohta
levy duolbbus, pláhta; (pyörivä)skear´ru
levyinen govddu, govdosaš (attr.); kuuden metrin levyinen perunapelto guđa mehtera govdosaš buđetbealdu, perunapelto on kuuden metrin levyinenbuđetbealdu lea guhtta mehtera govddu
levyke skear´ru; (tietok.)diskeahtta
levysoitin skear´ročuojanas
levyttää (laulaa levylle)lávlut sker´rui; (tehdä levy)ráhkadit skearru
levä deappu
levähdellä vuoiŋŋastallat
levähtää vuoiŋŋastit, (hetkisen)vuoiŋŋastastit
levälleen (väliaikaisesti) leabbagassii
levällään leabbut, leabba; olla levälläänleabbát, maata levälläändeaškát
levällään (väliaikaisesti) leabbagasas
levällään oleva leabba/t (-dis) ~ le/abbat (-bbes)
leväperäinen háreh/eapme (-is), skiluh/eapme (-is), šli/htu (-đus), šlu/htu (-đus), sahtedohko
levätä vuoiŋŋastit, (hetkisen)bosihit, (haudan levosta) vuoiŋŋadit
levätä (läpikotaisin) vuoŋásmuvvat
liata duolvvidit, durddidit, duolvadit, nuoskkidit
liberaali liberála
liehitellä njálggástallat, njálgganjuokčamastit, bálvalit, gopmárdallat, dohkkestuvvat, gerjjodit, skelččiidit, njoallut (soapmása) bađa
lieju stánži
liejuinen stánž/žas (-e-); tulla liejuiseksistánžut, tehdä liejuiseksi stánžet, stánžudit
liejukana hoaš´šavuonccis
liejusimpukka lábbáskálžu
lieka veattabáddi, veaddinlávži; olla lieassaveddot, pitää lieassaveaddit; lieassaveaddagasas, veaddagis, liekaanveaddagassii, veaddagii
liekaporo veattat
liekehdintä šloavggas
liekehtiä njuoršut, njivžut, njuovžut, njivžžardit, loahcat; yltyä liekehtimäännjuorššagit
liekki dolanjuovčča
liekokasvit (pl.) idnešattut (pl.)
liekovarpio ruvdorássi
liekuttaa vuohttut
liemi liepma; liemeväliebmá/i (-s),libm/ii (-es)
liemikulho mállegárri
lieriö (esim. tuohilieriö) roavttus
lieriö (mat.) sylinder
lieriömato roavttosmáhtu
liero muoldamáhtu
liesi uvdna, oapman, oama, omman
lieska njivžžanas, dolanjuovčča
lievä láiv/i (-ves)
liha biergu; (elävä)oažži
lihakas (verevä) oažžá/i (-s)
lihakeitto biergomálli, biergomális
lihaksikas deahkká/i (-s); tulla lihaksikkaaksideahkáiduvvat, deahkkut
lihallinen oaččálaš
lihankuivatusteline biergojiel´li
lihanpalvauspuura suovastanbuvri
lihansyöjä biergobor´ri
lihapala biergobihttá (ks. sattuma)
lihapulla biergogáhkku
lihapyörykkä biergogáhkku, biergobul´lá, biergoguhppár, biergobál´lu
lihas deahkki; lihakset, lihkaksistodeahkit (pl.), lihas-deahkke-
lihaskudos deahkkegođus
lihava buoid/i (-des), gass/at (-a), jorb/bas (-a), itt/is (-es) ~ ittis (-is) čil´lái (-s); (miehestä) jarf/fas (-e-) jarg/gas (-e-), (naisesta)sturc/cas (-e-)
lihava (porosta, elukasta) birg/ui (-os), deahkká/i (-s), dalga/t (-dis), dohkas (-is), jol´lái (-s), ađ´đái (-s),
lihava henkilö ks.paksukainen, pullukka
lihoa buoidut, ahtanuššat, váfot, gassut, jorbbasmuvvat, ittásmuttat
lihoa (porosta, elukasta)buoidut, ahtanuššat, deahkkut, deahkáiduvvat, oaččáiduvvat, dalggodit, assut, dohkasmuvvat, ađaiduvvat, jollut
lihottaa buoidudit
liiaksi liiggás
liiallinen liiggálaš
liiallisesti bearehaga, badjelmeare
liian menddo, beare, ilá, liiggás
liian suora (veneen keulasta, suksen kärjestä, nenästä, tms.) šnjuo/kkas (-gge-)
liian suora esine (veneen keula, suksen kärki, tms.) šnjuoggu
liian suorana (adv.) (hetkellisesti)šnjuoggut; (pysyvästi)šnjuokkil
liietä liigut, juollut; liikenisikö sinulta 10 euroa minulle?liiggošiigo ~ julošiigo dus 10 euro munnje?
liika liigi; liika-liige-
liika-ahkio (raidossa) liigeres
liikahdus lihkastat
liikahtaa lihkastit; (paikaltaan)lihkkasit
liikahärkä (raidossa) liigeheargi
liikanimi buddosnamma, buddostatnamma, buttosnamma; kutsua liikanimelläbuddostallat, buttostallat
liikapaino liigedeaddu
liikauttaa lihkastahttit
liike lihkastat, lihkasteapmi, lihkadus; olla liikkeelläleat jođus, lähteä liikkeellejohttát
liike-energia (fys.) lihkkanenergiija
liikekannallepano mobiliseren; panna liikekannallemobiliseret
liikenne johtalus, johtolat
liikennelaitos johtolatlágádus
liikennemerkki johtolatmearka
liikenneonnettomuus johtolatbárti
liikenneruuhka johtolatbahku
liikennesääntö johtolatnjuolggadus
liikennevahinko johtolatvahát
liikennevakuutus johtolatoadju
liikennevakuutuslaki johtolatoadjoláhka
liikennevalo johtolatčuovga
liikenneympyrä johtolatjorbalas
liikepankki fitnodatbáŋku
liikesalaisuus fitnodatčiegusvuohta
liiketoiminta fitnodatdoaibma
liikevaihtovero gávpevearru
liikeyritys fitnodat
liikkeenharjoittaja fitnodatbargi
liikkua lihkadit
liikkumaton lihkatkeahtes (attr.)
liikkuva lihkadeaddji, johtti; kiertävä näyttelyjohtti čájáhus
liikunta lihkadeapmi, lihkadus
liikuntaesteinen lihkadaneasttalaš, lám/is (-es)
liikuntakyky lihkadannávccat (pl.)
liikuntatavat lihkadanvierut
liikuntavammainen lám/is (-es)
liikuskella johtalit, jođašit
liikutella lihkahallat
liikuttaa lihkahit
liikuttava lihkaheaddji, dovdduidečuohcci; tuo oli liikuttava kertomusdiet lei dovdduidečuohcci muitalus
liikuttua njuorrat, njuorranit
liima liibma
liimata liibmet
liimautua liibmašuvvat
liina liidni
liinata (verkosta, yltää pohjaan asti) vuoksut
liinava (verkosta) vuoksá/i (-s), vuoksul (-is); siinä on niin syvä, että verkon pitää olla tarpeeksi liinava diekko lea nu čieŋal, ahte fierbmi galgá doarvái vuoksái
liinavuus, liina (verkon syvyys) vuoksa
liioitella liiggástallat, stuorástallat, stuorádallat, veavttastit, herbmet, deatnut, stuoridit ášši, muitalit mun´nájit
liioittelu liiggástallan, stuorástallan, deatnun
liipaisin (aseessa) báhcahat
liite čuovus. mielddus; hakemuksen liitteenäohcamuša čuovusin
liitepartikkeli laktapartihkal
liiteri muorravisti, liider (S)
liitesana laktasátni
liitin cikcehat
liito seivvodeapmi
liitohaukka čáhppessoadjahávut
liito-orava girdioar´ri
liitos lakta
liitto lihttu
liittokokous riikačoahkkin
liittolainen lihttolaš
liittoutua lihtodit, lihtodaddat, searvvadit; liittoutua jonkun seuraanskihppodit soapmásiin, skihppot soapmásiin
liittovaltio lihttostáhta
liittymisilmoitus searvanalmmuhus
liittymismaksu searvanmáksu
liittyä laktásit, laktašuvvat
liittyä (esim. yhdistykseen) searvat
liittää laktit, ovttastahttit; (esineitä peräkkäin)goallostit, (verkkoja peräkkäin)geatnit
liitu kriita
liitäntä (tietok.) lakta
liitäntälaki (mat.) ovttastahttinláhka
liitää (linnusta) seivvodit, sattihit, čeassat
liivi liiva ~ liivve
lika duolva, durdi
likaaminen duolvvideapmi, nuoskkideapmi
likaantua duolvat, durdut; (roskista)luotnut
likaantuva (esim. vaatekappaleesta) duolvalas, duolvil (-is), duolvi (-s), duolvadovdi
likainen duolv/vas (-a), durdá/i (-s), durd/das (-e-)
likakaivo baikagáivvo
likasanko selegievdni
likaviemäri duolvačáhcebohcci
likaämpäri ruskaskállu
likeinen (esim. sukulaisesta) lagas ~ lagaš
likellä ks. lähellä
likentää lagadit
liki lahka; (lähes) measta, lagabui
likiarvo lahkaárvu
likinäköinen lahkaoaidnil (-is)
likistyä (joutua puristuksiin) deađvašuvvat, deđvot, deakčasit, čárvasit, cikcasit
likistää, survoa njuvdit
likomärkä (nahkaesineestä) spalc/cas (-a); kastua likomäräksispalcat, (äkkiä)spalccihit, kastaa likomäräksispalcadit, spalccidit
likomärkä (nahkavaatteista) šnjalč/čas (-a); kastua likomäräksi (nahkavaatteesta)šnjalčat, šnjalččagit, kastella nahkavaate likomäräksišnjalčadit, liikkua läpimärissä nahkavaatteissašnjalččahit; (likomärkä myös: šnjalžžas, šnjarvvas, šnjirvvas)
likomärkä nahkavaate šnjalči ~ šnjalži, šnjarvi ~ šnjirvi
lila sáhppesalit
lilja lilljá
lillukka lávžžámuorji, daivemuorji, veaddemuorji, gieddeluomi
lima njivli, njivlla, šliivi
limainen njivlá/i (-s), njivl/las (-e-); (kalasta)njuv´v/ui (-os)
limakalvo šliiveassi
limakotilo njivleguiski
limittyä latnjalastit
limittäin latnjalagaid, latnjalassii
limittäinen lantjalas
limoittua njivlut
limonadi limonáda, bruvsa
limppu limpu
lineaari lineára
lingota šliŋggastit, liŋggastit, liŋgalit, šleŋget
lingvisti lingvista
lingvistiikka lingvistihkka, gielladieđa
lingvistinen lingvistihkalaš, gielladieđalaš
linja linnjá
linja, reitti ruvtto
linja-auto linnjábiila, ruvttobiila, bus´se
linja-autoasema bus´seterminála
linja-autonkuljettaja bus´sevuoddji
linjata linnjet
linkittää liŋket
linkki liŋka
linkkuveitsi lađasniibi, liŋkoniibi, máhcastanniibi
linko (heittoväline) šliŋgu, liŋgu, šleaŋgu; (pyöräytettävä)fađ´đu
linna (kuninkaan) šloahtta
linna (vankila) ladni, fáŋgal
linnoitus ladni
linnunkaali lottegálla
linnunpelätin loddegavdnja
linnunpesä lottebeassi
linnunpoika lottečivga
linnunpönttö loddevuovda, vuovda
linnunrata lodderáidalas
linnuntietä njuolggamusat jođedettiin; tästä on sinne peninkulma linnuntietädás lea dohko miila njuolggamusat jođedettiin
linnustaa loddet, lottástit, lottiid bivdit
linnustus lodden, loddebivdu
linssi linsa
linttakenkä gomugáma
lintu loddi; lintuisaloddá/i (-s), siellä on paljon lintujadiet lea loddás guovlu
lintukoto (lintujen talvehtimisseutu)bárbmu
lintulauta loddelávdi
lintunen lottáš
lintuparvi loddemoahti
lintutiede loddedieđa, ornitologiija
liota luvvat
liota (karvattomaksi, taljasta) navválit, navvánit
liottaa luvvadit; liottaa lihasta tai kalasta liiallinen suolasáivadit
lipakka (josta on vaikea saada otetta) njoalp/pas (-e-), njalp/pas (-e-), njoahppil (-is); tulla lipakaksi njoalppagit, njalppagit, tuota lipakkaa kiveä on hankala nostaa dien njoalpegeađggi lea váttis loktet
lipas bumbá; (pieni) skáhppu
lipasto skuf´faskáhppe
lipeväkielinen ihminen suorrenjuovčča
lipeäkala lovttaguolli ~ luvttaguolli
liplatella stužaidit
liplattaa stuhčat
liplatus stuhča
lippa gaiba, snuiba; varustaa lipallagaibadit
lippalakki snuiba, snuibagahpir, gaibagahpir
lippu (maan, valtion) leavga, flávda, lávda, flágga, lihppo (S)
lippu (matkalippu, pääsylippu) bileahtta, lihppo (S)
lippuautomaatti bileahttaautomáhtta
lipputanko leavgastággu
lipsahtaa (kädestä, otteesta)njoalppehit ~ njalppehit
lipsauttaa njalpalit
lipsua njoalpat ~ njalpat; olla kulkiessa lipsumatta coakcut
lipua (laineilla) siigat ~ siiget
lipua (virran mukana) suohčat; panna lipumaansuožahit
lipukka (viehe) libás
lipunkantaja leavgaguoddi
liputtaa levget, leavgga doallat
lirahtaa šnjoarggihit ~ šnjoarggehit
lirauttaa njor´ret, njor´restit, leikestit
lirinä šnjoarra
liristen (adv.) šnjorrosii; vuotaa liristenšnjorrosii golgat
liristä šnjoargut, njoargut, njuorgut, šnjoarrat, šnjoaraidit
liro ruonájuolčoavžžu
liruttaa šnjoargguhit
lisensiaatti lisensiáhtta ~lisensiáhta
lisenssi liseansa
lisko lakkis
lista listu, listá (S)
lisä lassi, lasáhus; lisä- lasse-, liige-, lisäksilassin, lisäälasi
lisäaine lasseávnnas
lisäarvovero lasseárvovearru
lisäbudjetti lassebušeahtta, liigebušeahtta
lisäeläke lasseealáhat
lisäillä lasáhallat
lisäkivekset (anat.) bál´lorávssát
lisämaa lasseeana
lisämaksu lassemáksu
lisämunuainen lassemanimuš ~ lassemonimuš
lisänimi buddostatnamma, buttosnamma
lisäosa lasseoassi
lisäselitys lassečilgehus
lisäselvitys lassečielggadus
lisätieto lassediehtu
lisättävä lasihahtti
lisätutkimus lassedutkamuš
lisätä lasihit, lasidit (R), eanedit
lisävero lassevearru
lisäys lasáhus, lasiheapmi
lisää lasi
lisääminen lasiheapmi
lisääntyminen lassáneapmi
lisääntyä lassánit, lassut (R), eatnánit
lisääntyä (kovasti) laskat; saada lisääntymään kovastilaskadit
litistyä (mennä lyttyyn) steanžžagit, steaččagit
litkiä, kulautella šlaggat; (nopeasti)šlaggalit
litra lihtter
litteä steanž/žas (-e-), stea/ččas (-žža); maata litteänästeanžát, deaškát
litteänurmikka duolbasuoidni
litteävita deaškevihti
liudennus (kiel.) guomáidupmi
liudentua (kiel.) guomáiduvvat
liueta luvvat, suddat
liukas njaláhas, njalkkas (-), njuohpa
liukastella njaláhastalit, njalkkastallat
liukastua njaláhastit, njalkkastit, njalkkihit
liukua čeassat
liukueste coakci
liukumäki čeasahat
liukuportaat (pl.) rul´latráhpat (pl.)
liuos luvus, luvvi
liuote luvvadat
liuotin luvvadas
liuskekivi (miner.) skiffar
livahtaa (johonkin) livkkihit, livžžastit, livžžádit, njoamádit, njoamihit, buikkihit
liverrys civkin, vižardeapmi
livertää civkit, vižardit
livistää gárgidit, sibildit
loata stánžet
lobata feaskárastit
lobbaus feaskárastin
lobbauspolitiikka feaskárastinpolitihkka
logiikka logihkka
lohduton morašlaš, lođuh/eapme (-is)
lohduttaa jeđ´đet; (ohimennen) jeđ´đestit
lohduttaja jeđ´đejeaddji
lohduttautua jeađđašuvvat
lohdutus jeđ´đehus
lohdutuspalkinto liigevuoitu
lohenkasvattamo luossabiepmahat
lohenpoikanen luossaveajet
lohestus luossabivdu
lohi luossa, luossaguolli; runsaslohinenluos´sá/i (-s), lus´s/ii (-es)
lohi (erilaisia) (pienikokoinen)diddi, (pienehkö)luosjuolgi, (keskikokoinen)luossagiera, luosaš, (täysikasvuinen)luossa; (joessa talvehtinut, talvikko)vuor´ru, (myöhäissyksyllä noussut ja joessa talvehtinut lihavahko lohi keväällä)čuonžá, (talvikko, seuraavana syksynä lihavana jokeen nouseva lohi)šoaran; (mätikala)duovvi, (kookas koiraskala)goadjin
lohijalka (pienehkö lohi) luosjuolgi
lohipato buođđu
lohjeta laigat; (äkkiä)laiggihit, sattua lohkeamaan laigasit
lohkaista laiget
lohkare báktelaiggahat
lohkeilla laiggadit
lohkoa laigut; (maita) juohkit
lohkovuoristo laiggahatvárit
lohtu jeđ´đehus, lohtu (R)
lohtuisa jeđ´đehahtti
loihtia noaidut, geaidit
loikata njuiket, čel´let, čealádit, fal´let
loikkia njuikut, čeallut
loikkia (jäniksestä) simput, cimput, njuikut
loikoilla velohallat, njaŋgát, njaŋggohallat, rákkohallat
loimi heasttagovččas
loimi (kankaankudonnassa) suohpačoalli
loimottaa (revotulista) guovssahastit, giđđudit, livžut, livžžodit
loinen parasihtta, luhtehas
loisia parasihttet
loiskahdus stužanas
loiskahtaa stužihit
loiske stuhča
loiskia stuhčat, stužaidit
loiskua stilčut, liškut
loispistiäinen luhtehasčukkon
loistaa čuovgat, báitit, šealgut, šlietnjat, šlietnjut; (kirkkaana) šear´rát, šealgát, čuovgát, girkát, gear´rát, deadjut, šoavvut
loisto čuovgatvuohta, báitilvuohta. šearratvuohta
loito (istuin- ja makuutila kodassa kahden puolen tulisijaa) loaidu; loidompiloaiddut, loidompanaloaidulis, loidommaksiloaidulii, loidommainenloaiddumuš
loitolla guhkkin, gáidosis, gáidagasas, menddo
loitolle guhkás, gáidosii, gáidagassii, menddo
loitontaa gáidadit; doppidit, duoppidit
loitota gáidat; dobbánit, duobbánit, guhkkánit
loitsia noaiddástallat
loitsu diidalogus, noaidelogus
loiva (rinteestä) njoaidd/us (-os), njoaidd/u (-o-), loaiv/i (-ves) (R), suoibma (attr.)
loivakaarteinen suoibmamohkat
loivasti (adv.) suoimmal
loivempi njoaiddut
loiventua njoaidut, njoaidduiduvvat, njoiddosmuvvat
loivin njoaiddumus
lojua (pitkin pituuttaan) njaŋgát, gaŋgát, njuolgát, vadnát, leabbát, steanžát, deaškát
loka stánži, loški, ráhpi, rábát, luhča
loka (vaatteisiin ja karjan karvoihin tarttuva) suorti
lokainen stánž/žas (-e-), lošk/kas (-a), ráhppá/i (-s), luhča-
lokakuu golggotmánnu
lokasuoja stánžesuodji
lokatiivi (kiel.) lokatiiva
lokero leađbma, lođá
lokki mearraloddi, skávli ~ skávhli
loksahtaa šloahkihit
loksauttaa šloahkkalit
loksua šloahkkit
loksutella šloahkuhit
loksutus šloahkas
loma luopmu, feria (N); (koulusta)lohpi
loma (väli, rako)loapmi ~ loapmu, sálvu
loma-aika luopmoáigi, luomostallanáigodat
lomailija luomostal´li, luopmodoal´li
lomailla luomostallat, luomu dollat
lomake skovvi, blankeahtta
lomaltapaluuraha (S) luomusmáhccanruhta
lomamatka luopmomátki, luomostallanmátki
lomauttaa luopmudit, bidjat (bargi) bággolupmui
lomittain latnjalagaid
lommo roakči, reakči
lommoinen roakčá/i (-s)
lommolla roavččil
lommouttaa (esim. autonsa) rokčet, rekčohit
lommoutua (esim. autosta) rekčot, reakčanit, roakčanit, roakčasit, roavččagit, nordašuvvat
lompakko bursa, guhkkár
lompolo luoppal
lonkka spirralat (pl.), čoarvedávttit (pl.)
lonkkaluu čoarvedákti
lonkkanivel čoarbbeallađas
lonksahtaa šloaŋkkihit
lonksua šloaŋkit
lonksuttaa šloaŋkkuhit
lonksutus šloaŋkkas
looginen logihkalaš, logalaš
lopetella heaitalit, loaktalit
lopettaa heaitit, heaittihit, loahpahit
lopetus loahpaheapmi, loahpahus
loppiainen loahppážat (pl.); loppiaispäiväloahppášbeaivi, golmmagonagasbeaivi, loppiaispyhät(pl.) loahppášbasit (pl.)
loppu loahppa
loppua nohkat, loahppat; (äkkiä)nogihit, loppumaisillaannoga noga, häneltä pääsi rahat loppumaanson nohkkui ruđain
loppujen lopuksi loahpaloahpas
loppukesä loahppageassi; loppukesästäloahppageasis
loppukilpailu loahppagilvu
loppukiri loahpparažasteapmi
loppukoe loahppaiskkus
loppumatka loahppamátki
loppumaton loahppameahttun, nohkameahttun
loppuosa loahppaoassi
loppupuoli loahpageahči; loppupuolellaloahpageahčen, loppupuolelleloahpageahčai
loppupää loahppageahči
loppusointu loahppašuokŋa
loppusumma loahppasubmi
lopputulos loahppaboađus
loppututkielma (akateemisten opintojen) pro gradu-dutkkus (S), pro gradu-eksámen (N), laudaturbargu (S), váldofágabargu (N)
loppuva nohkki; kohta loppuva perintönimu fargga nohkki árbi
lopuksi loahpas
lopullinen loahpalaš
lopulta loahpas, loahpadassii, viimmat, maŋážassii
loputon nohkameahttun, geahčemeahttun
lorista šnjoargut, njoargut, njuorgut, liškut
lorvailla šlárvadit, šlárvvidit
loska šoavli ~ soavli
loskaantua šovlet ~ sovlet
lossi fearja, fearga
lota (villakuore)šákša
loude loavdda; peittää kota louteella loavdit, loavddašit; louteen yläosanaleš
loudekota loavddagoahti
louhia boltut, laiggodit
louhikko juovva, juovahat
louhikkoinen juov´vá/i (-s), juv´v/ii (-es)
louhos bolttohat, laiggohat
loukata (pahoittaa jonkun mieli) loavkidit, loavkašuhttit, bávččagahttit (soapmása miela)
loukata (ruumiinosaa) lábmet, nordadit, norddastit, lovket
loukkaamattomuus (esim. yksityisyyden) loavkitmeahttunvuohta
loukkaantua lápmašuvvat, roasmmohuvvat ~ roasmmehuvvat
loukkaantua (pahoittaa mielensä) eaddut, loavkašuvvat, hedjosit, vearránit, njunnáduvvat, njunnádit, nirppagit, šaddat unohas millii; helposti loukkaantuvaeaddil (-is), nirp/pas (-e-)
loukko (asunnossa, huoneessa) loavku, skugga
lounaistuuli oarjeluládat
lounas beaivemális, beaiveborramuš, gaskabeaivi
lounas oarjelulli; lounaaseenoarjjáslulás, lounaassaoarjinlullin
lounastaa borrat beaivemállása
louskua šloahkkin
louskutella šloahkuhit
loveta ceahkastit, ceahkkut
lude luhtet ~ luhtat
luennoida logaldallat
luennointi logaldallan
luennoitsija logaldal´li
luento logaldat
lueskella logadit
luetella logahallat
luettaa logahit; (lyhyesti)logahastit
luettava (luettavissa oleva, esim. runokokoelma) logahahtti
luettavaksi, luetuksi logahussii;antoi kirjan luettavaksiattii girjji logahussii, sai kirjan luetuksioaččui girjji logahussii
luettelo logahallan, kataloga, listu
luhistua gahččat čoahkkái
luhtaheinä lukti
luhtahuitti jeaggevuonccis
luhtakerttunen jeaggevizar
luhtalitukka suorbmagoahti
luhtamatara jeaggemáđir
luhtasara rievdneguodja
luhtatähtimö njoaskehilsku
luhtavilla gieddeul´lu
luhtiaitta leapmaáiti
luihu guoktilaš
luikahtaa ks. livahtaa
luikerrella (käärmeestä) njaŋggardit ~ njaŋggirdit
luimistaa (korvansa) njabbet
luimistella njabbát, njappohallat,
luiseva skirč/čas (-e-)
luiseva olio skirči
luiska (rannasta nouseva kärrytie) luhppu
luiskahtaa (jalasta)njalkasit; (otteesta)njuordasit
luiskahtaa alas (vaatteesta) njalsat; (vyöstä)njassat, njassasit
luistamaton keli (kovalla pakkasella)sabádat, tehdä luistamaton kelisabádahttit; (nuoskalumella) dobádat, tehdä luistamaton kelidobádahttit
luistella luistet, skeittát
luistelu luisten, skeittán
luistin luisten, skeittá
luistokeli jođádat
luisua čeassat, čierrasit; lähteä luisumaan johttát
luja (esineestä) nan/us (-a) ~nan/us (-u), gierdil (-is)
lujaa johtilit, jođánit, leavttuin, fártta
lujasti nannosit
lujatahtoinen nanadáhtolaš
lujittaa nan´net, nanosmahttit, nannudit
lujittua nanosmuvvat, nannut
lujuus nanusvuohta, nannodat
lukaista lohkalit, logastit
lukea lohkat; tulla luetuksilohkkot
lukematon (jota ei ole luettu, esim. kirjasta)logakeahtes (attr.); (jota ei voi lukea, esim. kirjasta)lohkameahttun; lukemattoman monta lohkameahttun máŋga
lukematon (joka ei lue) loguh/eapme (-is)
lukemisto lohkamušat (pl.), lohkosat (pl.), logusčoakkáldat
lukeutua (johonkin) gullat (masa nu)
lukija lohkki
lukijakunta lohkkit (pl.)
lukio logahat (S), joatkkaskuvla (N), gymnása (N, R)
lukita lohkkadit, lás´set
lukka (lyhyt viitta) luhkka
lukkari luhkkár
lukki guhkesjuolggat heavdni
lukkiutua lohkkašuvvat, lás´sehallat
lukko lohkka, lássa
lukkoahkio (kannellinen ahkio) lohgeres
luku lohku, tál´la (N)
luku (kirjassa) kapihttal, lohku
lukuintoinen lohkalas
lukuisa lukuisia kertojamoanaid gerddiid
lukujono (mat.) lohkoráidu
lukujärjestys (koulussa) lohkanortnet
lukukausi (koulussa) lohkanbadji, termiidna
lukukirja lohkangirji
lukumäärä lohku, lohkomearri, mearri
lukuporo lohkuboazu
lukusana (kiel.) lohkosátni, numerála
lukutaidoton analfabehta, lohkanmáhtuh/eapme (-is), girjeloguh/eapme (-is)
lukutaito lohkanmáhttu
lukutaitoinen lohkanmáhtolaš, girjjálaš
lukuun ottamatta earret ~ earet (+ akk.)
lukuvuosi (koulussa) skuvlajahki
lumenluonti muohtagoaivun, muohtahoigan
lumenpinta muohtagiera
lumeton muohtah/eapme (-is);lumeton maa (talvisaikaan)bievla
lumettomuus (puiden, talvella) sealli
lumi muohta; (syvä)skálvi, (tiukkaan poljettu)šalka, (uusi, kevyt)vahca, (raemainen)šeaŋáš, (paksu, kahlattava)muovla
lumihanhi muohtačuonjá
lumihiutale muohtačalbmi
lumihyppiäinen guosttadivri
lumikenkä muohtagáma
lumikko nirpi
lumikola muohtahoiggan
lumikärpänen guosttačuru
lumilauta muohtačeasan, muohtafiel´lu
lumileinikki jassanoarsa
lumimyrsky muohtariđđu
lumipaakku čahki
lumipallo muohtaspábba
lumipilvi (sakea) muohtaruivi
lumipyry muohtaborga
lumirikko jassanarti, muohtanarti
lumisade muohtti, muohtesdálki, muohttálagat (pl.), earbmálat, vasmi; alkaa sataa luntamuohttát, muohttigoahtit, almmáskit, áinnádahttit, earbmálahttit
lumisena (adv.) muohtanaga
lumisohjo sievlla, soavli ~ šoavli; lumisohjokelisievlladat, lumisohjokelilläsievllan, lumisohjokelillä on raskas kulkeasievllan lea lossat johtit
lumisokeus suddon; tulla lumisokeaksisuddot, tulin lumisokeaksimus suddojedje čalmmit
lumisota muohtasoahti
lumitanner (tiukkaan poljettu lumi) šalka
lumiukko muohtaáddjá
lumivalkoinen če/askat (-skes); näkyä lumivalkoisenačeaskát, tulla lumivalkoiseksičeskkodit
lumivyöry muohtauđas, muohtariđđu
lumme loppan
lummekasvit (pl.) loppanšattut (pl.)
lumoava lapmudeaddji
lumota lapmudit, rohttet, gierrat
lumous lapmudeapmi
lumoutua lapmut
lunastaa lotnut; tulla lunastetuksi lotnašuvvat
lunastaa (rel.) lonistit
lunastaja (rel.) lonisteaddji
lunastus lotnun
lunastus (rel.) lonisteapmi, lonástus
lunnaat (pl.) lotnunruđat (pl.)
lunni bovttáš
luntata (koulussa) lumpet, fusket
luoda luovvat, duddjot; sivdnidit (rel.)
luode oarjedavvi; luoteeseenoarjjásdavás, luoteessaoarjindavvin
luode (laskuvesi) fiervá
Luoja Sivdnideaddji, Luojá, Buotveagalaš
luokitella juogustit, klassifiseret, luohkástit, juohkit luohkáide
luokittelu juogusteapmi, klassifiseren, luohkkájuohku
luokka luohkká, klás´sa; yhdysluokkaovttastahtton luohkká
luokkahuone luohkkálatnja
-luokkalainen -luohkkálaš; viidesluokkalaiset lähtivät luokkaretkelle viđátluohkkálaččat vulge luohkkámátkái
luokkatoveri luohkkáskihpár
luokki (länkivaljaissa) luogga, luogá
luokkivaljaat (pl.) leaggaleaŋggat (pl.)
luokse lusa
luoksepääsemätön lusabeassameahttun, lahkanmeahttun
luola báktehoallu, biedju
luomakunta luondduriika
luomenreuna ramas
luomi luopma
luominen sivdnideapmi; maailman luominenmáilmmi sivdnideapmi
luomiväri luopmavuoiddas
luomuruoka ekobiebmu
luomus ráhkadus, duodji
luona luhtte
luonne luondu
luonnehtia karakteriseret
luonnollinen lunddolaš
luonnollinen luku (mat.) lunddolaš lohku
luonnollisesti lunddolaččat, luonddu mielde; dieđusge, diehttalas
luonnon monimuotoisuus luonddu máŋggahápmásašvuohta, šláddjiivuohta (N)
luonnonilmiö luondduiđa
luonnonkaasu luonddugássa
luonnonlahja luondduattáldat; henkilön taiteellisuuskin on luonnonlahjaolbmo dáiddalašvuohtage lea luondduattáldat
luonnonlaki luondduláhka
luonnonläheinen luonddulagaš
luonnonmaisema luondduduovdda
luonnonmullistus luondduroassu
luonnonpuisto luonddumeahcci
luonnonsuojelija luonddusuodjaleaddji
luonnonsuojelu luonddusuodjaleapmi, luonddugáhtten
luonnonsuojelualue luonddusuodjalanguovlu
luonnontiede luonddudieđa
luonnontieteellinen luonddudieđalaš
luonnontila luonddudili; luonnontilassaluondduviđá
luonnonvalinta luondduválljejupmi
luonnonvara luondduriggodat
luonnonvarainen luonddudilálaš, luondduseal´li; luonnonvaraisenaluonddudilis
luonnonvastainen luondduvuostásaš
luonnonvoima luonddufápmu
luonnos árvalus, evttohus, hámus
luonnoton eahpelunddolaš, lunddoh/eapme (-is)
luontainen lunddolaš, iešaddiluv´von
luontaiselinkeino luondduealáhus
luonteenomainen lunddolaš, mihtilmas
luonteenpiirre luonddusárggus
luonteva vuogas, vuohkkasit jurddašuv´von
luonto luondu
-luontoinen -lunddot
luontokappale luonddugáhppálat, sivdnádus, luovat
luopio luobahas
luopua (jostakin) luohpat (mas nu)
luopuminen luohpan
luopumiseläke luohpanealáhat
luostakka (vaaleakylkinen poro)luosttat
luostari kloasttar
luotain seasan
luoteistuuli oarjedavádat
luotettava luohtehahtti, oskkáldas, ávda (attr.); (laitteista)deav/is (-es), sihkkar (-is)
luotettavuus luohtehahttivuohta, oskkáldasvuohta; (laitteista)deavisvuohta, sihkkarvuohta
luoti luođđa
luoti (luotilangassa) šlimpá
luotilanka luođđaárpu
luotiviiva luođđasárggis
luoto boađđu, gárggu, lásis
luotokirvinen boađđocivkkán
luotsata lokset ~ lovset
luotsi loksa ~ lovsa, lovssár
luottaa (johonkuhun, johonkin) luohttit (soapmásii, masa nu)
luottamuksellinen luhtolaš; luottamuksellinen asialuohttámušáš´ši
luottamus luohttámuš
luottamushenkilö luohttámušolmmoš
luottavainen oadjebas, luohttevaš
luottavaisuus oadjebasvuohta
luotti (bot.) eapmeoaivi
luotto kredihtta
luova kreatiivvalaš, kreatiiva, hutkalas, hutkkálaš
luova (säilytyslava) luovvi
luovuttaa luohpadit, luobahit
luovuttaja luohpadeaddji, luobaheaddji
luovutus luohpadeapmi, luobaheapmi, sirdin
luovutuskirja luobahangirji
luovuus kreativiteahtta ~kreativitehta, hutkáivuohta
lupa lohpi
lupailla lohpádallat
lupaus lohpádus
lupiini lupiidna
luppakorva (koirasta) šluŋkebeallji, šluŋki
luppakorvainen (koirasta) šluŋk/kas (-e-); mennä luppaan (korvista)šluŋkkagit
luppo lahppu
luppoinen lahppu/i (-os)
lurjus roamsi, skáláhas
lurjusmainen roams/sas (-e-); tulla tupsahtaa lurjusmaisenaroamssihit
lusikallinen bastte dievva, gaccastat
lusikka baste
lusikkauistin basteoaivi, baste
lusikoida gazzat
luskuttaa (koirasta) šáikit ~ sáigit, roavvat, lieškit, loavkkistit
luterilainen luteralaš (S), luteránalaš (N)
lutikka luhtet ~ luhtat
lutukka báhpabursa
luu dákti
luuhata joavdelastit, ájahallat, goidošit, goiddildit, goidárastit, goigárastit, goiggardit, vanadit, sohtut
luuhohka suossa, sieksa
luukku luŋka
luulajansaame julevgiella
luulla (itämurteissa)gáddit; (länsimurteissa)doaivut
luulo (itämurteissa)gáddu; (länsimurteissa) jáhkku
luulosairas gáddobuohcci
luulotella govahallat
luultava jáhkehahtti
luultavasti jáhku mielde, jáhkkimis, várra
luumu lupmu
luunmurtuma dáktegullan
luuranko dákteriggi
luusua (joenniska) oaivvuš, lusmi ~ luspi
luuta luvdá, suohpal; lakaista luudallaluvdet, suohpalastit
luutnantti (mil.) lutnánta, levtnánta
luuton dávtteh/eapme (-is)
luutua dáktat
luuydin ađa
luvallinen lobálaš
luvanhakija lohpeohcci
luvanvarainen lobivuloš
luvata lohpidit, lobidit (R); (ohimennen) lohpidastit
luvaton lobih/eapme (-is);luvaton pyyntilobihis bivdu, toimia luvattomastilobihuššat
luvatta lobiheamet
lyhde gordnečanus
lyhenne oanádus
lyhennys oanádus
lyhennys (lainan) oanideapmi
lyhentyä oatnut, oatnánit
lyhentää oanidit
lyhty ks. lamppu
lyhyehkö oanehislágan
lyhyempi oaneheabbo ~ oanehet, oanit
lyhyesti oanehaččat, oanit
lyhyin oaneheamos, oanimus
lyhyt oaneh/aš (-is), oa/tni (-nehis); pitää jotakin liian lyhyenäoanášit
lyhytaikainen oanehisáigásaš, oanehisáigge-
lyhytfilmi oanehisfilbma
lyhythihainen paita oanehisoajatbáidi, soadjelahbáidi; hihaton paita, soajehis ~ soajahis báidi
lyhythäntäinen seaibbeh/eapme (-is)
lyhytikäinen (ihmisestä) agih/eapme (-is)
lyhytjalkainen loa/kkas (-gge-); olla jossakin lyhytjalkaisenaloaggát, kävellä lyhytjalkaisenaloaggut, lähteä kävlemään lyhytjalkaisenaloaggulit
lyhytjalkainen (subst.) loaggi
lyhytkarvainen (porosta, loppukesällä) šnjilč/čas (-a); lyhytkarvainen poro, alkusyksystäšnjilča, tulla lyhytkarvaiseksi, alkusyksystäšnjilččagit
lyhytlahkeiset housut (pl.) lahkkebuvssat (pl.)
lyhytsiipinen oanehissoajat
lyhyys oanehisvuohta
lyijy ladju
lyijyinen laddj/ui (-os)
lyijykynä liánta
lykkiä hoigat, hoiggadit
lykkäys maŋideapmi
lykkääntyä maŋŋánit, čierrasit ~sirdásit (maŋit áigái)
lykätä (myöhemmäksi) maŋidit, maŋidahttit, lihkkidit (R)
lyllertää roavdnjut, roavnnjuhit
lyllerö roavdnji
lylleröinen roav/nnjas (-dnje-)
lylypuu biŋal
lymyillä náđ´đát, labmát, lamadit
lymytä náđđut, lapmat; (nopeasti) náđustit, lapmalit
lypsyastia bahčingievdni ~ bohčingievdni
lypsykauha (puinen, vaatimen tai vuohen lypsämiseen) náhppi
lypsykone bahčinmašiidna ~ bohčinmašiidna
lypsylehmä bahččegussa ~ bohččegussa
lypsää bahčit ~ bohčit
lyriikka lyrihkka
lysti lusta
lystikäs hearvá/i (-s), herv/ii (-es); lystikäs kaverihearvás ~herves verdde
lyyrikko lyrihkkár
lyyrinen lyrihkalaš, lyralaš
lyödä (toista) časkit, huškkastit, čorbmadit; lyödä hutkauttaavuoiddastit, livššastit, šloavastit, šlovet
lyödä leikiksi dahkat duš´šin
lyödä palloa časkit spáppa
lyödä vetoa časkit veađu, veahtalit
lyönti (toisen ihmisen) časkin, huškkasteapmi, čorbmadeapmi; vuoiddasteapmi, livššasteapmi, šloven
lähde gáldu, ája
lähdekieli gáldogiella
lähdekirjallisuus gáldogirjjálašvuohta
lähdekoodi gáldokoda
lähdeteos gáldogirji
läheinen lagas ~ lagaš
läheisempi lagat; vähän läheisempilagabuš
läheisyys lagasvuohta
lähekkäin lahkalagaid
lähekkäinen lahkalas (attr.)
lähellä lahka, lahkosis; (tässä) lähellädásttán, (siinä) lähellädiesttán, (tuossa) lähelläduosttán
lähemmin lagabut
lähemmäksi lagabui; (vähän)lagabužžii
lähemmäksi (tännemmäksi) dábbelii, dábbelebbui; (vähän) dábbelažžii
lähempänä lagabus; (vähän) lagabuččas
lähempänä (tännempänä) dábbelis, dábbeleappos; (vähän) dábbelaččas
lähennellä (jotakuta) roahcat
lähentelevä (jotakuta) roahcalas
lähentyä lahkonit, lahkanit
lähentää lagadit
lähes lagabui; lähes satalagabui čuođi
läheskään lahkage, álggage, alddage
lähestyä lahkanit, lahkonit, lagodit
lähete sáddehus
lähetellä sáddedaddat, sáddedit, sáddestallat; hänellä oli tapana lähetellä kirjeitäänson lávii sáddedaddat reivviidis
lähetin (tekn.) sáddehat, sáddenbierggas, sáddenrusttet
lähetti sátneodoalvu, sáttadoalvu
lähetti (rel.) vuolggahanolmmoš
lähettiläs sáttaolmmoš, sáttaalmmái ~ sáttaolmmái
lähettyville lahkosiidda
lähettyvillä lahkosiin
lähettäjä sáddejeaddji, vuolggaheaddji
lähettäminen sádden
lähettää sáddet, lágidit, vuolggahit, bidjat mannat
lähetys (radiolähetys, tavaralähetys) sátta, sáddehus
lähetysaika sáddenáigi
lähetyssaarnaaja vuolggahussárdnideaddji, miššuneara (N)
lähetysseura vuolggahussearvi, miššonsearvi (N)
lähetysten lahkalagaid
lähetystyö vuolggahusbargu
lähetystö sáttagoddi
lähimmillään lagamustá
lähimmäinen lagamuš
lähimmäksi lagamussii
lähimpänä lagamusas
lähin lagamus
lähinnä lagamustá
lähiomainen oapmahaš, lagas fuolki
lähiosoite lagasčujuhus
lähipäivinä dáid lagamus beivviid
lähiruoka lagasbiebmu
lähistö lahkosat (pl.), aldasat (pl.)
lähisukuinen (adj.) lahkasogat
lähisukulainen (subst.) lahkasogalaš
lähitulevaisuudessa lagamus boahtteáiggis
lähivalo lagasčuovga
lähivuosina dáid lagamus jagiid
lähiympäristö lagasbiras, lahkosat (pl.), birrasat (pl.)
lähteenhaltija (trad.) čáhkalakkis
lähteä vuolgit; (nopeasti)vuolgilit; tahtoa lähteävuolggestuvvat
lähteä matkaan dol´let, čavget; (useista) vuolggadit
lähteä päähänpistosta (johonkin) hoavránit, hurrulit
lähtö vuolgga; olla lähdössä vuolgigoahtit, tehdä lähtöävuolgalit, (useista tai vähin erin) vuolgaladdat
lähtöaika vuolgináigi
lähtöisin eret
lähtökohta vuolggasadji, vuolggačuokkis
lähtömerkki vuolginmearka
lähtömielessä vuolginnammii
lähtötaso (opinnoissa) vuolgindássi
läikkyä (vesi astiassa) stilčut
läikkä dielku
läikyttää stilččuhit
läikähtää stilččádit, stilččihit
läimähtää stoanžžihit
läimäytellä stoanžžuhit
läimäyttää stoanžalit
läiske stirccas
läiskyttää stirccuhit
läiskyä stircut
läiskä dielku
läiskähtää stirccihit
läiskäyttää stircalit
läjä guhpa, leadji, látna, skumpa
läksy leaksu, bihttá
läksyttää (jotakuta) ráŋgut; joutua jonkun läksyttämäksiráŋggohallat soapmásii
läkähdyttää (ajoporo, liiallisella ajamisella) luddehit
läkähtyä (ajoporosta, liiallisesta rasituksesta) luddat
lämmetä liegganit; (esim. pakasteesta) máizat
lämmin lie/kkas (-gga)
lämmin (vaatteesta) biktil (-is)
lämmin sää liekkadat
lämminverinen (hevosesta) lieggavarat
lämmitellä (esim. nuotion ääressä) liekkadallat
lämmitin liggejeaddji
lämmittää ligget, liekkadit; (esim. pakastetta)máizadit, máizet
lämmityslaite liggenbierggas
lämmitysmaksu liggenmáksu
lämmönjohde liekkasjođas
lämpimähkö lieggalágan
lämpimänä (lämpimältään) liekkasnaga; sen kannattaa syödä lämpimänädien gánneha borrat liekkasnaga
lämpö liekkas, liekkasvuohta
lämpöaste lieggaceahkki, lieggagráđđa
lämpöenergia liekkasenergiija
lämpökeskus liggenguovddáš
lämpökynttilä liggenginttal
lämpökäyrä liekkassodju
lämpölaajeneminen liekkasbáisan
lämpömittari termomehter, liekkasmihttár
lämpöpatteri liggenbáhtter, radiáhtor
lämpötila temperatuvra, liekkasvuođadilli
lämpövoima liekkasfápmu
lämpövoimala liekkasfápmorusttet
länget (pl.) leaŋggat (pl.), leŋgget (pl.), geas´sát (pl.), ráđit (pl.), suomut (pl.), silát (pl.)
länki leaŋga
länkisääri (ihmisestä)boaggi, boaggejuolgi, reavri, reavrejuolgi
länkisäärinen boa/kkas (-gge-), reavr/ras (-e-); mennä johonkin länkisäärisenäboaggut, reavrut, olla jossakin länkisäärisenäboaggát, reavrát
lännemmäksi oarjelii, oarjelebbui, veastalii, veastalebbui; vähän lännemmäksi oarjelažžii, veastalažžii
lännempänä oarjelis, oarjeleappos, veastalis, veastaleappos; vähän lännempänä oarjelaččas, veastalaččas
länsi oarji, viesttar, veasta; lännessäoarjin, viestaris, veastan, länteenoarjjás, viestarii, veasttas, lännestä päinoarjjil, viestaris, veasttal
länsimaat (pl.) oarjeriikkat (pl.)
länsipuoli oarjjabealli, viesttarbealli, veasttabealli; länsipuolellaoarjjabealde, viesttarbealde, veasttabealde, länsipuolelleoarjjabeallai, viesttarbeallai, veasttabeallai, länsipuolitseoarjjabeale, viesttarbeale, veasttabeale
länsipää oarjjageahči, viesttargeahči, veasttageahči, länsipäässäoarjjageahčen, viesttargeahčen, veasttageahčen, länsipäähänoarjjageahčai, viesttargeahčai, veasttageahčai, länsipään kautta oarjjageaže, viesttargeaže, veasttageaže
länsituuli oarjjádat, oarjebiegga, viesttarbiegga, viesttar; tuuli lännestäbiekkai oarjjil ~ viestaris ~ veasttal
läntinen oarjja-, viesttar-
läntisempi oarjjit
läntisin oarjjimus, veasttamus; läntisimpänäoarjjimusas, veasttamusas, läntisimmäksioarjjimussii, veasttamussii
läpi čađa, ráigge-, rái-
läpikotaisin čađa, visot
läpikuultava čađačuovgi
läpilaiska gužžaláiki
läpileikkaus čađačuohpus
läpimitta čađamihttu
läpimärkä njie/zas (-hca)
läpinäkymätön čađačuovgameahttun
läpinäkyvyys čađačuovgan
läpinäkyvä čađačuovgi
läpivalaisu čađačuvgen
läppä leahppi
läpsytellä doškkodit, speažžut
läpsäyttää doaškalit, došket, spežžet, loaskalit
läpäisemätön divttis
läpäistä čađahit, mannat čađa
läski spiinnebuoidi
läsnä mielde, báikki alde
läsnäolija (subst.) mieldeor´ru, luhtteor´ru
läsnäollessa (adv.) mieldeorodettiin, luhtteorodettiin
läsnäolo mieldeorrun, luhtteorrun
lätinä (esim. rankkasateen) šoalla
lätistä (rankkasateesta) šoallat
lätke deaškkas
lätkiä steanžžuhit, steažžut, steaččuhit, deaškut, deaškkuhit
lätkä steažži ~ steažžu
lätkä (lyömiseen) doškkon; kärpäslätkäčurotdoškkon, náhkkespihčá
lätkähtää steanžžihit, steaččihit, deaškkihit
lätkäistä stenžet, deaškkaštit, deaškalit; lyödä lätkäistäloasastit
lättäjalka steanžejuolgi, steažžajuolgi
lätäkkö láttu, njeaš´ši
lävistäjä (mat.) diagonála, čiegan
läähättää šieđđat, sáđđat, šluohkkit
läähätys šieđđa
lääke dálkkas
lääkeaine dálkkasávnnas
lääkehoito dálkkasdikšu
lääkemääräys dálkkasmearrádus, reseapta
lääketiede dálkkasdieđa, medisiidna
lääketieteellinen dálkkasdieđalaš, medisiinnalaš
lääkintähallitus medisinálaráđ´đehus
lääkintävoimistelija dálkkodanlášmmodahtti
lääkintävoimistelu dálkkodanlášmmohallan
lääkitys dálkkodeapmi, dálkkasteapmi
lääkitä dálkkodit, dálkut, dálkkastit
lääkäri doavttir
lääkärinlausunto doaktárcealkámuš
lääkärintarkastus doaktárdárkkástus
lääkärintodistus doaktárduođaštus
lääni leatna, fylka (N), ámta (hist.)
lääninhallinto fylkkagielda (N)
lääninhallitus leanaráđ´đehus (S), fylkkastivra (N)
lääninkouluttaja leanaskuvlejeaddji
lääninkäräjät fylkkadiggi (N); lääninkäräjien jäsenfylkkadiggeáirras
lääninoikeus leanariekti
lääninsihteeri fylkkačál´li (N)
läänintaiteilija leanadáiddár
lääte njálanjuovčča
lökäpöksy njalsi
lököttävä (vaatteesta) njals/sas (-e-), loamp/pas (-e-), loamš/šas (-e-); kulkea lököttävissä vaatteissanjalssuhit, loamput, loamppuhit, loamššuhit
lököttää (vaatteesta) njalsát; ruveta lököttämään njalssagit
löntys loarfi
löntystellä loamput, deamput, šloancut, gávnjasaddat
löntystää šloahtat, nuorbat, njoammut; lähteä löntystämäänšloahtalit, nuorbbastit
lörpötellä, laverrella solžat, solžidit
lörpöttelevä, laverteleva solžá/i (-s)
lössi (maaperässä) gavjaeana(n)
löydös gávdnoštupmi
löyhentää loažžadit
löyhkä guohcahádja
löyhkätä čuvddiidit, sevddiidit, leavkit
löyhtyä loažžat; (äkkiä)loaččihit, (useista esineistä vähin erin)loaččadit
löyhä loažža/t (-dis), lavttis; löyhässä, löyhälläloažža, loažžut
löyly lievla, levlo
löystyä loažžat
löystyä (väljentyä) loahttut; saada löystymäänloahttudit
löysä (ei tiivis) loaht/is (-es)
löysätä ložžet
löytyä gávdnot
löytäjä gávdni
löytää gávdnat; taitava löytämäängávdneš (-is)
löytö gávnnus
löytöpaikka gávdnanbáiki
löytöpalkkio gávdnanbálká
löytöretkeilijä gávdnanmátkkálaš
löytöretki gávdnanmátki
löytötavara gávdnondávvir
M
maa eana(n)
maa (valtio) riika
maa-ala eanaviidodat
maa-alue eanabihttá
maadoittaa (elekt.) eatnamastit
maaginen magihkalaš
maahanmuuttaja sisafár´rejeaddji
maahanmuutto sisafár´ren
maaherra eatnanhear´rá, máhear´rá (R), fylkkamán´ni (N), ámtamán´ni (N), stáhtahálddašeaddji (N)
maahinen gufihtar, ulda, ganeš, eatnanháldi
maailma máilbmi
maailmallinen máilmmálaš
maailmallisuus máilmmálašvuohta
maailmanennätys máilmmiolahus
maailmankaikkeus máilmmiávus, univearsa
maailmankatsomus eallinoaidnu
maailmanlaajuinen máilmmiviidosaš, oppamáilmmálaš, universála
maailmanloppu máilmmiloahppa
maailmanneuvosto máilmmiráđđi
maailmansota máilmmisoahti
maajoukkue riikkajoavku
maakaasu eanagássa
maakaistale eanasneaida, sneaida
maakeskeinen (maailmankuva) geosentrálalaš
maakiitäjä (kovakuoriainen) bajándihkki, bajándivri
maakkana (urosporo kuudentena talvenaan)máhkan
maakotka goaskin
maakrapu gáttehas
maakunnallinen eanagottálaš
maakunta eanagoddi, riikkaoassi
maalaisjärki (talonpoikaisjärki) luonddujierbmi, lunddolaš jierbmi
maalaiskunta dálongielda
maalaji eanašládja
maalari málár, málejeaddji
maalata málet; (vähän)málestit
maalattia guolbi
maalaus málagovva
maalaustaide málendáidda
maali mála, fearga, báidnu
maali (kilpailussa) moalla
maaliero moallaerohus
maalipinta málagiera
maaliskuu njukčamánnu
maalitaulu moalladávval
maalivahti moallafákta
maaliviiva (kilpailussa) moallasárggis
maallikko oahpoheapme, oahpohis olmmoš, skuvllaid váccekeahtes olmmoš
maallinen eatnanlaš
maamuna (kuukunen) gieddespábba
maamyyrä eanamuolddat
maanalainen eatnanvuloš
maanantai vuossárga, mánnodat; maanantainavuossárgga, mánnodaga
maaninen maniijalaš
maanjäristys eatnandoarggástus
maankiertäjä golgolaš
maankolkka eatnančiehka
maankuori eanagarra
maankuulu riikkabeakkán
maanmies riikkaguoibmi; tapasi siellä maanmiehiäändeaivvai doppe riikkaguimmiidis
maanmittaus eanamihtideapmi
maannos eanalupmi
maanomistaja eanaeaiggát, eatnanoamasteaddji
maanosa eatnanoassi (S), máilmmioassi (N), kontineanta
maanpako eanabáhtarus, riikkabáhtarus
maanpetos riikkabeahtus
maanpetturi riikkabeahtti
maanpinta eanagiera
maanpuolustus eatnanbealuštus
maanpäällinen eatnanalaš
maanselkä másealgi
maantie geaidnu, biilaluodda
maantiede eatnandieđa, geografiija
maantieoja rávaroggi
maantieteellinen eatnandieđalaš, geográfalaš
maantieto (oppiaine) eatnandiehtu
maanvaiva eatnanváivi, riikkagivssádus
maanviljelijä eanadoal´li, boanda
maanviljely eanašaddadeapmi
maanvyörymä eanauđas
maaoikeus (jur.) eanariekti
maapallo eanaspábba
maaperä eanavuođđu
maapähkinä eananiehtti
maarianheinä háisosuoidni
maariankämmekkä noaidelieđđi
maaselkä eatnančielgi, čáhcejuoga
maaseutu dálonguovlu
maasiira eanašir´rá
maassamuuttaja riikkasisfár´rejeaddji
maassamuutto riikkasisfár´ren
maastamuuttaja olggosfár´rejeaddji
maastamuutto olggosfár´ren
maasto eanadat, eatnamat (pl.)
maastoajoneuvo meahccefievru
maastoajoneuvolupa meahccefievrolohpi
maastoauto meahccebiila
maasälpä (miner.) eanalaigga
maata veal´lát, velohallat, rákkohallat, njaŋgát, gaŋgát, njanzát, gaškát, gurgát, njuolgát, vadnát, njáškát, leabbát, roaŋkát, moalkát, bodnját, steanžát, deaškát, šleancát, šlieddát, duolbát; (panna maata) vel´ledit, veallánit, njulget, njaŋgat, njaŋgasit, njaŋggiidit, raŋggagit, šloaŋggihit, gopmulit, goadnásit, (hetkeksi)vel´ledastit, vel´lestit, njulgestit
maatalo dálonviessu
maatalous eanadoallu
maatalousministeri eanadoalloministtar
maatalousministeriö eanadoalloministeriija
maataloustyö eanabargu
maatila eanadállu, dállu
maatilatalous eanadállodoallu
maatua eanaiduvvat, eanaluvvat; (mullaksi)muoldaluvvat
maavarsi (kasvin) eananađđa, urttas
maavero eanavearru
maaöljy eanaol´ju
madaltua (esim. joesta)coahkut, (astiasta)njáđđut
made njáhká
madella njoammut
mafia mafia
magia magiija
magma magma
magneetti magneahtta ~ magnehta
magneettikenttä magneahttagieddi
magneettinen magnehtalaš
magnetiitti magnetihtta
maha čoavji
mahahappo čoavjesivra
mahalaukku čoavjeseahkka
mahaneste čoavjegolggus
mahapaita (märehtijällä) leksosat (pl.)
mahdollinen vejolaš, máŧolaš
mahdollisesti vejolaččat
mahdollistaa dahkat vejolažžan
mahdollisuus vejolašvuohta, máŧolašvuohta
mahdoton veadjemeahttun, máŧoh/eapme (-is); (luonteeltaan) bierggasmeahttun, birgetmeahttun
mahdottomuus veadjemeahttunvuohta, máŧohisvuohta
mahduttaa čáhkadit, šiehttadit
mahla máihli; mahlainenmáihlá/i (-s), mahlatonmáihlleh/eapme (-is); mahloittuamáihlut, tulla mahlattomaksimáihllehuvvat
maho (lisääntymiskyvytön) maho eläinstáinnat, maho porovaadinrotnu
mahtaa dáidit; hän mahtaa olla aika rikasson dáidá leat viehka rikkis
mahtaileva rábmá/i (-s), rámppas, gáddálas
mahtailla gorggohallat, gorohallat, govddástallat
mahti mákta, vuoibmi, váldi
mahtihenkilö máktaolmmoš
mahtua čáhkat, šiehttat
maihinnousupaikka láttasadji, láttat; (valkama)sátku
maikkua (kalasta) bákŋat, báŋadit, cuobbut; (kerran)báŋádit, moljádit
maila roadda, časkinneav´vu
maili eaŋgalslaš miila
maine beaggin
maineikas beakkán, beakkálmas, rámálmas, gululmas, gerelmas, gerolmas, dovddus
maineteko máidnodahku
maininki siiga ~ siiggá
maininta máinnašupmi, namuheapmi
mainio válljugas, erenoamáš
mainita máinnašit, árvalit, namuhit, namahit, gávnnahit; (ohimennen)árvalastit, namuhastit
mainittava namahahtti
mainos máinnus, rekláma
mainostaa máinnustit, reklameret, dahkat dovddusin
mainostoimisto reklámadoaimmahat
maisema duovdda, eanadat
maisematyyppi duovddatiipa
maiskuttaa (suutaan) stoavkit, stoavkkuhit, dovskit, doavskkuhit, cuvkit, cuvkkuhit
maiskuttelija stoavkkan
maiskutus stoavkkas
maissi máisa
maistaa smáhket, máistit, muosáhit
maistella máisttašit; innokas maistelemaan máistálas
maisteri magisttar
maistiainen smáhkenbihttá
maistraatti magistráhtta
maistua máistot; (hyvältä)njálggiidit, njávkkiidit, njávkkistit, amiidit, lusttuhit; (pahalta) bahčiidit, bahčistit, (happamalta)suvrriidit, (kitkerältä)rihčiidit, (eltaantuneelta)gosttiidit, hávrriidit; (raa´alta, ruoasta) njuoskanjaddit
maistumaton lusttuh/eapme (-is)
maistuva lusttolaš
maiti guoksa; runsasmaitinen, maidikasguoksá/i (-s)
maitimesto (ruoka) guoksameastu
maito mielki
maitohammas mielkebátni
maitohappo mielkesivra
maitohorsma horbmá
maitojauhe mielkebulvarat (pl.)
maitojäädyke mielkegalbmádat ~ mielkegalmmáhat
maitokärryt (pl.) mielkejor´rit (pl.)
maitonokka (valkoturpainen poro) mielkenjunni
maitopytty mielkeeappir
maitorauhanen (anat.) mielkeráksá
maitotiehyt (anat.) mielkeoarri
maitovalas buovjja
maitovalmiste mielkebuvtta
maitoämpäri mielkespán´nja
maittaa njattiidit
maittamaton lusttuh/eapme (-is)
maittamattomuus lusttuhisvuohta
maittava lusttolaš
maja barta, viessu, stohpu
majailla orostallat, orodit, ásadit
majakka čuovgadoardna
majapaikka orrunsadji, orohat
majatalo guos´seviessu, geastegiivvár
majava mádjit, vadnin (R)
majesteetillinen majesteahtalaš ~majestehtalaš
majesteetti majesteahtta ~ majestehta
majoneesi majonesa
majuri (mil.) majuvra, májor
makasiini magasiidna
makaukset (pl.) gávnnit (pl.), oađđádagat (pl.)
makea njálgg/i/s (-a) ~ njálgg/at (-a)
makea vesi sáivačáhci; makeanvedenkalasáivaguolli
makeasti njálgát
makeinen njálggis, njálggus, njálggamuorji
makeus njálggisvuohta, njálggatvuohta
makeuttaa njálgudit
makeutua njálgut
makkara márfi; tehdä perinteisiä makkaroitamárfut, márffodit, innokas makkarantekijämárffon
makkarankuori márfeskidni
makkaratikku márfesággi
makoilla velohallat, njaŋgát
makrilli makril´la
maksa vuoivvas
maksaa máksit; tulla maksetuksimáksot
maksaja máksi
maksamaton mávssekeahtes (attr.)
maksaminen máksin
maksapasteija vuoivvasmeastu
maksaruoho bulljelasta
maksatauti vuoivvasvihki
maksattaa mávssihit; maksatti muille velkojaanmávssihii earáide velggiidis
maksatulehdus vuoivvasvuolši, hepatihtta
maksella mávssašit
maksettava máksámuš; olisi taas minulla maksettavaalivččii vuot mus máksámuš
maksu máksu, máksojupmi; maksettavamáksojupmái boahtti
maksuaika máksináigi
maksuerä máksinearri
maksukyky máksinnávccat (pl.)
maksukykyinen máksinnávccalaš, hattálaš; tulla maksukykyiseksihattáiduvvat
maksukyvytön máksinnávccah/eapme (-is), hatteh/eapme (-is); tulla maksukyvyttömäksihattehuvvat
maksumääräys máksinmearrádus
maksuosoite máksinčujuhus
maksutase máksinbalánsa
maksuton mávssoh/eapme (-is), nuvttá
maksuunpano máksuibidjan
maksuvelvollinen máksingeatnegas
maksuväline máksingaskaoapmi
maku smáhkka, máhku
makuaisti máistu
makuasia máhkoáš´ši
makuuhuone oađđenlatnja, gámmir
makuulla veallut, njaŋgut, njuolgut, sieiga (R) ~ seaiga (R)
makuupaikka oađđensadji
makuupaikka (erit. poron) livvasadji
makuusija, vuode sadji; sijata vuodesaji láhčit
makuuvaunu oađđenvovdna
malaria malariija
maleksia joavdelastit, joavddaldallat, šlábirdit, šlábárdallat, goidárastit, goigárastit, goiggardit
malja cearki, gearra
maljakko rásselihtti
malka (katon paininpuu) rohpegalda
mallas málddis
malli mál´le, modeal´la, minsttar
mallikelpoinen mál´legelbbolaš
-mallinen -mállet; vanhanmallinenboaresmállet
malmi málbma
malmikenttä málbmagieddi
malminlouhinta málbmaboltun
maltillinen mášolaš, loait/u (-os); tulla maltillisemmaksimášuiduvvat, loaitut
maltillinen (poliittisesti) moderáhtta; maltillinen oikeistomášolaš olgeš bealli
maltillisesti mášolaččat, loaittuid, loaittul
malttaa máššat, máltit, stađđat
malttamaton mášoh/eapme (-is), stađuh/eapme (-is); tulla malttamattomaksimášohuvvat, stađuhuvvat, olla malttamatonmášohuddat
malttamattomuus mášohisvuohta, stađuhisvuohta
malttavainen mášolaš, máš´šil (-is), stađ´đil (-is)
maltti máššu
mammona mámmon
mammutti mammuhtta
manala jábmiidáibmu, gol´levárri; manan majoillegol´levári duohkai
manata mánet, mánidit
mandaatti mandáhtta
mandariini mandariidna
maneetti bossusnuolga, fál´lásnuolga
mania maniija
mankeli máŋgel
mankeloida máŋgelastit
mankua ks. kerjätä; ruinata
mankua mukaan (erit. lapsista) hoavrrestit
manna mán´na
mannaryyni mán´narievdni
manner (geogr.) nannán, kontineanta
mannerilmasto nannándálkkádat
mannerjää nannánjiekŋa
mannerjäätikkö nannánjiehkki
mannermainen nannán-, kontinentála
mansikka eanamuorji
manteli mándel
mantteli mántel
mappi máhppa
marasto maras, marastat
maratoni maraton
margariini margariidna
marginaali (paperin reunassa) siidoravda
marianpäivä márjjábeaivi
marianviikko márjjávahkku
marisija bigon, nuvan
marista luoilut, luoillistit, luoktudit, lunjaidit, mánet, mánidit, nuvvat
marja muorji
marja-astia murjenlihtti
marjamatka murjenmohkki
marjametsä olla marjametsässäleat murjemin, mennä marjametsäänmannat murjet
marjanpoiminta muorječoaggin, murjen
marjapaikka murjensadji
marjapensas muorjemiestta
marjastaa murjet, čoaggit murjjiid
marjaterttu muorjegihppu
marjava (jossa on paljon marjoja) muorjá/i (-s)
marjoa muorjat
markka márki
markkamäärä márkemearri; markkamääräinenmárkemearrásaš
markkinahinta márkanhaddi
markkinapaikka márkanšillju
markkinasaamelainen (läntisimmät pohjoissaamen puhujat Etelä-Tromssassa ja Pohjois-Nordlandissa) márkosápmi
markkinat (pl.) márkanat (pl.); olla markkinoillamárkanastit
markkinatalous márkanekonomiija
markkinavaljaat (pl.) márkansuomut (pl.)
markkinaviikko márkanvahkku
markkinavoimat (pl.) márkanfámut (pl.)
markkinoida vuovdalit, geahččalit jođihit, márkanastit (S), márkanfievrridit (N)
markkinointi vuovdaleapmi, márkanastin (S), márkanfievrrideapmi (N)
marmeladi marmeláda
marmori márbmor
marraskesi jápmaassi
marraskuu skábmamánnu
marsalkka maršálka
marsipaani marsipána
marskimaa márskaeana(n)
marssi mársa
marssia márset, márseret
marsu marspiidni, márša
marttyyri martyra
masennus šlundun, šlunddageapmi, skurvvageapmi, skurtnjageapmi, hurvun, hurvvageapmi, deprešuvdna
masentua šlundut, šlunddagit, skurvvagit, skurtnjagit, snolkkagit, hurvut, hurvvagit, njolvut, njolvvagit
masentunut ks. alakuloinen
massa más´sá
massamuisti (tietok.) más´sámuitu
masto stivli
masuuni masuvdna
matala (esim. vaarasta) vuolleg/aš (-is)
matala (vedestä) coag/is (-es), pitää vedenpintaa liian matalanacoagášit
matala (verkosta) vuovssah/eapme (-is)
matalalaitainen (astiasta) njáđ/đi (-es); pitää astiaa liian matalananjáđášit
matalalaitainen (veneestä, sängystä tms.) ruovddah/eapme (-is)
matalapaine vuollegisdeaddu
matalikko cohkolat, njuorra; ajautua matalikollecohkkot
matara máđir
matarakasvit (pl.) máđeršattut (pl.)
matelija njoam´mu, njoam´muspire
matemaatikko matematihkkár
matemaattinen matematihkalaš, matemáhtalaš
matematiikka matematihkka
materiaali materiála
materialistinen materialisttasaš
matinviikko (helmikuun toinen viikko) máhtevahkku
matka mátki, reaisu, mohkki
matkailija turista, mátkkálaš, mátkkošteaddji
matkailu turisma, mátkeealáhus, mátkkošteapmi
matkailumaja mátkeruoktu
matkakorvaus mátkebuhtadus
matkakustannus mátkegollu
matkalasku mátkerehket
matkalaukku goaffar ~ koaffar, kapseahkka
matkalippu mátkebileahtta
matkamuisto mátkemuitu
matkapahoinvointi rapmaluvvan ~ rapmaduvvan; tulla matkapahoinvoivaksirapmaluvvat ~ rapmaduvvat
matkapäivä mátkebeaivi
matkatavara mátkedávvir
matkatoimisto mátkedoaimmahat
matkatoveri mátkeguoibmi
matkia áddestallat, áđ´đestallat, jievžat, jievžžadit; innokas matkimaanjievžalas, jievžžadahkes
matkue mátkkuš
matkustaa mátkkoštit, johtit
matkustaja mátkkošteaddji, mátkkálaš ~ mátkkolaš
matkustajakone sáhttogirdi
matkustajakoti guos´seviessu
matkustajaliikenne sáhttojohtolat
matkustella johtalit, jođašit, golgat
matkustuskielto johtingieldu
mato máhtu
matriisi (mat.) matriisa
matruusi matrusa
matto láhtterátnu
mattoteline savdnjinholga
maukas njálgg/is (-a) ~ njálg/at (-ga), njávkkas (-is), lusttolaš, buorre
maustaa ruddet, njaddet, suvlet
mauste máistta, rudda, njatta, máistta, álmmis
mauton lusttuh/eapme (-is)
me mii (min, mis, midjiide, minguin, minin)
me (kaksi) moai (mun´no, munnos, munnuide, munnuin, munnon)
meduusa fál´lásnuolga, bos´susnuolga
mehiläinen mieđašeatni
mehiläishaukka vieksáfál´li
mehiläissyöjä uvlobor´ri
mehu sáhppi, sakta
mehukas sáhppá/i (-s)
mehuton sáhpeh/eapme (-is)
meijeri meieriija
meikäläinen munnagaš; meikäläinen ei siitä välittänyt munnagaš ii das beroštan
meinailla (tehdä jotakin) geahkat (+ inf.)
meinata meinnet, áigut, jurddašit, hiv´vehit
meininki meinnet
meirami meiráma
meiskata meaiskidit, rieibmudit, meannudit, reahjidit
meisseli meaisil ~ meisel
mekaanikko mekanihkkár
mekaaninen mekanihkalaš, mekánalaš
mekaniikka mekanihkka
mekanismi mekanisma
mekastaa meaiskidit, meannudit, rieibmudit, reimmodit, ráikkistit, ráikidit, ráhtudit, stráiludit, stráillistit, stullat
mekastava stullalas
mekastus stulla
mela mealli
melkein measta, masá; goasii, uhcesii, uhtesii
melko (+ adj., + adv.) oalle, oppa, viehka, mealgat; melko paljonmealgat, melko kaukanamealgadis, mealgadaččas, melko kauasmealgadii, mealgadažžii, melko kauanguhkálagaid, viehka guhká
melkoinen (+ subst.) oalle
melkoisen (koko lailla) opparat; melkoisen, koko lailla kaukanaopparat guhkkin
melkoisesti mealgat, arvat
mellakka stuibmi; jolloin on paljon mellakoitastuibmá/i (-s), tänä keväänä on ollut paljon mellakoitadát lea leamaš stuibmás giđđa
mellakoida stuibmidit, stuibmet; alkaa mellakoidastuimmáskit
mellakoitsija stuibmideaddji
meloa meallut; (hiljalleen)melodit, (lyhyt matka) mealastit, (lyhyesti)mealádit
melodia melodiija
meloni melovdna
melu šlápma, válla, lárbma, márra, julla, japma, ruodja, riedja, gášša
meluisa (äänekäs, ihmisestä) šlábmá/i (-s), jiedná/i (-s), jidn/ii (-es), ruodjalas, ruoddjá/i (-s), riedjalas, rieddjá/i (-s)
meluta šlápmat, šlámaidit, válladit, lárbmadit, meaiskidit, márrat, jullat, japmat, ruodjat, riedjat, gáššadit, rigeret
melutaso šlápmadássi
menehtyä (saada surmansa) sorbmanit, sorbmašuvvat, heakkahuvvat
menekki gálvojohtu, johtu
menekkiartikkeli johtugálvu
menekkikirja johtugirji
menestyksekäs menestuv´vi
menestys menestupmi, sukseas´sa (N)
menestyä menestuvvat
menetellä meannudit, láhttet, rassat
menetelmä meannudanvuohki, metoda
menettelytapa meannudanvuohki
menettää mas´sit, manahit; (henkensä)sorbmanit, sorbmašuvvat, heakkahuvvat, (rahansa)ruđahuvvat, (omaisuutensa)nallasit, (ruokahalunsa)boruhuvvat, (kielitaitonsa)gielahuvvat
menetys massin, dáhpa
menneisyys mannanáigi, vássánáigi
menninkäinen ulda, gufihtar
mennä mannat; (naimisiin)náitalit, (rikki)cuovkanit, (poikki)boatkanit, (kiinni)sulkeutua, (ohi esim. ukonilmasta)vássit, (kaupaksi)johtit, (kuuraan)bihcut, (pyydykseen)čákŋat
meno mannu
menoerä ruhtagollu; (leikillisesti)ruhtaráigi
mentävä (kulkukelpoinen) manahahtti
merenkulkija mearrajohtti
merenkulku mearrajohtin
merenneito ábiruv´vá
merenpinta mearadássi, mearragiera
merenpohja mearabodni
merenranta mearragáddi
merentutkimusinstituutti mearradutkaninstituhtta
meri mearra, áhpi; merellä meara alde, merellemeara ala; lähempänä merta oleva mearat, lähempänä mertamearabus, lähemmäksi mertamearabui; lähimpänä merta olevamearamus, lähimpänä merta mearamusas, lähimmäksi mertamearamussii
merieläin mearraspire
merihanhi ránesčuonjá, mearračuonjá
meriharakka cagan
merihätä čázeheahti
meriitti merihtta, ánssut (pl.)
merikala mearaguolli
merikalastus mearrabivdu
merikihu suolaskáiti
merikipeä mearrabuohcci
merikissa (kala) stáinnir, stáidnár
merikotka mearragoaskin
merilevä mearrastárra
meriliikenne mearrajohtolat
merililja mearralilljá
merilokki gáiru
merimakkara mearramárfi
merimetso skárfa
merimies mearraalmmái ~ mearraolmmái
meripeninkulma mearramiila
meripihka mearragáhčči, mearragás´si
merirautu valas
merirokko (eräs äyriäislaji) skátná
merirosvo mearrarievvár, mearrarosvu
merisaame mearrasámegiella
merisaamelainen mearrasápmelaš, mearrasápmi, mearraolmmoš, meren, meron
merisairas tulla merisairaaksirapmaluvvat ~ rapmaduvvat
merisiili gáranasbáhti, gáranasruitu
merisirri fierváviroš
merisotilas mearrasoalddát
merisuola mearrasálti
merisuula mearrasuvlá
meritaimen guvžá; (talvikko)gudjor
meritähti ruos´sareabbá, nástereabbá
merivartiolaitos mearrabearráigeahčču, mearragozáhus
merivene mearrafanas
merivesi mearračáhci
merivirta mearrarávdnji
merivoimat (pl.) mearrafámut (pl.)
merkillinen árte/t (-gis), mearkkalaš
merkinanto signaleren; antaa merkki, signaali signaleret
merkintä merkejupmi, mearkkastat
merkintä (porojen) mearkun
merkitsevä mearkkašeaddji
merkittävä mearkkašahtti, fuopmášahtti, mearkkalaš, dehálaš
merkityksetön mearkkašmeahttun
merkitys mearkkašupmi, mearkkahus (S, R)
merkityttää (esim. vasoja, jotakin luetteloon) merkehit
merkitä (jotakin) merket; (vähin erin)mearkut, merkkodit, (nopeasti)merkestit, mearkulit
merkitä (poroja) merket, mearkut
merkitä (tarkoittaa) mearkkašit, dárkkuhit, oaivvildit, máksit
merkki mearka; panna merkillemearkkašit, merket, merkot
merkkipäivä mearkabeaivi
merkkitavara mearkagálvu
merkkiteos mearkaduodji
merta meardi; pyytää merralla mearddástallat
mesi miehta
mesiangervo miehtaskážir
mesimarja váđot, gieddeluomi, miehtamuorji
mesoliittinen mesolihtalaš
messinki messet ~ meisset
messu (rel.) meas´su
messut (pl.) gálvočájáhus
messuta (rel.) mes´set
mestaaja steavlideaddji, bievval, biev´vá, čeabetčuohppi
mestari meašttir
mestarillinen meašttárlaš
mestariteos meašttirduodji
mestaruus meašttirvuohta
mestaruuskisat (pl.) meašttirvuođagilvvut (pl.)
mestata steavlidit, bievvalastit
metafori metafora, giellagovva
metaforinen metaforalaš
metakka lárbma, ruodja, riedja, gášša
metalli metál´la
metallilanka sreaŋga
metallinen metál´la-, metállas ráhkaduv´von
metallipora rádna
meteli válla, lárbma, márra, julla, japma, ruodja, riedja, gášša
metelöidä válladit, lárbmadit, rigeret, meaiskidit, márrat, jullat, japmat, ruodjat, ruodjadit, riedjat, gáššadit
metelöitsijä rigearár
meteori meteora, nástelužas, doleš
meteoriitti meteorihtta, ráttáš
meteoroidi meteoroida
meteorologia meteorologiija
meteorologinen meteorologalaš
metodi metoda
metri mehter
metropoli metropola
metropoliitta metropolihtta
metsiintyä (villiintyä, tulla ihmisaraksi) meahcáiduvvat, meahcástuvvat
metsikkö muorrabohttu, vuovdebihttá
metsittyä vuovdiluvvat
metsittää vuovdiluhttit
metso čukčá
metsuri vuovdebargi
metsä vuovdi; metsäinenvuovdá/i (-s), muor´rá/i (-s), mur´r/ii (-es)
metsä (asumaton alue) meahcci; metsän puolellameahcebealde, metsän puolellemeahcebeallai, metsän puoltameahcebeale
metsäala (toiminta)vuovdesuorgi; (alue)vuovdeviidodat
metsäalvejuuri vuovdegáiski
metsäapila meahcceluovvar
metsähallitus meahciráđ´đehus
metsähanhi stuorračuonjá ~ stuorračuonji
metsähiiri vuovdesáhpán
metsäimarre vuovdegáiskkit
metsäinen vuovdá/i (-s); tämä on hyvin metsäistä seutuadát lea hui vuovdás guovlu
metsäjänis njoammil
metsäkastikka biiporuoš´ši
metsäkauris vuovderuoigu
metsäkirvinen muorracivkkán
metsäkorte čuotnjátsuoidni
metsäkurjenpolvi boaresgállárássi
metsälauha vuovdesitnu
metsälemmikki nástelieđđi
metsämaa vuovdeeana(n)
metsämaitikka vuovdesáhpal
metsämyyrä ruškessealgi
metsäneläin meahcieal´li, meahccefuođ´đu, luođueal´li, spire
metsänhaltija meahcceháldi
metsänhoitaja meahccedikšu, vuovdedikšu
metsänhoitoyhdistys meahccedikšunovttastus
metsänomistaja vuovdeeaiggát, vuovdeoamasteaddji
metsänpeto luođunávdi
metsänvartija vuovdegeahčči
metsäorvokki vuovdeviola
metsäpalo meahccebuollin, vuovdebuollin
metsäpalsta (polttopuun ottoa varten) bálstá (S), teaiga (N)
metsäpeura vuovdegoddi
metsäpolku meahccebálggis
metsäporo (outaporo) vuovdeboazu
metsäpäästäinen vuovdevánddis
metsäruusu vuovderuvsu, gádderuvsu
metsäsaamelainen vuovdesápmelaš, vuovddit
metsäsopuli vuovdegoddesáhpán
metsästys bivdu, meahccebivdu, meahcásteapmi (S), jákta (N, R)
metsästyskortti bivdogoarta, meahccebivdogoarta, meahcástangoarta (S)
metsästyslaki meahcástanláhka (S)
metsästäjä bivdi, meahccebivdi, meahcásteaddji (S)
metsästää bivdit meahci, meahcástit (S), jáktet (N, R); (lintuja)loddet, lottástit, (turkiseläimiä)návdet
metsätalous vuovdedoallu, meahccedoallu
metsäteknikko vuovdeteknihkkár
metsäteollisuus vuovdeindustriija
metsätila vuovdedállu
metsätyö vuovdebargu
metsätyömies vuovdebargi
metsätähti guolbbanásti
metsätähtimö vuovdehilsku
metsäviklo vuovdečoavžžu
metsävouti (hist.) vuovdefáldi
miehekäs dievddulágan
miehenkämmekkä biehtárgeapman
miehiinmenevä (naisesta) almmáiváibmil (-is) ~ olmmáiváibmil (-is)
miehineen (adv.) isidaš; Sunna miehensä kanssa myös oli sielläSunná isidaš maid leigga doppe
miehistyä almmáiduvvat ~ olmmáiduvvat
miehittää okkuperet
miehitys (alueen, valtion tms.) okkupašuvdna, stivrravulošvuohta
miehuus almmáivuohta ~ olmmáivuohta, dievduvuohta
miekka miehkki
miekkailla miehkástit, miehkástallat
miekkailu miehkástallan
miekkavalas fáhkan
miekkonen bojá, bán´ne, lunta
mieleinen, mieli- mielamiel-, váimmoguovdo-; mieleinen työmielamiebargu, mieliruoka váimmoguovdobiebmu
mielellään mielas, millosit, mielalis, mielalaččat, áinnas; sinne kyllä mielelläni lähtisindohko gal áinnas vuolggášin
mielenhäiriö miellagolggiheapmi, seahki
mielenkiinto beroštupmi
mielenkiintoinen miellagiddevaš, mielaidgeas´si
mielenlaatu miellaláhki
mielenliikutus miellalihkahus
mielenmaltti máššu
mielenosoittaja miellačájeheaddji, demonstránta
mielenosoitus miellačájáhus, demonstrašuvdna
mielenrauha miellaráfi, máššu
mielenterveys mielladearvvasvuohta ~ mielladearvvašvuohta
mielenterveystoimisto mielladearvvasvuođadoaimmahat ~ mielladearvvašvuođadoaimmahat
mielentila mielladilli
mielenvikainen miellaváillat, miellavánat, vátnamielat, vátnamielalaš, miellavádjit, oaivelámis, heaigomielat, beallemielat, oanehisjierpmat
mielettömyys mielahisvuohta
mielettömästi mielaheamet
mieletön mielah/eapme (-is); mielettömän kallismielahis divrras
mieli miella; minun mieleenimu miela mielde, mieltäni vastenmu miela vuostá, lähtömielessävuolginnammii, juolahti mieleenigavihii mu oaivái, minun tekee mielimus lea miella, mielestänimu mielas, hyvällä mielelläbuorremielas, olla jotakin mieltäoaivvildit, olen kanssasi samaa mieltälean duinna ovtta oaivilis, palauttaa mieleensämuitát, muistua mieleen govddiidit millii, pitää mielessäatnit mielas
mieliala miellaláhki, miella, latnja, gopma, giira
mielialalääke miellaláhkedálkkas
mielihyvin mielas, millosit, áinnas
mielijohde miellačuggestat
mieliksi miela mielde
mielikuva miellagovva
mielikuvitus miellagovahallan, miellagovvádus, fantasiija
mielipaha miellavearránus, bahča miella
mielipide oaivil; esittää mielipideoaivvildit
mielipidetutkimus oaivildutkan
mielipuoli beallemielat
mieliruoka mielamielbiebmu, váimmoguovdoborramuš, hapmoborramuš
mielisairaala miellabuohcceviessu
mielisairas miellabuohcci
mielisairaus oaivevihki
mielissään buorremielas, ilus
mielistelijä ks. imartelija
mielistellä ks. imarrella
mielivalta mielaváldi
mielivaltainen mielaevttolaš
mieliä milohallat
mielle miellagovva
mieltyä (johonkin) miellasuvvat (masa nu), ges´sot (masa nu)
mieluimmin millosepmosit, ovddimus
mieluinen mielamiel-; mieluinen asiamielamielášši
mieluisa miellasaš, miellahaš
mieluummin milloseappot, miellaseappot, ovdal, ovdal juo; söi mieluummin taimenta kuin lohtaborai ovdal juo dápmoha go luosa
mieshenkilö almmáiolmmoš, almmái, olmmái, olmmáiolmmoš, dievdu, dievdoolmmoš
mieskuoro almmáikoarra ~ olmmáikoarra
miesrukka albmáhuoš ~ olbmáhuoš
miete jurdda
mietelmä smiehtus, aforisma
mietintö smiehttamuš
mietiskellä smiehtadit, jurddašaddat, guorahallat, vihkkedallat; (meditoida) mediteret
mietittävä, miettiminen smiehttamuš; on paljon mietittäväälea ollu smiehttamuš
mietityttää smiehtahit
mieto láiv/i (-ves)
mietteliäs smiehttalas, smiehtadahkes, jurddašahkes
miettiä smiehttat, jurddašit, jurddašaddat, guorahallat
migreeni (med.) migrena
mihin gosa
mihin mennessä goassážii; mihin mennessä luulet tuon valmistuvan? goassážii gáttát dien gárvvásmuvvat?
mihinkään masage; ei mihinkään voi täysin luottaaii masage sáhte ollásit luohttit
miina miidna
miinanraivaaja miidnačorgejeaddji
miinoittaa miidnet
miinus minus
mikkeli mihkalmas
mikkelinpyhät (pl.) mihkalmasbasit (pl.)
mikkelinviikko mihkalmasvahkku
mikrobi mikroba
mikrofoni mikrofovdna
mikroprosessori (tietok.) mikroproses´sor, mikrodoaimmár
mikroskooppi mikroskohppa ~ mikroskohpa
mikroskooppinen mikroskohpalaš; mikroskooppisen pienet punasolutbinnabánna ruksesseallat
miksi manin, manne
miksikään maninge, mannege
mikä mii; (rajallisesta joukosta)guhtemuš, mikä noista autoista on sinun?guhtemuš duoin biillain lea du?
mikäli jos, jos juo fal
mikään mihkkige ~ mihkkege ~ miige
miljardi miljárda
miljonääri miljoneara
miljoona miljovdna
miljoonakala miljovdnaguolli
millainen makkár ~ makkáraš
milligramma mil´ligrám´ma
millilitra mil´lilihtter
millimetri mil´limehter
milloin goas
milloinkaan goas´sige ~ goas´sege ~ goasge
miltei measta, masá, goasii
mineraali minerála
minimaalinen minimálalaš
ministeri ministtar
ministerineuvosto ministtarráđđi
ministeriö ministeriija (S), departemeanta (N)
miniä mannji; tuleva miniämannjesássa
minkki miŋka
minkäaikainen (mihin aikaan kuuluva) goassáš ~goassá; miltä ajaltahan nuo sinun juttusi ovat? goassáža ságatsson dus diet leat?
minkäänlainen makkárge, makkárašge
minne gosa; minne hyvänsägosa beare ~ fal ~ ihkinassii
minnekään gosage; ei lähtenyt minnekäänii vuolgán gosage
minttu minta
minuutti minuhtta
minä mun (mu, mus, munnje, muinna, munin)
missä gos; missä (osapuilleen)gokko, missä (tarkemmin sanottuna)goal
missään gostige ~ gostege ~ gosge
mistä lähtien goassážis; mistä lähtien olet asunut täällä?goassážis leat ássan dáppe?
mistään mastige ~ mastege ~ masge
mitali medállja
mitata mihtidit; (kyynärmitalla)állanastit, (sylimitalla)salastit, (vaaksamitalla)goartilastit
miten mo ~ movt ~ mot, gokte (R) ~ got (R)
mitenkään moktige ~ moktege ~ moge ~ movtge
mitta mihttu; ajan mittaanáiggi mielde, guhki vuollai
mittaamaton mihtitmeahttun
mittaaminen mihtideapmi
mittakaava mihttolávva
mittaluku mihttolohku
mittanauha mihttobáddi
mittari mihttár, mihtádas
mittarimato lastamáhtu
mittasuhde propošuvdna
mittaus mihtideapmi, mihtádus
mittayksikkö mihttoovttadat
mitä maid; mitä sinä siellä näit?maid don doppe oidnet?
mitä - sitä mađe - dađe ~ mađi - dađi
mitä kautta gokko
mitättömyys fámohisvuohta, gustomeahttunvuohta, árvvuhisvuohta
mitätöidä fámohuhttit, duš´šin dahkat; mitätöityfámohuhtton, duš´šin dahkkon
mitätön (esim. asiapaperista) fámoh/eapme (-is), gustomeahttun, árvvuh/eapme (-is)
mitään maidige ~ maidege ~ maidge
mitäänsanomaton duš´ši, duššálaš
mm. (= muun muassa)ee. (= earret eará)
mobilisoida mobiliseret
mobilisointi mobiliseren
modaaliverbi (kiel.) modálavearba
modeemi (tietok.) modema
moderni modearna, dánáigásaš, ođđaáigásaš
modernismi modernisma
modernisoida moderniset, dahkat dánáigásažžan ~ ođđaáigásažžan
modernisti modernista
modus (kiel.) modus
moite moaitta, moaitámuš, láittus, láitámuš, vuoiŋŋádus
moitiskella moaittašit, láittašit
moitittava moaittehahtti, láittehahtti
moitteeton moaitemeahttun, láitemeahttun
moittia moaitit, láitit, cuiggodit, vuoiŋŋidit
moittiminen moaitámuš, láitámuš; ei ole moittimistaii leat moaitámuš ~ láitámuš
moittivainen moaitálas, láitálas
molemmat guktot, goappašagat, goappašat
molemminpuolinen guovttebealat, bilaterála
molli mol´la (mus.)
molskahtaa borššihit
molva (turskakala) lággu
momentti momeanta
monenkeskinen máŋggaidgaskasaš
monenlainen máŋggalágan
monenvärinen máŋggaivdnásaš, máŋggaivnnat
monesko gallát; monenneksiko galládin
monesti máŋgii, máŋgga háve, máŋgga geardde; vaikka kuinka monestivaikko man gal´lii
monestiko gal´lii
monet (pl.) (ihmisistä) o(a)llugat (pl.), olugat (pl.), olusat (pl.), eatnagat (pl.)
mongertaa molžat, molžžardit
mongoli mongola
moni (ihmisistä) máŋggas; moni oli tullut siihen kokoukseen máŋggas ledje boahtán dan čoahkkimii
moniarvoinen pluralisttalaš
moniavioinen máŋgganáittot, polygámalaš
moniavioisuus máŋgganáittotvuohta, polygamiija
monijäseninen máŋggalahtot; monijäseninen toimikuntamáŋggalahtot doaibmagoddi
monikielinen máŋggagielalaš, máŋggagielat
monikko (kiel.) máŋggaidlohku, plurála
moniko gallis; kuinka monta henkilöä oli tullut siihen tapaamiseen?gallis ledje boahtán dien deaivvadeapmái?
monikulmainen máŋggačiegat
monikulmio (mat.) máŋggačiegahas
monimuotoinen máŋggahápmásaš, máŋggahámat
monimuotoisuus máŋggahápmásašvuohta, máŋggahámatvuohta
monimutkainen (esim. asiasta) mohkká/i (-s), moiv/vas (-e-), moivá/i (-s), váttis
moninainen máŋggalágan
moninaistalous lotnolasdoallu, lotnolas ealáhusat (pl.)
moninkertainen máŋggageardásaš, máŋggageardán
moninkertaistua máŋganit, šaddat máŋggageardásažžan
moniperusteinen máŋggavuđot
monipuolinen máŋggabealat, máŋggabeallásaš
monisatainen (monisatapäinen) máŋggačuođat; monisatapäinen ihmisjoukkomáŋggačuođat olmmošjoavku
moniselitteinen máŋggačilggot; moniselitteinen tulkinta asiasta máŋggačilggot dulkojupmi áš´šis
monisirkkainen máŋggaiđot; monisirkkaiset kasvitmáŋggaiđogat
monisoluinen máŋggaseallat
monistaa máŋget
monistamo máŋgehat
moniste máŋggus, stensiila
monistuskone máŋgenmašiidna
monistuttaa máŋgehit
monitahkoinen (mat.) máŋggaseainnat
monitahoinen máŋggadáfot
monitaitoinen máŋggadáiddolaš
monitieteinen máŋggadieđalaš
monitoimikone máŋggabarggumašiidna
monitoimitalo máŋggadoaimmadállu, birasviessu
monitori monitovra
monivivahteinen girjá/i (-s)
monivuotinen máŋggajahkásaš, máŋggajagat
monivärinen máŋggaivdnásaš, máŋggaivnnat
moniääninen (laulusta) máŋggarattat
mono čuoigangáma
monografia monografiija
monologi monologa
montako gal´le
monttu roggi
moottori mohtor
moottoriajoneuvo mohtorfievru
moottorikelkka mohtorgielká (S), gielká (S), skohter (N) ~ skuhter (N) ~ skutter (N)
moottoriliikenne mohtorjohtalus
moottoripyörä mohtorsihkkel, mohtorsihkkelat (pl.)
moottorisaha mohtorsahá
moottoritie mohtorgeaidnu
moottorivene mohtorfanas
moottorivika mohtorvihki
mopedi (mopo) mopeda, mobbá (N)
moraali morála
moraalinen morálalaš
moraaliton morálameahttun
moreeni morena
morfologia (kiel.) morfologiija, hápmeoahppa
morfologinen (kiel.) morfologalaš, hápmeoahpalaš
morsiamineen morseš ~ moarseš
morsian moarsian
morsian ja sulhanen morsešguovttos
morsiushuntu moarsisuokka
morsiuskruunu ruvda
morsiusneito moarsibiigá
mosaiikki mosaihkka
moskeija moskea
motelli moteal´la
motiivi motiiva, fáddá
motivaatio (jonkin tekemiseen) motivašuvdna, mokta, arvu
motivoida motiveret, movttiidahttit, arvvosmahttit, roahkasmahttit
motkottaa bealkkestuddat, bealkkidit, cuvzat, nuvzat, duikudit, coahkkit
motoriikka motorihkka
motorinen motorihkalaš, motoralaš
moukari šleagga; (urh.)veahčir, moukarinheittoveahčeršlivgen
muhamettilainen muhammedána, muhamehtalaš
muhennos meastu, meastta, measttanas, njuvddus
muhentaa njuvdit, mol´let
muikku máivi, roabát, ruođat
muinainen dološ (attr.), áigasaš (attr.) ~ áigahaš (attr.); nuo muinaiset tapahtumatdiet dološ dáhpáhusat
muinaisaika dološáigi
muinaisesine dološgálvu
muinaisjäännös dološbázahus
muinaismuisto dološmuitu, kulturmuitu
muinaisnorja dološdárru
muinaistiede doložiiddieđa, arkeologiija
muinaistutkija doložiiddutki, arkeologa
muinaisuus dološvuohta
muinoin dolin, dovle, dolátdovle
muistaa muitit; alkaa muistaamuitát
muistaakseni mu muittu mielde, dađe mielde go mun muittán
muistaminen muitin
muistella muittašit; (yrittää palauttaa mieleensä)muittostallat, muitástallat
muistelmakirjallisuus muittašangirjjálašvuohta
muistelus muitalus, muittašeapmi
muistettava (muistaminen) muitámuš; hänellä oli paljon muistettavaasus lei ollu muitámuš
muisti muitu; menettää muistinsamuittohuvvat
muistiinpano muituimerkejupmi
muistikuva miellagovva, muitogovva
muistilista muitinlistu
muistin aikana muittu bále, rábášnaga, rábášbále; parasta on tekaista tuo työ muistin aikanabuoremus lea bargalit dien barggu muittu bále
muistinumero (mat.) muitonummir
muistio muittuhančála
muisto muitu
muistomerkki muitomearka
muistopatsas muitobázzi
muistosanat (pl.) muitosánit (pl.)
muistutella muittohallat, muittuhallat
muistuttaa (jotakuta jostakin) muittuhit (soapmása mas nu)
muistuttaa (jotakuta) sulastahttit (soapmása), muittuhit (soapmása), sogastahttit (soapmásii), nálástahttit (soapmásii), geahčastahttit (soapmásii), leat soapmása hápmái ~ láhkái ~ ládjii ~ vuohkái ~ muhtui; (tulla johonkuhun)rohtašuvvat ~ nállásuvvat ~ šaddat ~ boahtit soapmásii
muistutus muittuhus
muka (mukamas) mahká ~ mahkáš; oli muka sinne lähdössälei mahká dohko vuolgimin
mukaan (mukaisesti) mielde, jelgii (R)
mukaansa fárrui, mielde; otti minut mukaansaválddii mu fárrosis
mukana mielde, fárus; tuoda mukanaanbuktit mielddis
mukautua (johonkin) vuogáiduvvat (+ ill.), hárjánit (+ ill.), sodjat (+ ill.), guorrasit (+ ill.)
mukava hávsk/is (-kes), somá (-s), vuogas
mukavasti vuohkkasit
muki mugga
mukiinmenevä oalle buorre, viehka vuogas, dohkálaš
mukiloida cábmit
mukista nimmorit
mukula mánná, unnoraš; (esim. perunan)čalbmi
mukulajuuri urttas
mukulaleinikki čuolbmanoarsa
mulkaista mulggastit, mulggádit
mulkaisu mulgganas
mulkku (vulg.) návli
mulkoileva mulgolas, mulg/gas (-e-), jabbolas, ja/ppas (-bbe-)
mulkoilija mulggon, mulgediŋga
mulkoilla mulgut, mulggodit, jabbut
mulkosilmä jabbečalbmi
mullata (perunoita) muldet
mullikka nuorralágan vuoksá
mullin mallin hiluid háluid ~ hiđuid háđuid, rámškkil; mullin mallin oleva rámšk/kas (-e-), mennä mullin mallin rámškkagit, panna mullin mallinrámšket
multa muolda, muoldu, muldi
multainen muold/das (-o-)
multava muoldá/i (-s),muld/ii (-es), muld/ui (-os)
mumista ks.mutista
mummi (hellittelysanana) áhkku
mummo (isoäiti) áhkku
mummola áhku báiki
muna manni ~ monni; runsasmunainenman´ná/i (-s), mon´ná/i (-s); kerätä muniaman´net ~ mon´net
munakas omeleahtta
munanjohdin mannejođas ~ monnejođas
munankeltuainen mannefiskadas ~monnefiskadas
munanvalkuainen mannevielgadas ~ monnevielgadas
munasarja (anat.) manneráksá ~ monneráksá
munasolu manneseal´la ~ monneseal´la
munata (tyriä) čurbošit
munia man´net ~ mon´net
munkki muŋka
munkki (leivos) donitsa, muŋke (S)
munkkikorppikotka čáhppesráhtogoaskin
munuaisallas (anat.) manimušguovdnji ~ monimušguovdnji
munuaiset (pl.) manimuččat (pl.) ~ monimuččat (pl.), manimat (pl.) ~monimat (pl.)
munuaislaskimo manimušmorčesuotna ~ monimušmorčesuotna
munuaisrasva manimušbuoidi ~ monimušbuoidi
munuaistiehyt (anat.) manimušoarri ~ monimušoarri
muodikas ođđaáigásaš, dálá bivnnuhis vuogi mielde dahkkojuvvon; muodikkaasti pukeutunut dálá bivnnuhis bivttasvuogi mielde gárvodan
muodollinen (esim. tilaisuus) formála
muodollisuus formaliteahtta ~formalitehta
muodonmuutos hápmenuppástus, metamorfosa
muodonvaihdos hámimolsun, metamorfosa
muodostaa hábmet, čohkket, ráhkadit
muodostelma hábmehus
muodostua čohkiidit, šaddat
muodoton hámeh/eapme (-is)
muodoton (muotopuoli) roaib/bas (-e-); tulla muodottomaksiroaibbagit, olla jossakin muodottomanaroaibát
muokata (käyttöä varten)duddjot, ráhkadit; (esim. nahkaa)meaidit, dikšut
muokkailla (käyttöä varten)duddjostallat; (esim. nahkaa)meaiddašit, divššodit
muona niesti
muori áhkku, eam´mi, muore
muoti (nykyisin käytössä oleva) mohta
muotisuunnittelija bivttashábmejeaddji
muotivaatteet (pl.) dálá bivnnuhis biktasat (pl.)
muotka muotki
muoto hápmi; muodon vuoksihámi dihte
muotoilla lávet, hábmet; ávnnastit, ávdnet, ávdnedit
muotoilu láven, hábmen
muotokuva portreahtta, muohtogovva
muoto-opillinen (kiel.) hápmeoahpalaš, morfologalaš
muoto-oppi (kiel.) hápmeoahppa, morfologiija
muotoutua hápmašuvvat, šaddat
muotti foarbma ~ fuorbma, steahppu
muovailla hábmet, lávet, ráhkadit
muovailuvaha hábmendáigi
muovi plastihkka, plásta
muovinen plásttet-, plásta-
murahtaa harihit, har´ret
murea smier/ru (-os), smierus
murehtia moraštit
mureneva moal´lá/i (-s), mol´lá/i (-s), mol´lu/i (-s), moalas (-), mol/as (-la), mor´rá/i (-s)
murentaa mol´let, moldet, smoldet, smol´let
murentua moallanit, mollanit, smollanit, morranit, moarránit
murha olmmošgoddin
murhaaja olmmošgoddi, morddár ~ mordár
murhamies olmmošgoddi
murhata goddit
murhe moraš
murheellinen morašlaš
murheenkryyni váibmobávččas; kuopuspoika oli hänen äitinsä murheenkryyni váhkabárdni lei su eatni váibmobávččas
murhenäytelmä moraščájálmas, tragediija
murina harra
murisija haran
murista harrat, haraidit
murjottaa moskát, luvdnját, loavskát, muŋkát, muvskát, muvkát, muškát, skurdnját, snolkát
murjottaja moskkudiŋga, luvdnji, loavsku, bolfi, buldu, nirpi
murotaikina smierosdáigi
murre suopman, dialeakta
murresana suopmansátni
murrosikä rávásmanahki
murroskausi doajáhatáigi, jorggáldatáigi
murskata mol´let, skálmmastit
mursu morša
murtaa cuvket, doadjit; (ohutta hankea, jäätä)moarrat
murtautua (johonkin) gaikut sisa
murtautuminen, murto sisagaikun
murteellinen dihto suopmanii gul´levaš, suopman-, dialektálalaš, dialeakta-
murto viessogaikun
murtoluku (mat.) cuovkalohku, cuovka
murto-osa (mat.) cuovkaoassi
murtovaras gaikusuola
murtovarkaus gaikusuolavuohta
murtovesi mearasáiva
murtua doddjot; (luusta)cuovkanit, gullat
murtua (ohuesta hangesta, jäästä) moarrasit, moarrašuvvat
murtuma doddjon; (luun)cuovkaneapmi, gullan
muru, murunen moallu, moldi, morri, smadji
museo musea, dávvirvuorká
museovirasto museadoaimmahat
musertaa mol´let, njuvdit, skálmmastit
musiikillinen musihkalaš
musiikinopettaja musihkaoahpaheaddji
musiikki musihkka
musiikkileiri musihkkaleaira
musikaalinen musikálalaš, nuohtalaš, nuohttá/i (-s), nuhtt/ii (-es)
musikki (tummanruskea poro) muzet
musikkisuivakko (vatsanalus tummanruksea, muuten harmaa) muzetčuoivvat
musikkivalkko (vatsanalus tummanruksea, muuten vaalea) muzetjievja
musisoida musiseret
muskottipähkinä muskohttaniehtti
muslimi muslim
musta (adj.) čáhpp/at (-es); oli mustanaan väkeäledje čáhppadin olbmot, näkyä mustanačáhppát, ilmestyä mustana näkyviinčáhpihit
musta (mustaihoinen) mustaihoinen henkilöčáhppesvarat olmmoš, (halventava)neger
musta (subst.) čáhppat
musta kohta čáhppadas
musta-apila čáhppesluovvar
mustahaikara čáhppesháigir
mustaherukka čáhppesjierit
mustaihoinen (ihmisestä) čáhppesliikkat, čáhppesvarat
mustajalkatylli čáhppesjuolbuvvedat
mustajoutsen čáhppesnjukča
mustakaulauikku gožubuokčá
mustakettu čáhppesrieban
mustakiuru čáhppesleivvoš
mustakottarainen čáhppesstárra
mustakurkku-uikku čáhppesbuokčá
mustalainen romani, rom´ma, mustelaš (S) (ks. romani)
mustaleppälintu čáhppesleaibeloddi
mustalintu (meriteeri) njurggu
mustamaalata bostalit, sealggobealsárdnut
mustamaalaus bostaleapmi, sealggobealsárdnun
mustanokka (porosta) čáhppesnjunni, giehpanjunni
mustapääkerttu čáhppesvizar
mustapääsirkku čáhppesoaicihci
mustarastas čáhppesrásttis
mustarotta čáhppesroahttu
mustasara čáhppeslukti
mustaselja čáhppesliettar
mustasukkainen balahahkes (-), loleš (-is), lollalas, lollodávddat; olla mustasukkainenbalahit, lolahit
mustasukkaisuus balahahkesvuohta, balaheapmi, lolešvuohta, lolaheapmi, lollu, čáhppesdávda (R)
mustata čáhpodahttit, báđđit
mustatiira čáhppesdirru, čáhppesčearret
mustatukkainen čáhppesvuovttat
mustavalkoinen čáhppesvi/elgat (-lges)
mustavaris čáhppesvuoražas, bealdogarjá
mustaviklo čáhppesčoavžžu
muste bleahkka; tahraantua musteeseenbleahkahuvvat
mustekala áhkárguolli, bleahkkaguolli
mustekynä bleahkkapean´na
mustelma sáhppadas; mennä mustelmillesáhpodit
mustikanvarpu sarritdaŋas
mustikka sarrit, sar´ri; poimia mustikoitasar´ret
mustua čáhpodit
mustuainen čalbmegolláš, čáhppadas
muta mohti, mođđi, loški, stánži, ráhpi, luhča
mutaatio mutašuvdna
mutainen mohttá/i (-s), lošk/kas (-a), stánž/žas (-e-), ráhppá/i (-s); tulla mutaiseksi mohtiluvvat, mohtuluvvat, mohtut, mohtat, mođđat, stánžut, loškkiidit
mutasara rivotlukti
mutista muđaldit, muljardit, cuhllat, cuhlaidit, cuhllat, cuhlaidit, colkat, colkkistit, njálmme siste hállat
mutka mohkki, moalki
mutkalla (hetkellisesti)mohkkut, moalkut; (pysyvästi)mohkil, moalkkil, moakkil
mutkata (tehdä mutka) mohkastit
mutkaton mohkeh/eapme (-is)
mutkikas mohkká/i (-s)
mutkikas (asiasta) mohkká/i (-s), sor´rái (-s), roancá/i (-s), soancár (-is) ~ soancir (-is)
mutkitella (esim. joesta, polusta) mohkohallat, mohkahallat, molkkohallat, mohkkasaddat, moalkkardallat
mutkitella (kulkijasta) mohkohallat, mohkahallat, molkkohallat, moalkkardallat, gálbbardit, ladnjedallat, ladnjedit, ladnjet, garvvašit
mutristaa (suutaan) ruibet
mutristua (suusta) ruibbagit
mutruilla (väännellä suutaan) ruibasaddat, ruibut
mutrussa (suusta) ruibut
mutrussa oleva (suusta) ruib/bas (-e-); mutrussa suinruibbonjálmmiid
mutrusuu ruibi
mutsikki ks. musikki
mutta muhto
mutteri muhtter
mutu (kalalaji) geađgenoarsa, noarsa
mutustaa suoskkadit, joppaldit, joppaldahttit, čoppaldit
muu eará, iežá; muun muassaearret eará, ei muuta kuinii eará go, eará go, ii eambbogo, eambbo; ei epäröinyt, ei muuta kuin lähtiii eahpidan, eambbo vulggii
muualla eará sajis
muualle eará sadjái; (esim. vilkaista)nuppos
muuan muhtun ~ muhtin, okta
muukalainen vierroolmmoš
muukalaispassi vierroolbmopás´sa
muuli muvla
muulloin eará háve, eará áigge
muumio mumia
muunkielinen earágielat, iežágielat
muunlainen earálágan, iežálágan, nuppelágan
muunnella nuppástuddat, rievddadit, varieret
muunnelma rievdadus, variašuvdna
muunnos nuppástus, variánta
muuntaa nuppástuhttit, iežáhuhttit, rievdadit
muuntaja (elekt.) transformáhtor, joraheaddji
muuntua nuppástuvvat, iežáhuvvat, rievdat
muurahainen gotka
muurahaiskeko gotkkabeassi
muurari muvrrár
muurata muvret
muuri muvra
muusa musá ~ muvsá
muusikko musihkkár
muuta kuin earágo
muutama muhtun ~ muhtin, soam/is (-es)
muutella (esim. poromerkkiä) rievdadallat
muutella (toisenlaiseksi) muktalit
muuten muđui, minddar; earáláhkai, iežáláhkai, earáládje, iežáládje
muutoin muđui, minddar
muutoksenhaku nuppástuhttinohcan
muutos nuppástus, earáhus, iežáhus, rievdadus, rievdadeapmi
muutosehdotus nuppástuhttinevttohus
muutosilmoitus rievdadanalmmuhus
muuttaa (asuinpaikkaa) fár´ret, muotkut; (vähin erin)fár´restallat, fár´redaddat, mutkkodit
muuttaa (toisenlaiseksi) nuppástuhttit, muhttit, rievdadit, earáhuhttit, iežáhuhttit
muuttogeeninen genarievdaduv´von
muuttohaukka bárbmofál´li
muuttoilmoitus fár´renalmmuhus
muuttoliike fár´renlihkadus, muotkunlihkadus
muuttolintu bárbmoloddi
muuttua nuppástuvvat, muhttašuvvat, muhttot, muktašuvvat, muktot, muktosit, muktásit, rievdat, earáhuvvat, iežáhuvvat, molsašuvvat
muuttuja nuppástuddi, molsašuddi
muuttuja (mat.) variábel
muuttumaton rievdameahttun, stáđis, bis´sul (-is)
muuttuva rievdavaš, rievdil (-is)
myhäillä smuhččát, mojohallat
mykerökukkaiset (pl.) diehppelieđagat (pl.)
mykistyä jienahuvvat, sánehuvvat, jávohuvvat
mykkä gielah/eapme (-is)
mylly mil´lo, feardna
myllynkivi mil´logeađgi
mylläri mil´lár
mylviä muollat, muollut, muoladit
myrkky mirko ~mirku, mirkko
myrkkykeiso mirkourttas
myrkkyrauhanen mirkoráksá
myrkkysyötti (petoeläimiä varten) šeallju
myrkyllinen mirkkolaš
myrkyttyä mirkoluvvat
myrkyttää mirkkohit, mirket
myrkytys mirkkohus
myrkytyttää mirkkohahttit
myrsky riđđu, rihtu, stoarbma, dálki; nostaa myrskystorbmet, dahkat dálkki
myrskyisä riđ´đ/ui (-os), stoarbmá/i (-s)
myrskylintu bupmálas
myrskypääsky stoarbmaspálfu
myrskytä riđđudit
myrtyä šlundut
myskihärkä muskavuoksá
myssy ullogahpir, šávká
mystiikka mystihkka
mystinen mystihkalaš
mytologia mytologiija
mytologinen mytologalaš
myydyksi (adv.) vuovdimassii, vuovddehussii
myydä vuovdit, bidjat, gávpalit; myytävänävuovdimassii, vuovdinláhkai, yrittää myydävuovdalit, saada myydyksijođihit, tulla myydyksivuvdot, taitava myymäänvuovdi (-s)
myyjä vuovdi
myyjäiset (pl.) vuovddálmasat (pl.), vuovdimat (pl.), básár
myyminen vuovdin
myymälä ks. kauppaliike
myymälävaras buvdasuola
myyntihinta vuovdinhaddi
myyntilista vuovdinlistu
myyrä muolddat, buovnnjat, buovnnjatsáhpán
myyräkuume muolddatfeber
myyskennellä vuovdalit
myytti myhta
myytävänä (adv.) vuovdimassii, vuovdinláhkai
myöhemmin maŋŋelis, maŋŋeleappos; vähän myöhemminmaŋŋelaš
myöhemmäksi maŋŋelii, maŋŋelebbui; vähän myöhemmäksimaŋŋelažžii
myöhentyä maŋŋánit ~ maŋŋonit
myöhentää maŋidit
myöhäinen maŋŋi/t (-dis); myöhäiseenmaŋŋidii
myöhäiskevät maŋešgiđđa
myöhäissyksy maŋeščakča
myöhästyä maŋŋonit ~ maŋŋánit
myöhään maŋŋit; myöhään illallamaŋŋit eahkedis, maŋŋiteahket, myöhään astimaŋŋidii
myönnytys mieđiheapmi, mieđáhus
myönteinen miehtemielalaš, positiiva, positiivvalaš
myöntymys miehtan, mieđiheapmi, guorraseapmi
myöntyväinen mieđamánas
myöntyväinen (naisesta) vuonjas (-is)
myöntyä miehtat, mieđihit, miehtasit, millosit, guorrasit, njuohkánit ~ njuohkásit
myöntää mieđihit; (varoja)juolludit, mieđihit
myös maid, -ge, -nai
myöskin maiddái
myöten mielde, -ráigge, -rái
myötäkarvaan miehtegulgii
myötäkäyminen miehtegieđageavvan
myötämieli miehtemiella
myötämielinen mieđis, miehtemielalaš
myötämäki ks. alamäki
myötäpäivään miehtebeaivái
myötätunto miehtemiella, njuorraneapmi
myötätuuli miehtebiegga; myötätuuleenmieđás
myötävirtaan miehtečáhcái, mieđás
mädännyttää guohcagahttit
mädäntyä guohcagit
mäenlasku čierastallan
mäki miel´li, luohkká, dearbmi, ceahkki; (ylämäki, vastamäki, vastale)vuostálat, vuosteeana(n), vustolat, vuosttu, raddeeana(n), raddálat; (alamäki, myötämäki, myötäle)mihtolat, miehtálat, mieđu, miehteeana(n)
mäkihyppy sabetnjuiken
mäkinen luohkká/i (-s); tämä on mäkistä seutuadát lea luohkkás guovlu
mäkitervakko darvelieđđi
mäkärä muogir
mälli duggu, snuvssa
mällinpurija duhpátbor´ri
mämmikoura čoabmi, čoabmegazza, boalbi, boalči, čoaŋki, njivlegazza, vinjugazza, snuolgagazza
männikkö beahcebohttu
mänty beahci; (iso, oksava)háika; päin mäntyäendorii
mäntykehrääjä beahcebadni
mäntykukka beahcelieđđi
mäntymetsä beahcevuovdi
mäntymittari beahcemihttár
mäntä meandi
märehtijä smiredeaddji
märehtiä smiredit, smirezastit, smirezit
märisijä luoilá
märistä luoilut, luoillistit, biehkut
märkiä (haavasta) siedjut, vuoččistit; saada märkimäänsiedjudit
märkä njuosk/kas (-a), njart/tas (-a), lá/vttas (-kta), gást/tas (-a), šláv/as (-va); pitää jotakin liian märkänänjuoskkašit, tuntua märältänjuoskkistit
märkä (mätä) siedja
märkänä njuoskkasnaga
märkänäppylä siejahas
märkäpesäke siedjagoahti
mässäilevä leaicá/i (-s), runz/ui (-os)
mässäillä vuovdduštit, vuvdošit, runzet, leaicidit, leaiccistit, lozzadit, reahttadit
mässäily vuovddušteapmi, runzen
mäti meađđemat (pl.); mäti-meađđen-
mätikala meađđenguolli
mätimuna meađđenčalbmi
mätipussi meađđenseahkka
mätkiä stoanccuhit
mätkähtää stoanccehit
mätkäistä stoancalit
mättäikkö bovnnahat
mätäkuu beatnatbeaivvit (pl.)
mätäs bovdna; mättäinenbovdná/i (-s), bovdn/ii (-es)
mätäsrikko miektanarti
mätässara miektalukti, miekta
mäyrä mievri
mäystin sabetbáddi, sabetbessodat
määkiä (lampaista) meahkut; ruveta määkimään meahkulit, innokas määkimäänmehkolas
määkyillä megodit
määkäistä meagádit
määre mearus
määritellä meroštallat, defineret
määritelmä meroštallan, definišuvdna
määrä mearri, kvantiteahtta ~ kvantitehta, (lukumäärä)lohku; melkoinen määrähivvodat
määräaika mearreáigi
määräaikainen mearreáigásaš
määrällinen mearrái ~ kvantitehttii guoskevaš, kvantitatiivvalaš
määrämaksu mearremáksu
määräraha mearreruhta
määrätietoinen mearrediđolaš, ulbmillaš, ulbmildiđolaš
määrätä mearridit, mearrat
määräys mearrádus; määräyksen antajamearrádusaddi
määräyskokoelma mearrádusčoakkáldat
määräysvalta mearridanváldi
määräytyä mearrašuvvat
möhkäle čoaltu
mökki barta, visoš, stohpu
mökki (vapaa-ajan asuntona) barta, möhkke (S), hyhtta (N)
mököttää ks. murjottaa
mölistä ruodjat, riedjat, meannudit
möly ruodja, riedja, meannu
mönkijä (kulkuneuvo) njealjejuvllat
mönkiä njoammut
mönkään endorii
möreä (äänestä) roa/kkas (-gga), roahtus
mörkö, mörökölli lávár, láváráddjá, rávál, rávaláddjá, skoavdji, skuŋka
möyhentää lutket
möyheä luotkkus, luotkko-
möykky čoaltu
möyrytä (putouksesta, väenpaljoudesta) márrat
N
naakka doardnagájon
naali njálla
naama ámadadju; njeazzi, duorši
naamari hápma, máska
naamiaiset (pl.) maskeráda
naamio hápma, máska
naamioida másket, maskeret
naapuri rán´njá ~ krán´njá, rán´ná ~ rán´ni, nábor, siidaguoibmi
naapurikylä rán´njágilli
naapurimaa rán´njáriika
naapurisiita rán´njásiida
naapurisopu siidasoabat
naapurukset (pl.) ránnjážat (pl.) ~ kránnjážat (pl.), ránnážat (pl.) ~ ránnežat (pl.), siidaguimmežat (pl.); olemme naapuruksialetne ránnjážat
naara suohkan, suorán, treagga (N)
naaras njiŋŋálas ~ njiŋŋelas
naaraslohi (mätikala) duovvi ~ duov´vi
naarata suohkanastit, suoránastit, tregget (N)
naarmu (ihossa) sárji, sáiri, nájastat
naarmu (pinnassa) sárggaldat, sárggastat, nájastat
naarmuntua (pinnasta) sárgasit, sárgašuvvat
naarmutella sárggodit, nájadit
naarmuttaa sárgut, nádjat
naatti (esim. kasvavassa perunassa) gálla
naava lahppu
naavainen lahpp/ui (-os)
nahistella doarostuddat, dorodit, gižžudit, gazzaluššat, váldalit, mozzidit, moggidit, smoggidit, smokkodit
nahistua njuohcat
nahjus goidoš, goidár, váibbat, njiehcá, šlieddá
nahka náhkki (ks. vuota; talja)
nahkaesine náhkálaš
nahkahihna lávži
nahkarukkanen gistta
nahkaruoska náhkkespihčá
nahkavaate náhkkebivttas, náhkkelaš
nahkuri náhkkedikšu
naida (ottaa puolisokseen) váldit beallelažžan ~ guoibminis
naida ks. sukupuoliyhteys
naiivi naiiva
naimaton náitalkeahtes (attr.); naimaton nainennieidaolmmoš, nieidalaš
naimisiin náitosii; mennä naimisiin (jonkun kanssa)náitalit (soapmásiin), (monista pareista)náitaladdat
naimisiinmeno náitaleapmi
nainen nisu, nisson, nissonolmmoš; ei-saamelainen nainenrivgu
naisasia nissonáš´ši
naisasialiike nissonlihkadus
naisellinen nissonlaš
naisentakki (pellavakankainen) liidnegákti
naishenkilö nissonolmmoš
naisjärjestö nissonorganisašuvdna
naistentauti nissondávda, nissonolbmuid dávda
naisvihaaja nissonvašálaš
naittaa náitit; (nopeasti)náittestit
nakata bálkestit, bállahastit, suhppet, šlivget, šlivggastit, seaivalit, rivdnjalit (ks. heittää)
nakata (sinkauttaa menemään) šleaŋggastit, šleaŋgalit, šleŋget, liŋgalit, liŋggostit
nakella bálkut, suohpput
nakertaa ciehpat, gardit
nakki knáhkkamárfi, seakkamárfi
nakkoa bálkut, bálkkodit, bállahastalit, suohpput, suhpodit, šlivgut, šleaŋgut
naksahtaa spoahkehit, coahkehit
naksua spoahkkit, coahkkit; (poron koparista)leahcat, lihcat, loaškit
naksutus spoahkas, coahkas
nalkuttaa bealkkestuddat, bealkkildit, cuvzat, nuvzat, duikudit
nalli nállja, nál´le
napa (ihmisellä) náhpečoalli, náhpi
napa (maantieteellinen) povla
napajää polárajiekŋa
napakettu njálla
napanuora náhpečoalli, náhpi
napapaju šal´lesgironlasta
napapiiri (geogr.) poláragierdu; Pohjoinen napapiiri Davvi poláragierdu, Eteläinen napapiiri Lulli poláragierdu
napaseutu poláraguovlu
napata rábádit, rábastit, čogádit, čov´vát, gov´vát, čuoládit, fasket, faskkastit, háhpárahttit, háhpármahttit
napata (kalasta) dohppet, šnjagget
napauttaa spoahkkalit, goalkalit
napista nimmorit, mánidit, mánet, nuvvat, nuvzat, nurridit
napiton boaloh/eapme (-is); napiton paitaboalohis báidi
napittaa boaluhit
napostella snoahpat, snoahput, boaibmut, njiškut
nappi boallu; ommella nappiboalu njađđit
napsahdella spoahkkit
napsahtaa spoahkihit, spoahkehit
napsauttaa spoahkkalit
napsia boaibmut, doahput
napsua spoahkkit; (poron nivelistä)njoaškit
napsutella spoahkuhit
narahdella gižaidit
narahtaa gižihit
narina gihča
narista gihčat, gižaidit
narkomaani narkomána
narkoosi narkosa
narrata dájuhit, fil´let, gielistit
narsismi (psyk.) narsisma
narsissi (koristekasvi) narsis´sa
narsisti (psyk.) narsista
narskua (esim. nuoskalumesta jalan alla) jarrat, jaraidit
narskunta jarra
narttu ciiku; narttukoiraciikobeana, naarasusiciikogumpe
naru báddi, oarra (ks. side; sidos)
nasaali (kiel.) nasála
naseva deaivil (-is)
naskali (pojankloppi) gándabunci, gándabuici, gándabušku
naskali (työkalu) náskál, soairu, oppal, sivlu
nasta nástá (S)
nastarengas biikariekkis (S), biikadeahkka (N)
nationalismi nationalisma
nationalisti nationalista
natista gihčat, jarrat
natsi nasista
natsismi nasisma
naturalismi naturalisma
naturalisti naturalista
nau´unta njávggas
naudanliha gusabiergu
nauha báddi
nauhapirta (tiuhta) njuikun, njuikku, njiškun (R); kutoa nauhapirrallanjuikkuhit, njiškut (R)
nauhoittaa báddet
nauhuri báddenbierggas
naukaista njávggádit, njávggihit
naukaisu njávgganas
naukata jugistit, cubistit, šlubistit, hahppalit
naukkailla (alkoholia) váldáladdat, válddástallat, válddašit; innokas naukkailemaanváldálas
naukua njávgut, njávgit
naula (puinen)návli; (rautanaula)spigir ~ spihkár
naula (painomitta) návli
naulakko bivttasheaŋggastat
naulata návlet
nauraa boagustit, čaibmat; (äänekkäästi)reaškit, skeaikit, (ivallisesti)nihlistit, nihlaidit, (kikattaen)skutnjat, skunjaidit, skuhčat, skužaidit, duhraidit
nauraa (riekosta) skeaikit
naurahtaa čaimmihit, čaimmádit
naurattaa boagustahttit, čaimmahit
nauravainen boagustahkes, čaibmalas, reaškálas, skeaikálas
naureskella čaimmadit
naurettava boagustahtti, čaimmahahtti
nauris návrraš
nauru boagusteapmi, boagus (R), čaimmas, gávdnasat (pl.), reaškkas, skeaikkas
naurulokki gahperbáiski
naurunaihe bogostat
naurunalainen joutua naurunalaiseksišaddat bogostahkan
nautaeläin gussaeal´li
nautinto návddašeapmi
nautintoaine návddašanávnnas
nauttia návddašit, niktet
navakka čavg/at (-es)
navetta návet, omiidgoahti, fieksi (R)
neekeri neger
negatiivi (esim. valokuvan) negatiiva
negatiivinen negatiivvalaš
neilikka neillet
neiti nieidaolmmoš
neito nuorra nieida
neitsyt eadneviđá nieida
neliapila njealljeluovvar
nelijalkainen njealjejuolggat
nelikulmainen njealječiegat
nelikulmio (geom.) njealječiegahas
nelin kontin njealjegoantái
nelinkertainen njealjegeardásaš
nelipyöräinen njealjejuvllat
nelistää doalvvástit
nelitahokas (geom.) njealjeseainnahas, tetraedar
nelitahtinen (moottorista) njealjetávttat
nelittäin (ihmisistä)njealljásiid njealljásiid; (esineistä)njeljiid njeljiid
nelivetoinen (ajoneuvosta) njealljejuvlageas´si
neliö (geom.) njealjehas
neliöjuuri (mat.) njealjehasruohtas, nubbiruohtas, njealjehastin
neliökilometri njealjehaskilomehter
neliömetri njealjehasmehter
neliösenttimetri njealjehassentimehter
neljä njeallje; neljä ihmistä, neljän joukkonjealjis
neljäkolmatta (kaksikymmentä neljä) njealljegoalmmátlohkái
neljäkymmentä nealljelogi; neljäkymmentä viisinjealljelogivihtta
neljäkäs (geom.) skužilnjealjehas
neljännen kerran njealjádis
neljännes njealjádas
neljänneslitran mitta beaila; neljänneslitrainenbeailasaš
neljännesnuotti (mus.) njealjádasnuohtta
neljännesosatauko (mus.) njealjádasboatka
neljännestunti (vartti) njealjádasdiibmu, kvárta
neljäntuulenlakki čiehgahpir
neljäs njealját
neljäskymmenes njealljelogát
neljäsosa njealjádas
neljästi njelljii
neljästoista njealljenuppelogát
neljätoista njealljenuppelohkái
neljättäkymmentä njealjátlohkái; neljättäkymmentä vuotta käyvä henkilönjealjátlohjahkásaš olmmoš
nelonen njelješ
nenä njunni
nenäkansi njunnelohkki
nenäke (vaaran) njunis
nenäkiiliäinen njunneboaru, njunneloddi
nenäkäs stoaid/das (-a)
nenäkäytävä njunnedeapmi
nenäliina njunneliidni
nenälleen (kaatua) njunolassii ~ njunálassii ~ njunális, muđolassii
nenänpää njunnegeahči
nenäntyvi njunnemátta
nenäontelo njunneguovdnji
nenärusto njunnenjuorggis
nenäsaivartaja (porolla) sávllaloddi
nenätysten njunnálagaid, oktii njuniid
nenä-äänne (kiel.) njunnejietnadat
neoliittinen neolihtalaš
nero geniija, erenoamáš fihtolaš olmmoš
nerokas geniála, jerggolaš, erenoamáš fihtolaš
neste golggus
nestejännitys (fys.) golggosgealddus
nestemäinen golgguslaš, golgguslágan
nestetasapaino golggosdássedeattu
netti (tietok.) neahtta
nettiselain (tietok.) neahttalogan
nettitikku (tietok.) neahttasággi, neahttačoavdda
nettoansiot (pl.) nettodietnasat (pl.)
nettotulo nettoboahtu
neula nállu; (nahan ompeluun)áibmi
neulajää (keväällä) nállojiekŋa; muuttua neulajääksinálluluvvat
neulakota nállogoahti
neulanen (havupuun) goahcci
neulanpisto sákkaldat, sákkastat
neulansilmä nállošalbmi
neulatyyny nálloguoddá
neule gođus, goroldat
neuloa goarrut
neuloskella gorodit
neulottaa goaruhit
neutraali neutrála
neutroni (fys.) neutrovdna
neuvo ráva, neava, neav´vu, ráđđi
neuvoa ráv´vet, neav´vut, bagadallat, bagadit, oaivadit
neuvoa-antava ráđđeaddi
neuvoja bagadal´li, bagadeaddji, oaivadeaddji
neuvokas ráđ´đá/i (-s), ráđálaš, hutkalas, hutká/i (-s), goansttalaš, geidn/ui (-os), geinnolaš
neuvola mánnáráv´vehat
neuvonantaja ráđđeaddi
neuvonta ráv´ven, neav´vun
neuvos ráđđeolmmoš
neuvosto ráđđi
Neuvostoliitto Sovjetlihttu
neuvostoliittolainen (adj.) sovjetlihttulaš, sovjetlaš
neuvostoliittolainen (subst.) sovjetolmmoš
neuvostotasavalta sovjetrepublihkka
neuvotella ráđđádallat, šiehtadallat
neuvoton ráđeh/eapme (-is), geainnoh/eapme (-is); tulla neuvottomaksiráđehuvvat, geainnohuvvat, cohkkot
neuvottelija ráđđádal´li, šiehtadal´li
neuvottelu ráđđádallan, šiehtadallan
neuvottelukunta ráđđádallangoddi
neva leakšá ~ leakši
nide njađus
nidos njađis
nielaista njielastit, njiellalit, njieládit
nieleskellä njieladit
niellä njiellat
nielu (anat.) njiellu
nielu (putouksen) njiellu, njielahat
nielurisa (anat.) njielloráksá, čottaráksá
nielutulehdus čottavuolši
niemeke njárggastat
niemekäs njárgá/i (-s), njárg/ii (-es)
niemeläinen (niemen asukas) njárggahas
niemi njárga; (pieni)njárggaš
niemimaa njárga
nieriä rávdu
nietoksinen skálvá/i (-s), skálv/vas (-e-)
nietos skálvi, čearga ~ čeargga ~ čeargan, joavgga, joavggahat, fáskka, bohkolat, časttas
nietostaa skálvat, čeargat, joavgat, fáskat
niiata sodjalahttit čippiid
niikseen daninassii
niillä main daiggo
niin nu ~ nuvt
niin (kyllä) ná ("naa")
niinipuu ninnamuorra
niinkin nuge ~nuvtge
niinpä nuba ~ nube
niisi niisa
niisivarsi niisasoabbi
niiskauttaa snuđádit
niiskuttaa snuđđut
niistää nissut; (vähän) nisustit, (kerran)nisádit
niitata (venettä venenauloilla) duorrat
niitata (yhteen, papereita tms.) njađđit
niitti (paperin) njađa
niitti (venenaula) duorrannávli
niittokone láddjenmašiidna
niittopaikka láddjehat
niitty niitu, gieddi
niittykasvi gieddešaddu
niittykirvinen niitocivkkán
niittyleinikki fiskesrássi; leinikkikasvit (pl.)fiskesrássešattut (pl.)
niittynurmikka gusasáhpal
niittynätkelmä niitosáhpal
niittysuohaukka niitohávut
niittysuolaheinä gieddejuopmu
niittyvilla niitoul´lu
niittäjä láddjejeaddji
niittää láddjet, niitit (R)
nikama čielgedákti
nikkeli nihkkel
nikotella njahkastit, njahkastallat, njakkazastit, njahkkit
nikotiini nikotiidna
nila (havupuun) guolmmas
nila-aika njalli, latnji
niliaitta njalla
niljakas njivl/las, (-e-), njivlla
nilkka juolgeruohtas
nilkkaluu (eläimellä) boallodákti, juolgeruohtasdákti
nilkkanivel juolgelađas, láhpelađas
nilkkasukka oanehis suohkku
nilkuttaa čiŋkut, onddodit
nilottaa (puun kuorta) lanjahit
niloutua (puun kuoresta) latnjasit
nilviäinen šlieddaeal´li
nimekäs beakkán, beakkálmas, máinnalmas
nimenhuuto nammačuorvun
nimenmuutos nammamolsun
nimenomaan namalassii, nammejahkii, eandalii, áinnas, justejura
nimenomainen namalas
nimenselvennys (asiapaperiin) nammačielggadus
nimetä nammadit, namahit, namuhit
nimetön namah/eapme (-is)
nimetön (sormi, varvas) orbbeš
nimetön viikko (vappuviikon jälkeinen viikko) namahisvahkku
nimeäminen nammadeapmi
nimi namma
nimike namahus
nimikilpi nammagalba
nimikirjoitus nammačálus
nimikkolähetti (rel.) nammavuolggahanolmmoš
nimikkoporo nammaboazu
nimilappu gilkor
nimilehti nammabláđđi, nammasiidu
nimiloppu (kahdeksanvuotias tai sitä vanhempi urosporo) nammaláhpat
nimimerkki nammamearka
-niminen -nammasaš
nimipäivä nammabeaivi
nimismies leansmán´ni
nimistö nammarádju
nimitellä namahallat
nimittäin namalassii
nimittäjä (mat.) namuheaddji
nimittäminen namaheapmi
nimittää namahit, namuhit; nimittää virkaannammadit; nimittää joksikinnavdit juonin
nimitys namahus
nipin napin il´lá, baháláhkai, bás ládje, birzziid bárzziid, aiddo dal de
nipistellä cikcut, civccodit
nipistyä cikcasit
nipistää cikcet
nippu (esim. avaimia) háŋka
nipussa háŋkalagaid
niputtaa háŋket
nirppanokka cirkenjunni
nirso ks. turhantarkka
niska niski, niehkki
niskajänne niskesuotna
niskanpuoli niehkabealli; niskanpuolellaniehkabealde, niskapuolelleniehkabeallai, niskanpuoleltaniehkabeale
niskoitella nággáruššat, iešoaivvástallat, gaikut endorii ~meahccái
nisä njižži
nisäkäs njiččehas
nitoa njađđit
niukasti (vähäisessä määrin) vánet ~ vánit
niukasti (vähän) vánis, snoagga
niukempi vánit
niukentaa vátnudit, snoaggudit
niukentua vátnut, snoaggut; saada niukentumaanvátnudit
niukin vánimus
niukin naukin il´lá, baháláhkai, bás ládje, birzziid bárzziid, aiddo dal de
niukka vá/nis (-tna), snoakkis (-is) ~ snoa/kkis (-gga), knáhp/is (-pa); pitää liian niukkana vánášit,snoakkášit
niukkaravinteinen guorb/bas (-a); niukkaravinteinen kasvupaikkaguorba šaddansadji
niukkasanainen vátnasánat
niukkuus (vähyys, vähäisyys) vánisvuohta, vátnivuohta
niva (virtapaikka) njavvi; nivainennjav´vá/i (-s); tässä joessa on paljon nivojadát lea njav´vás johka
nivel lađas
niveljalkaiset (pl.) lađasjuolggagat (pl.); niveljalkainenlađasjuolggat
nivelkierukka lađasgeavri
nivelmato lađasmáhtu
nivelontelo lađasguovdnji
nivelreuma (med.) lađasleasmi
nivelrikko (med.) artrosa
nivelside lađasčanas
niveltulehdus (med.) lađasvuolši
niveltyä laktašuvvat, laktásit
niveltää lađasmahttit
nivelväli lađasgaska
nivuset (pl) buođggat (pl.)
no na; no mitä sitten tapahtui?na mii dasto dáhpáhuvai?
noeta giektat, giebahit; (noeta itsensä tahattomasti)gievttadit
noidannuoli čielgerehttehat, vuoissahat
noilla main duoiggo
noin nuo, duonu, nie, dienu, duon láhkai, dien láhkai
noin sullii, birrasii, árvvu mielde
noita noaidi
noita-akka noaideáhkku
noitakonsti noaidegoansta
noitarumpu goavddis, govadas, meavrresgárri
noitavaino noaideváidnu, noaidedoarrádallan
noitua noaidut; joutua noidutuksinoiddohallat, ihttot, ihttohallat
noituus noaidivuohta, noidodat; noituuden harjoittaminennoidošeapmi, harjoittaa noituuttanoaiddástallat, noidošit
noja (tuolin tms.) mieiggastat
nojailla mievžžadit, mievžat
nojalla vuođul
nojata mieigat; (mukavasti)mievžat, mievžžadit, (hetkisen)mieiggastit, mievžžastit
nojatuoli mieiganstuollu, gárbmestuollu
nojautua (jotakin vasten) mieigasit
nokare bihttá, čoaltu
nokeentua giebahuvvat, gožuiduvvat
noki giehpa, gožu, gohču, ruohtti; noessa, nokeen tahrautuneenagiehpanaga, gožunaga
nokikana giehpavuonccis, gožuvuonccis
nokinen giehpa-, gožu-, gohčč/ui (-os); nokisenagiehpanaga
nokivaris gožuvuoražas
nokka (pää)geahči; (nenä, nokka)njunni, nokakkainoktii njuniid, ottaa nokkiinsanjunnáduvvat, njunnádit
nokkahuilu njuolggoflöita
nokkakala njunnesildi
nokkamies (johtohenkilö) njunušalmmái~njunušolmmái
nokkavalas njunnefális
nokkavarpunen gassanjunni
nokkela vitm/at (-es), snáhpis, áicil (-is), ráđálaš, hutká/i (-s), vuohkká/i (-s); hän on nokkela puheissanson lea vuohkkái ságainis
nokkelasanainen sánálaš
nokkia boaibmut, čuoggut
nokkonen gáskálas, gáskkarássi, boaldálas
nokkosperhonen gáskálasbeaiveloddi
nolata hehppet
nolla nol´la
nominaalimuoto (kiel.) nominálahápmi
nominatiivi (kiel.) nominatiiva
nomini (kiel.) nomen
nopea johtil (-is), jođán (-is), joavdil (-is); (työssä)geargil (-is), gearga/t (-dis), gergeš (-is), doabmil (-is), do/apmat (-bmes), čuotna/t (-dis), ábas; (ketterä)fal/li (-es), baru/t (-his), geavká/i (-s); (nopealiikkeinen)háhppil (-is), lášm/at (-es), livka/t (-dis), snáhpis, gehpeš (-is), geabbil (-is)
nopeakasvuinen šaddi (-s), šaddil (-is), šatteš (-is) ~ šattes (-is)
nopeammin johtileappot, jođáneappot, joavdileappot, hoahpubut
nopeasti johtilit, jođánit, joavdilit, spáita (R)
nopeus leaktu, leahttu, johtilvuohta, fárta
nopeusmittari leaktomihttár
nopeusrajoitus leaktoráddjehus
nopeuttaa jođálmahttit
nopeutua jođálmuvvat
noppa bircu; heittää noppaabircut, (kerran)birccastit
nopsa lášm/at (-es), háhppil (-is), livka/t (-dis), snáhpis
norja dárogiella, dárru; norjaksidárogillii, puhua norjaadárustit
norja lášm/at (-es)
Norja Norga
norjalainen norgalaš, dáza ~ dáčča
norjalaistaa dáruiduhttit
norjalaistalonpoika skoalpa ~ skoalpá
norjalaistua dáruiduvvat, dážaluvvat ~ dáččaluvvat
norjankielinen dárogielat, dárogielalaš, dárogiel (attr.)
norjistella lášmmohallat
norjistua lášmmodit
norkko upmol
norkoilla joavdelastit, ájahallat, goidošit, goiddildit, goidárastit, goigárastit, goiggardit, vanadit, sohtut
normaali normála
normaalipaino normáladeaddu
normatiivinen normatiiva
normi norbma
normittaa normeret
norppa (kiehkuraishylje) gahtte
norsu elefánta
norua njuorgut ~ njoargut
nostaa bajidit, loktet
nostaa (rahaa) loktet
nostaja (rahan) loktejeaddji
nostattaa (aiheuttaa, yllyttää) čuoččáldahttit, noastit, noastalit, noastáhit; se nostatti hänessä intoadat čuoččáldahtii sus movtta; nostattaa jonkun kimppuunnoastalit soapmása ala
noste (fys.) bajásduvdin
nostella loktut
nostevoima (fys.) bajásduvdinfápmu
nosto (nostaminen) bajideapmi, lokten
nosto (otto tililtä) lokten
nostokurki krána
nostoväki noastoveahka (S)
nosturi lovtton, loktenmašiidna
notaari notára
notariaatti notariáhtta
notkea lášm/at (-es)
notkelma leaggi, njoaski, rokkástat, gobádat, gobástat
notkeus lášmatvuohta
notkistaa lášmmodahttit
notkistella lášmmohallat
notkistua lášmmodit
notko leaggi; painua notkolleleakkagit
notkollaan leakkil
notkoselkä leaggečielgi
notkua sojadit, mieđihit
noudattaa (esim. määräyksiä)čuovvut, doahttalit, váldit vuhtii
noukkia boaibmut, doahput
nousta (auringosta)badjánit; (kuusta)guolbmat
nousta badjánit, loktanit, loktat, allánit, allut; (pystyyn)ceagganit, (vuoteesta)lihkkat bajás, (monesta henkilöstä)lihkadit, (siivilleen, jaloilleen)loktat, (nousta jokeen, kalasta)goargŋut, (kuolleista)bajásčuožžilit, (pintaan)govddiidit
nousu loktaneapmi
nousukas riggulan olmmoš, rikkohas
nousukausi áiggiid buorráneapmi
nousupaikka (jäältä maalle) gor´rehat
nousuvesi ul´li
noutaa viežžat; (nopeasti) viežžalit, (vähin erin)vieččildit, (panna noutamaan)vieččahit, (joutua jonkun noutamaksi)vieččahallat soapmásii
novelli noveal´la
novellikokoelma noveal´lačoakkáldat
ns. (= niin sanottu)ng. (= nu gohčoduv´von)
nuha nuorvvu ~ nuorvu; hänellä oli nuhasus lei nuorvvu ~ nuorvu, son lei nurvos ~ nuorvvus
nuhainen nurv/ui (-os)
nuhde nuktalus, cuigehus
nuhdella (jostakin) skuldot, nuktalit, cuiggodit, vuoiŋŋidit, heahppášit, ráŋgut, roaŋgut, roŋggodit, vearahit
nuhteeton gutnálaš, láitemeahttun, rievttalaš
nuija šluppot; kopauttaa nuijallašluppohastit
nuijapää (sammakonpoikanen)šlubb´oaivi
nuijasota (hist., S) šluppotsoahti
nujertaa soardit, deaddit vulos
nukahtaa nohkkat, oađ´đát, rohttet nahkárat (+ lok.); (hetkeksi)nohkihit, nohkastit, njulgestit
nukka (kankaassa) lávli
nukkaantua lávliluvvat, lávlut
nukkainen (kangas) lávlá/i (-s)
nukkalisäke námmeliigi
nukkavieru si/đas (-hta), sáiggas (-), sáigo-
nukke váv´vá, dohkká, nuhkke (S)
nukkua oađđit; (vähän aikaa) oađestit
nukkuja oađ´đi
nukuskella (uinua) oađašit, oađástallat
nukuttaa minua nukuttaamun lean váiban, mus leat váibasat
nukuttaa (lasta) nohkkadit, oađ´đáhit
nukuttaa (leikkausta varten) nohkkadit; nukutusnohkkadeapmi, anastesiija
nulikka čivga, juŋká (mask.)
nulkata njolggástit; alkaa nulkatanjolggiidit
nulkka njolgi
nulppo (sarvensa pudottanut, menettänyt urosporo) nulpu; tulla nulpoksinulppagit
numeraali numerála
numeraalinen numerálalaš
numero nummir ~ nummar, tál´la (N)
numeroida nummirastit ~ nummarastit
numerosarja nummirráidu
nummi guolbba ~ guolban, sáđgi
nummikirvinen gieddecivkkán
nummisilmäruoho daŋasčalmmon
nunna non´ná
nuohooja ruhttejeaddji, feijejeaddji (N)
nuohota ruhttet, feijet (N)
nuokkua oađestuddat, snahppot
nuokkurikko čuolbmanarti
nuolaista njoalostit, njoaládit
nuolenkärki njuollanjunni
nuoleskella njolodit
nuoli njuolla
nuolihaukka leahttofál´li, leivvošfál´li
nuolikotelo njuollaskuohppu
nuolipaju ránessieđga
nuolipyssy njuollabis´su
nuolla njoallut
nuora (sitomiseen) báddi, oarra
nuora (sivu-uoma) nuorri
nuorehko nuorralágan
nuorempi nuorat; (vähän)nuorabuš
nuorentaa nuorasmahttit ~nuorasmuhttit
nuori nuorra; pitää jotakuta liian nuorenanuorašit soapmása
nuori koivu látnjá
nuori koivumetsä lánjas
nuoriso nuorrageardi, nuorat (pl.)
nuorisolautakunta nuoraidlávdegoddi
nuorisoneuvoja nuoraidbagadal´li
nuorisoneuvosto nuoraidráđđi
nuorisoseura nuoraidsearvi
nuorisosihteeri nuoraidčál´li
nuorisotoimi nuoraiddoaibma
nuortua nuorasmuvvat
nuorukainen bárdnelaš, gándalaš, nuorra almmái ~ olmmái
nuoruus nuorravuohta, nurrodat
nuoskalumi njáhcomuohta, suovvi
nuoskasää njáhcu
nuotanperä nuohttebahta
nuotata nuohttut, nuohtástallat
nuotio (avotuli) sajušdolla, dolla; pitää nuotiotadolastallat, nuotion ääridollagáddi, nuotion ääressädollagáttis, nuotion ääreendollagáddái
nuotiopaikka dollasadji
nuotta nuohtti
nuottakota nuohttegoahti
nuottaruoho nuohtterássi
nuotti (mus.) nuohtta
nuottiarvo (mus.) nuohttaárvu
nuottiavain (mus.) nuohttačuolbma
nuottiviivasto (mus.) nuohttasárgát (pl.)
nuppi culci
nuppineula rievdnu
nuppisara boallolukti
nuppu urbi; (kukan)rásseoaivi
nurin kurin jorgut, endorii
nurin niskoin gubbarassii
nurin päin (vaatteesta) jorggobeliid, jorgut
nurinkurinen jorggu-
nurista (vaivojaan) váidalit, biehkut, fuoikut, nuvvat, nuvzat, nimmorit, mánidit, luoilut, luoillistit, luoktudit; taipuvainen nurisemaanváidalahkes, fuikolas, bihkolas, nuvvalas
nurja (nurin käännetty) jorggo-; nurja puolijorggobealli
nurkka nurki
nurkua ks. nurista
nurmi, nurmikko, ruohikko sitnugieddi
nurmilauha gieddesitnu
nurminata gieddesinut
nurmirölli gieddeávji
nussia (vulg.) nargit, neavzut, hoigat
nuttu busir
nuttura vuoktabunta
nutukas (karvakenkä) nuvttot ~ nuhtot ~ nuhtat, goikket
nuuhkaista sustilit, havssestit
nuuhkia sustit, susttašit, havssašit
nuuka ks. kitsas
nuuska snuvssa, nuvsa (S), nuvsku (S)
nuuskata snuvsset, nuvsset (S)
nuuskia (koluta) snuoggat, skulket
nuuskija (urkkija) snuoggi ~ snuoggá
nyhtää gavvit, radnet
nykiä gaikut, ravgut
nyky- dálá
nykyaika dálá áigi, dáláš
nykyaikainen dáláš, dánáigásaš; ođđaáigásaš, modearna
nykyaikaistaa moderniseret, dáláštit
nykyhetki dálá áigi, dáláš
nykyinen dáláš ~ dálá; nykyiset asiatdálážat (pl.), nykyisestäändálážis, nykyiselleendálážii
nykyisin dán áigge
nykyisyys dálááigi, dáláš
nykyolot dálá dilli
nykypäivä otnábeaivi, otnáš
nykytilanne dálá dilli, otná dilli
nykyään dán áigge
nykäistä rohttestit, gaikkihit, navistit, nivkalit, nivkkádit
nykäys rohttesteapmi
nylkeä njuovvat; innokas nylkemäännjuovvalas
nylkijä njuov´vi
nyppiä gavvit, navvit, čuvdet
nyrjähdys (esim. nilkan) vealččiheapmi, eaškálupmi
nyrjähtää (esim. nilkasta) vealččihit, eaškáluvvat
nyrjäyttää (esim. nilkka) vealčalahttit, eaškáluhttit
nyrkinisku saada nyrkinisku (joltakulta)čorpmahallat (soapmásii)
nyrkkeilijä boksár, boksejeaddji
nyrkkeillä bokset
nyrkkeily boksen
nyrkkeilyottelu boksengámpa
nyrkki čorbma; lyödä nyrkilläčorbmadit, (jatkuvasti)čorbmat
nyrpeä mosk/kás (-u-), luv/nnjas (-dnje-), loavsk/kas (-o-), bolf/fas (-e-), nirp/pas (-e-)
nyrpistellä nirvát, nirvut, nirvvohallat, nirvvonávrrohallat
nyrpistää nirvet, nirvvádit
nyt dál; (painottomana)dal, ei se nyt siten kyllä oleii dat dal nie gal leat
nyttemmin dáid maŋit áiggiid
nyyhkyttää hiŋkit, hiŋkkašit, snuđđut, snuđđat, ganjaldit
nyyhkytys hiŋkkas, snuđđun, ganjaldeapmi
nyyhkäistä hiŋkkádit, hiŋkkihit, snuđádit
nyökkiä nivkkuhit, nivkut
nyökkäys nivkaleapmi
nyökätä nivkalit, nuhkkalit
nyökäyttää nivkkihit
nyöri (paulassa) bárggeš
näemmä gusto, oainneman
näennäinen gáddojuv´von, jurddašuv´von; näennäis-virtuála-
näet oainnat; näet en heti huomannut sinuaoainnat in dalán fuobmán du
nähden ektui; siihen nähdendan ektui, minuun nähden (verrattuna)mu ektui; (jonkun) nähden(soapmása) oaidnut, minun nähtenimu oaidnut, oainnedettiin
nähdä oaidnit, vuoidnit (R), minun nähtenimu oaidnut, saas nähdäoaidnitba leš, nähdäksenimu oainnu mielde, nähdä (hyväksi, pahaksi jne.)oaidnit (buorrin, bahán jna.), (toisensa)oaidnalit, joutua jonkun näkemäksioainnáhallat soapmásii, (tulla nähdyksi, esim. pahanteossa)oainnáhallat; nähdä untaniegadit, nähdä vaivaaváivašuvvat, nähdä nälkäänelgot, nähdä painajaisiadeddot, deddohallat
nähtävyys oaidnámuš, oainnáldat
nähtävästi jáhkkimis, várra, árvvusnai
näillä main dáiggo
näin ná ~ návt
näivettynyt so/nas (-tna)
näivettyä sotnat
näivettää sotnadit
näivetystauti (med.) sonahat
näkemiin oaidnaleapmai, hivás (R)
näkemys oaidnu
näkevä oaidni
näkijä oaidni
näkinkenkä skálžu
näkkileipä garraláibi
näky oainnáhus
näkymä oainnus, oidnolat; näillä näkymindálá dilis, dálá dieđuid mielde
näkymätön oaidnemeahttun, oainnoh/eapme (-is); näkymättömissäjávkkohagas, jávkosis, näkymättömiinjávkkohahkii, jávkosii
näkyviin oidnosii
näkyvissä oidnosis
näkyvä oinnolaš
näkyä oidnot; (hetkisen)oidnostit, (jonkinvärisenä)vielgát, čáhppát, fiskát, ruoksát, čeaskát, šealgát, šear´rát (ks. pilkahdella; pilkahtaa; häämöttää; siintää)
näkö oaidnu; menettää näkönsäčalmmehuvvat, čuovggahuvvat
näköaisti oaidnu
näköala oainnus, oidnolat
näköala (abstr.) prospeakta
näköalapaikka várdobáiki, várdu
näköinen hápmásaš; jonkun näköinensoapmása hápmái ~ vuohkái ~ muhtui
näköjään gusto, oainneman
näkökanta oaidnu, oaidninvuohki, oaidninčuokkis
näkökulma geahččanguovlu, oaidninvuohki, perspektiiva
näkösälle oidnosii
näkösällä oidnosis
nälissään nealggis; oli nälissäänlei nelgon, lei nealggis
nälkiinnyttää nealgudit, hahpadit
nälkiintyä nealgut, hahpat
nälkä nealgi; olla nälässäleat nealggis, minulla on nälkämus lea nealgi, nähdä nälkäänealgut, alkaa tuntea nälkäänealggostuvvat
nälkäinen nealgá/i (-s), nealge-, ruŋk/kas (-e); sillä on ikuinen nälkä, haluaisi vain syödädas lea agálaš nealgi, álo lea ruŋkkisteamen biepmu maŋŋái
nälkäpalkka nealgebálká
nälkävuosi nälkävuosi; pitkä kuin nälkävuosiguhkki dego nealgejahki
nälänhätä nealggiheahti
nänni čizzespártu, čižžeoaivi, čižžegeahči
näpertää guovzat, guvzat
näpistelijä doahpánas, dohpolas, boimmon, skuolká, liŋká, snuohtar
näpistellä suoládaddat, doahput, doahpánastit, davkkildit, njiškut; livkalit, njámastit, njávkkastit
näppy čihkalas, čivhli, náranaš, nággi, iđa
näppylä nággi, náránaš
näppäimistö (tietok.) boallobeavdi, tastuvra
näppäin boallu
näppärä vánt/a (-tas), vitm/at (-es), hutká/i (-s)
näpätä coahkkalit
närhi látteguovssat, vuovdeskeaiki
närkästyä eattihit, nirppihit, nirppiidit
närvänä suorbmabađverássi
närä (pieni niva) njearri
närästys ruovdegáranas
näsiä geažutmiestta
näskäin (nahan kaavinrauta) jiehkku
näskätä (kaapia kesi nahasta) neaskit, neaskkašit
nätti (nuoresta naisesta) neaht/is (-ta), godja/t (-dis), fiinn/is (-a)
näveri nábár
näykkiväinen (koirasta) hámsolas, snelkolas
näykkiä (koirasta) hámsut, snealkut, snelkkodit
näykätä (koirasta) hámssastit, hámssádit, snelket; joutua koiran puraisemaksisnelkkohallat
näyte čájánas, iskkus
näyteikkuna čájáhuslássa ~ čájáhusláse
näytellä čájáhallat; (teatterissa tms.)čájáhallat, neavttašit, neavttadit
näytelmä čájálmas
näytteillä oaidninláhkai, oidnosis
näyttelijä čájáhal´li, neavttár
näyttely čájáhus
näyttämö lávdi
näyttämötaide lávdedáidda
näyttävä goarga/t (-dis), váikkuheaddji, čalbmáičuohcci
näyttäytyä ihtit, almmustuvvat
näyttää (+ akk.) čájehit, vuosehit (R)
näyttää (joltakin) čájehit (+ ess.), geahčastahttit (+ ess.), neaktit (+ ess.)
näyttää toteen čájehit duohtan
näyttö, näyttöruutu, kuvaruutu šearbma, suojus
näytäntö čájáhus
näytös ákta
nääntyä roahppánit;nääntyä nälkäänjápmit nealgái; (työn paljouteen)hievganit, hálganit
näärännäppy (silmässä) lottáš
näätä neahti
nöyrtyä vuollánit, vuol´lastit
nöyryys vuollegašvuohta
nöyryyttää vuolidit, vuollánahttit
nöyrä vuolleg/aš (-is)
O
objekti (kiel.) objeakta
objekti (kohde) čuozáhat, objeakta
objektiivi objektiiva
objektiivinen objektiivvalaš
obligaatio obligašuvdna
odelma (niittämisen jälkeen kasvanut heinä) cievan
odotella vuorddašit, vuorddildit
odotettava vuordámuš
odottaa vuordit; vuorddestit, vuordilit; olla odotettavissaleat vuordagis ~ vuordimis, odotapa!vuordil!, vuorddesmat!; kovasti odottavavuordálas
odottamaton vuordemeahttun
odottamatta heahkka, vuorddekeahttá, njamažahkkát, roahtá ~ roahttá
odotus vuordin, vuordda, vuordámuš
odotushuone vuordinlatnja
odotuttaa vuorddihit
ohdake biššan
oheinen mielčuov´vu
oheismateriaali siidomateriála
ohentaa (litteää esinettä)asehuhttit; (puikkomaista esinettä)seaggudit, seakkidit
ohentua (litteästä esineestä)asehuvvat; (pyöreästä esineestä, lumesta)seaggut
ohi meaddel ~ meaddil, meattá
ohikulkija meaddeljohtti, meattájohtti
ohimenevä vás´si, vás´sevaš, meaddelman´ni, meattáman´ni
ohimennen kertoi ohimennenmuitalasttii, mainitsi ohimennennamuhasttii
ohimo geađaš
ohimolihas geađašdeahkki
ohimoluu geađašdákti
ohitse meaddel ~ meaddil, meattá
ohitus meaddelvuodjin, meattávuodjin
ohjaaja stivrejeaddji; (filmin tms.)bagadal´li, rešissevra
ohjaamo (esim. lentokoneen) vuodjinskurbmu
ohjailla stivredaddat
ohjain stivrran
ohjas suittet
ohjata stivret, bagadallat, oahpistit; (filmin tms.)bagadallat, rešisseret
ohjaus stivren, bagadallan
ohjauspyörä stivrran
ohje ráva, neav´vu
ohjehinta rávahaddi
ohjekirjanen rávagihpa
ohjelma prográmma
ohjelmisto repertuára
ohjelmoida programmeret
ohjelmointi programmeren
ohjelmointikieli programmerengiella
ohjepalkka norbmabálká
ohjesääntö njuolggadusat (pl.)
ohjus rakeahtta, missiila
ohra bivgi
ohranjyvä bivgečalbmi
ohuelti, ohuesti asehaččat
ohukainen bán´nogáhkku, steaikkagáhkku
ohut (litteistä esineistä)aseh/aš (-is);(pyöreistä esineistä, lumesta)sea/ggi (-kka); pitää pyöreää esinettä liian puikkomaisena, pitää lunta liian ohuenaseakkášit
ohutlankainen (verkosta) hivl/at (-es), hivl/i (-les), fiinn/is (-a); pitää verkkoa liian ohutlankaisenahivllášit
ohutlankaisuus (verkon) hivlodat
ohutluminen keli seakkádat
ohutsuoli sáhpas
ohuus (litteiden esineiden)asehisvuohta; (pyöreiden esineiden)seaggivuohta, seggodat
oi vuoi
oieta njuolgat, njulggodit; (äkkiä)njuolggehit
oikaisematon (esim. virheellinen ratkaisu) vuigetmeahttun
oikaista (asia) njulget, vuiget, divvut; (vähän) njulgestit, vuigestit, divustit
oikaista (kulkea lyhyempää reittiä) njulget, mannat njuolggabut
oikaista (makuulle) njulgestit, vel´ledastit
oikaisu njulgen, vuigen
oikaisuvaatimus njulgengáibádus, vuigengáibádus
oikea olgeš
oikea rivttes (attr.) ~rievttes (attr.), ri/ektat (-vttes), njuolggus, vu/oigat (-iges); oikein päinrivttes beliid ~ gežiid, tieto on oikeadiehtu doallá deaivása; pitää oikeana rievttašit; hän piti päätöstä oikeanason rievttašii mearrádusa
oikea puoli olgeš gieđa bealli; oikealla puolellaolgeš gieđa bealde, oikealle puolelleolgeš gieđa beallai, oikeaa puolta olgeš gieđa beale
oikea puoli (ajoporon) seahpi; ajaa ajohihna ajoporon oikealla puolellaseabi ~ sebiid vuodjit; ajoporon oikea puoliseabibealli
oikeakielisyys riektagielatvuohta, giellagáhtten
oikeakätinen olgešgieđat
oikeamielinen rivttesmielalaš, vuoiggalaš
oikeammin (sanottuna) buorebut, rievttabut
oikeampi (paikkansa pitävämpi) riektáseabbo ~ riektáset
oikeanpuoleinen olgešbeallásaš; oikeanpuoleinen liikenneolgešbeallásaš johtalus
oikeaoppinen rivttesoahpalaš, ortodoksa
oikeassa olin oikeassaledjen vuoigadis ~ riektadis, mus lei riekta ~ vuoiga ~ njuolga
oikeastaan rievtti mielde, riektatvuođa mielde
oikeauskoinen rivttesoskkolaš
oikeellisin (paikkansa pitävin) rievttamus
oikeellisuus riektatvuohta
oikeimmin (paikkansa pitävimmin) rievttamusat
oikein riekta, rievttuid, vuoiga; oikein hyväoalle buorre, riekta buorre
oikein (paikkansa pitävin) riektáseamos
oikeinkirjoitus riektačállin; oikeinkirjoitustapačállinvuohki, ortografiija
oikeistolainen olgešbealeolmmoš
oikeistopuolue olgešbellodat
oikeudellinen vuoigatvuođalaš, vuoigatlaš
oikeudenkäynti diggi, riektegeavvan, gearregat (pl.)
oikeudenkäyntiavustaja riekteveahkki
oikeudenkäyntikulut (pl.) áš´šegolut (pl.), diggegolut (pl.)
oikeudenmukainen vuoiggalaš, skunálaš
oikeudenmukaisesti vuoiggalaččat, rievttuid
oikeudeton vuoigatvuođah/eapme (-is), rievttih/eapme (-is)
oikeus (johonkin) vuoigatvuohta, riekti, njuolggus (R); oikeuden eteenrievtti ovdii, käydä oikeuttalágastit, diggot
oikeus (jur.) riekti, diggi, duopmostuollu
oikeusapu (S) vuoigatvuođaveahkki
oikeusasiamies (S) vuoigatvuođaáš´šealmmái ~ vuoigatvuođaáš´šeolmmái
oikeusaste riekteceahkki, riektedássi
oikeusavustaja vuoigatvuođaveahkki (S), diggeveahkki (S)
oikeusistuin riekti, diggi, duopmotuollu
oikeusjuttu diggeáš´ši, áš´ši
oikeusjärjestö riektevuogádat
oikeuskansleri (S) vuoigatvuođakánsler
oikeuskäsitys vuoigatvuođaipmárdus
oikeuskäytäntö vuoigatvuođageavat
oikeuslaitos riektelágádus
oikeusministeri vuoigatvuođaministtar (S), justisministtar (N)
oikeusministeriö vuoigatvuođaministeriija (S), justisdepartemeanta (N)
oikeusmurha (jur.) juridihkalaš goddin
oikeustiede vuoigatvuođadieđa, juridihkka
oikeustieteellinen vuoigatvuođadieđalaš, juridihkalaš
oikeustoimi vuoigatvuođadoaibma
oikeusvoima riektefápmu
oikeusvoimainen riektefámolaš
oikeutettu (johonkin) vuoigadahtton (masa nu)
oikeuttaa (johonkin) vuoigadahttit (masa nu), addit vuoigavuođa (masa nu)
oikeutus vuoigadahttin, vuoigatvuohta
oikku hoavri, mierru
oikoa njuolgut; (jäseniään)njulggohallat
oikokulma (mat.) duolbačiehka
oikoluku (tekstin) geavuslohkan
oikopäätä (adv.) vajos ~ vajot, vuiges
oikosenaan (ojossa) geaigut
oikosulku (elekt.) njuolggajohtu, njuolggoguoskkahus
oikotie njuolggobálggis, njuolggogeaidnu
oikovedos korrektuvra
oikukas hoavrras (-is), hoavrá/i (-s), virgá/i (-s), goanstá/i (-s), vehtt/ui (-os), vea(r)dná/i (-s), veaidaláđas, váttis, árvitmeahttun, bierggasmeahttun, birgetmeahttun, bodnjájahkes; (lapsista) luo/ktu (-vttos), luoktudahkes, suhtadahkes
oikutella verohallat, virggohallat, gonstošit; (lapsista)luoktudit, suhtadit
oire symptoma; (taudin)dávdamearka, mearka
oireellinen symptomáhtalaš
oireeton vuhttokeahtes (attr.); on oireetonii vuhtto
oireyhtymä syndrooma
oitis dakkaviđe, dalánaga, dalán, seammás, rábášnaga
oiva albma buorre, hirbmat buorre
oivallus fuopmášupmi
oivaltaa fihttet, fuomášit, fuobmát
oja goivvohat, rokkahat, (maantien)rávaroggi; (puro)ája
ojakellukka niitobiel´lorássi
ojakärsämö gastinrássi
ojaleinikki ájanoarsa
ojennella (käsiään) geaigguhit
ojentaa geiget
ojentua geaiggagit, geaiganit, geaigasit, geiggiidit
ojittaa goivvohagaid roggat
ojossa (esim. käsistä)geaigut; olla ojossageaigát
oka biika
okajäkälä biikajeagil
oksa oaksi
oksainen oaksá/i (-s), oakse-
oksakiehkura oaksegeavri
oksanhaara suorri
oksaton oavsseh/eapme (-is)
oksennella vuoksit, govlut
oksennus vuovssanas
oksentaa vuovssadit
oksentaa (jotakin) vuoksit; oksentaa vertavuoksi vara
oksettaa minua oksettaamu vuovssiha, mus gákkaha váimmu, mus moiddoda váimmu, mus lea váibmu neavri; minua rupesi oksettamaanmus váibmui suhppii, mus váibmu neavrrui, mun vuovssastuvven
oksidi (kem.) oksiida
oktaani oktána
oktaavi (mus.) oktáva
oktaaviala (mus.) oktávaolli
oktaedri (geom.) oktaedar
olaaton (suksesta) oallásahtes (attr.)
olaatta (suksesta) oallásahttá (adv.)
olas (suksessa) oalis; varustaa suksi olaallaoalistit
olavi (Olavin päivä) olssot, olssotbeaivi
oleellinen mávssolaš, dehálaš, guovddáš-
oleellisesti dovdomassii, čielgasit; oleellisesti enemmänsakka ~ mealgat ~ arvat ~ dovdomassii eanet
oleilla orodit, orostallat, ásadit
olemassa olla olemassaleat, leahkit, gávdnot
olemassaolo leahkin, eksisteansa; olemassaolon taisteluleahkindoarru
olematon duš´ši, duššálaš, joavdelas; puhua olemattomiahállat duššiid, joavdelasaid, neahkameahttumiid
olematon (jota ei ole olemassa) leahkemeahttun
oleminen orrun, leahkin
olemus hápmi, luondu
olento orut, sivdnádus
oleskella orodit, orostallat, orrut, ásadit, holddet
oleskelu orrun, orodeapmi
olettaa navdit
olettamus navddus, navdin, navdámuš
oletus navddus, navdin
oletusarvo navdinárvu
olevainen (joka on olemassa) leahkkevaš
oliivi oliiva
olinpaikka orohat, orrunbáiki
oljenkorsi oalgačalbmi
olka oalgi
olkain sealla; olkaimet(pl.) sealat (pl.)
olkalaskimo oalgenorasmorči
olkalaukku oalgelávka, valatlávka
olkaluu oalgenoras
olkanivel oalgelađas
olkapää oalgečalbmi, oalgegeahči
olkavarsi giehtamátta
olki oalga
olkihattu oalgaháhtta
olla leat, leahkit
olla makuulla (koiraeläimistä) goarjadit, goarját; (sorkkaeläimistä)livvadit
ollenkaan ollege, ollenge, eisege, álggage, veháge, lahkage, alddage, oppanassiige
olo orrun; olot(pl.)dilálašvuođat (pl.)
olohuone beaivelatnja
olomuoto orrunhápmi
olotila dilli, orrundilli
oluenpano vuollabidjan
olut (itämurteissa)vuolla, (länsimurteissa)vuola; joi oluttajugai vuola ~ vuollaga
oluthiiva vuollajeasta
olympialaiset (pl.) olympiagilvvut (pl.), olympialaččat (pl.)
omaehtoisesti eaktodáhtos
omaelämäkerta iešbiografiija
omahyväinen iešbuorre
omainen oapmahaš
omaishoitaja oapmahašdikšu
omaisuus opmodat
omaisuusvero opmodatvearru
omakohtainen persovnnalaš
omakotitalo bearašviessu
omaksua oahppat, beassat sisa (+ ill.)
omakuva iešgovva
omakätinen iešgieđalaš
omalaatuinen iešlágálaš
omaleimaisuus iešláhki, iešvuođaláhki
omanarvontunto iešárvvudovdu
omantunnontarkka oamedovddolaš
omantunnonvaiva oamedovdováivi
omaperäinen iešvuđot
omapäinen iešoaivválaš; käyttäytyä omapäisestiiešoaivvástallat
omatekoinen iešdahkkon (attr.)
omatoiminen iešdoaibmi
omatunto oamedovdu; hyvällä omallatunnollaburiin oamedovdduin
omavaltainen iešválddálaš
omavarainen iešbirgejeaddji, uspar (-is)
omavaraisuus iešbirgenláhki
omavastuu iežasvástu
omeletti omeleahtta
omena eppel
omenapuu eppelmuorra
omia (havitella itselleen) oamastallat, eaiggádastit, oččodit
omin päin oktooaivvis, iehčanassii, iežas ráđiiguin
ominainen mihtilmas
ominaislaatu iešláhki
ominaispaino iešdeaddu
ominaisuus iešvuohta
omistaa oamastit, eaiggáduššat, eaiggádit
omistaja oamasteaddji, eaiggát
omistajamerkki gilkor
omistella (omia) oamastallat, eaiggádastit, eaiggádastalit, ráđástallat
omistus oamastus, oamasteapmi, eaiggáduššan
omistusasunto oamastanvisti
omistuskirjoitus oamastančálus
omistusliite (kiel.) oamastangeažus
omistusmuoto (kiel.) oamastanhápmi
omistusoikeus oamastanvuoigatvuohta
omistustaivutus (kiel.) oamastansojahus
omituinen árte/t (-gis), amas
ommel sávdnji, gorostat; (nahkatyössä)sávkkaldat
ommella goarrut; (pitkin pistoin)soaikut, (nappi)njađđit, (paikka)duogŋat, (nahkaa)sávkat
ommeltavaksi goarrumassii, goarrunláhkai
ompelija goar´ru
ompelimo gorohat
ompelukone goarrunmašiidna
ompelulanka goarrunárpu, gorostat
ompeluseura goarrunsearvi
ompeluttaa goaruhit
ongelma problema, čuolbma, buncarakkis
ongelmallinen problemáhtalaš, čuolbmá/i (-s)
ongenkoukku áŋkor
ongiskella okkodit
onkalo (kalliossa) hoallu
onki vuogga
onkia oaggut; (kauan)okkodit, (hetkisen)oakkastit, oakkostit; innokas onkimaanoggolas
onkija oaggu; innokas onkija okkon
onkimiskilpailut (pl.) oaggungilvu
onkipakki vuoggabumbá
onkivapa stággu
onnahtaa skierpmádit
onnekas lihkkoš (-is), oasálaš, vudneš (-is), vuotnalaš
onneksi lihkus, buorrelihkus
onnela (lintukoto, herran kukkaro) bárbmu
onnellinen lihkolaš
onnenhetki lihkkobottoš
onnenpekka lihkkošis olmmoš
onnenpotku (lykky, tuuri) lihkkobihttá
onnenpäivä illubeaivi
onnensulka (trad.) leavvedolgi
onnentoivotus lihkusávaldat
onneton lihkoh/eapme (-is) ~ lihkuh/eapme (-is)
onnettomuus lihkohisvuohta ~ lihkuhisvuohta, bárti; joutua onnettomuuteenbártidit, bárttáskit, bártašuvvat, tehdä jotakin onnettomuudekseenbártašuvvat, bártidit (+ inf.)
onnettomuusaltis bártá/i (-s), heahttá/i (-s)
onni lihkku
onni (tuuri, lykky) lihkku, vuodna, tuvra
onnistua lihkostuvvat, onnestuvvat; onnistua saamaanlihkkohit
onnitella sávvat lihku
onnittelut! lihkusávaldagat!
ontelo guovdnji, vuovda; rinta- ja vatsaontelovuovda
onteloeläin guovdnjeeal´li
ontto guovdnjá/i (-s), guov/nnjas (-dnje-); tehdä ontoksiguovdnjudit, tulla ontoksiguovdnjut, guovnnjagit
onttolaskimo váibmomorči
ontua skierbmut, juorbut, oandut; ontuva ihminenskierbmá, skierpmat
ontumavika (juhdalla) roavvi; saada ontumavikaroavvut, aiheuttaa ontumavika (juhdalle) roavvudit
ooppera (mus.) opera
oopperatalo operadállu
opas oahpis, oahpisteaddji, ofelaš
opaskirja oahpistangirji
opastaa oahpistit, bagadit, ofelastit, (kuvaillen)válddahallat
opastaja oahpisteaddji
opaste galba, šilta (N)
opastus, kuvaus, neuvo oahpisteapmi, válddahallan, válddahus
opasvihko oahpisgangihpa
operaatio (leikkaus) čuohpadus
operaatio (toimenpide) operašuvdna
operaattori operáhtor
operetti (mus.) opereahtta
operoida (tehdä leikkaus) opereret, čuohpadit
operoida (tehdä toimenpiteitä) opereret, dahkat doaibmabijuid
opetella oahpahallat
opettaa oahpahit
opettaja oahpaheaddji, skovllot (R)
opettajainhuone oahpaheailatnja
opettajakunta oahpaheaddjit (pl.)
opettajankoulutuslaitos oahpaheaiskuvla
opettamaton poro uđámat
opettelija oahpahal´li
opetus oahpahus
opetusala oahpahussuorgi
opetusjakso oahpahanoassi
opetuslapsi (Jeesuksen) máhttájeaddji
opetusmenetelmä oahpahanvuohki
opetusministeri oahpahusministtar (S), máhttoministtar (N)
opetusministeriö oahpahusministeriija (S), máhttodepartemeanta (N)
opetusoppi oahpahanoahppa, didaktihkka
opetussuunnitelma oahppaplána, oahppoplána
opetusvelvollisuus oahpahangeatnegasvuohta
opetusväline oahppaneav´vu, oahpponeav´vu
opinnot (pl.) lohkamat (pl.), oahppu
opinnäyte oahppočájánas, oahppobargu
opintojakso oahppooassi
opintolaina oahppoloatna, lohkanloatna
opintolinja oahppolin´njá
opintomatka oahppomátki
opinto-ohjaaja oahppobagadal´li
opintopiiri oahpporiekkis
opintosuunta oahpposuorgi
opintoviikko oahppovahkku
opintovuosi oahppojahki
opiskelija oahppi, stuđeanta
opiskelija-alennus stuđeantavuoládus
opiskelija-asuntola stuđeantaásodat
opiskelijamäärä stuđeantalohku
opiskella lohkat, stuđeret, oahpu gazzat
opiskelu stuđeren
opiskeluaika stuđerenáigi, oahppoáigi
opisto oahpahat
oppi oahppa; (erit. koulutus)oahppu
oppia oahppat
oppiaine oahppoávnnas (S), fága (N)
oppiarvo oahppaárvu
oppikirja oahppagirji, oahppogirji
oppilaitos oahppolágádus
oppilas oahppi; (koululainen)skuvlavázzi, skuvlamánná, skuvllahas, skuvllalaš
oppilasasuntola ásodat (S), internáhtta (N)
oppilasmäärä o(a)hppiid lohku
oppilasneuvosto o(a)hppiidráđđi
oppimateriaali oahppamateriála (S), oahpponeavvut (N)
oppimaton oahppameahttun
oppiminen oahppan; oahppamuš
oppimiskyky oahppanávccat (pl.)
oppimäärä oahppamearri, oahppomearri
oppineisuus oahppu
oppinut ihminen oahppan olmmoš
oppipoika oahpahal´li, oahppagánda
oppitunti oahppadiibmu
oppivainen oahpalaš, oahppavaš, oahppevaš, oahppil (-is)
oppivaisuus oahpalašvuohta
oppivelvollinen oahppogeatnegas
oppivelvollisuus oahppogeatnegasvuohta
oppositio opposišuvdna
oppositiopuolue opposišuvdnabellodat
optiikka optihkka
optikko optihkkár
optimaalinen optimála, ideála, buoremus vejolaš
optimismi optimisma
optimisti optimista
optimistinen optimisttalaš
optinen optihkalaš
orakas biikaguoppar
oranssi oránša, runta
oras ihtu, šaddoálgu
orava oar´ri
oravanmarja oar´rimuorji
oravarsi (kasvin) biikanađđa
orgaaninen orgánalaš
organisaatio organisašuvdna
organismi organisma
organisoida organiseret
organisointi organiseren
orgasmi orgásma
ori ore
orja šlávva ~ šláva
orjakauppa šlávvagávpi
orjallinen šlávalaš
orjanlaakeri biikabálbma
orjantappura bastilislátnjá
orjuus šlávvavuohta
orjuuttaa dahkat šlávvan, bidjat šlávvavuhtii
orkesteri orkeasttar
orpo oarbb/is (-es), vánhemahtes (attr.) ~ váhnemahtes (attr.)
orpolapsi oarbbis
orpoutua báhcit oarbbisin, oarbašuvvat, oarbbistuvvat
orsi holga
ortodoksi ortodoksa
ortodoksinen ortodoksa, ortodokssalaš
ortografia ortografiija
ortografinen ortográfalaš
ortopedia ortopediija
ortopedinen ortopedalaš, ortopediijalaš
orvaskesi liikegiera
orvokki viola
orvokkikasvit (pl.) violašattut (pl.)
osa oassi; kolmeen osaangolmma sadjái ~ oassái, osa kerrallaanosiid mielde, osaksi, osittainoassálagaid
osa-aikainen oasseáigásaš
osa-alue (asian) oassesuorgi
osaamaton čuorb/i (-bes), máhtuh/eapme (-is) umáht/tu (-os), dáidduh/eapme (-is), dáidemeahttun
osaaminen máhttin, máhttu, dáidu, gálga
osaava čeahp/pi (-es), máhtolaš, dáiddolaš, fihtolaš, vitm/at (-es), vánt/a (-tas), vánttalaš, vuogálaš, vuohkká/i (-s), gieđalaš
osajoukko oassejoavku
osakas osolaš, oasusoamasteddji
osake oasus
osakeasunto oasusvisti
osakehuoneisto oasuslanjadat
osakeyhtiö oasussearvi
osakkuus osolašvuohta
osakunta stuđeantanašuvdna
osallinen osolaš, oasálaš, servvolaš
osallistua (johonkin) oassálastit ~ oasástallat ~ oassádallat ~ váldit oasi (masa nu)
osallisuus osolašvuohta, servvolašvuohta
osalta (suhteen) hárrái, oasil (S); tuon asian osaltadien ášši hárrái ~ oasil
osamäärä (mat.) oassemearri
osanen oasáš; tuo on vain osanen siitä asiastadiet lea dušše oasáš dien áššis
osanottaja oassálasti, oasseváldi
osanotto oassálastin, oasseváldin
osapuilleen ks. suunnilleen
osapuoli oassebealli, bealli
osasto ossodat
osastopäällikkö ossodathoavda
osastosihteeri ossodatčál´li
osasyyllinen oassesivalaš
osata máhttit; (vaivoin) máhtestuvvat
osaton oaseh/eapme (-is)
osavaltio oassestáhta
osinko juogadas ~ juogadus, divideanda
osittaa juogadit
osittain osohahkii, oassálagaid, muhtumassii ~ muhtimassii, muhtun muddui ~ muhtin muddui
osittainen oassálas, oasálaš, oasse-
osmankäämi šlubborássi
osoite čujuhus, adreas´sa
osoitella cuoigut
osoitin (kellon tms.) viissár, giehta
osoittaa čujuhit, (näyttää)čájehit, osoittaa mieltäänčájehit miela
osoittaja (mat.) čájeheaddji
osoittautua čájehit iežas
osoitus čájáhus, čájeheapmi; čujuhus, čujuheapmi; duođaštus
ostaa oastit; (vähin erin)oasttašit, oastalit, (tarmokkaasti)oastáladdat, (näyttävästi)oasttestit, bonjastit, gákkastit, ražastit, beaggalit; (yrittää ostaa)oastalit, oastaladdat; (innokas ostamaan)oastálas, oastil (-is)
ostaja oasti
ostattaa oasttihit
ostella oasttašit, oastalit
osto oastin
osto- ja myyntiliike healbbahasgávpi
ostohinta oastinhaddi
ostos oasttus; käydä ostoksilla gávppašit
ostoskeskus gávpeguovddáš
osua deaivat
osuma deaivan; saada osumadeaivvahallat
osuus ossodat, oassi
osuuskauppa ossodatgávpi
osuuskunta ossodatgoddi
osuva (vastauksesta tms.) deaivil (-is)
otaksua navdit, jurddašit
otalehtivita biikavihti
otattaa válddihit
Otava Dávggát (pl.), Fávnna dávgi
otavalvatti roavajeađjá
ote čárvá; (asiakirjan)válddus, (lainaus)sitahtta
otollinen buorredohkálaš, heivvolaš, vuogas
otollisuus buorredohkálašvuohta
otos čuolddus, čoakkus
otsa gál´lu
otsalihas gál´lodeahkki
otsaluu gál´lodákti
otsaontelo gál´loguovdnji
otsatukka bustu, gál´lovuovttat (pl.)
otsikko bajilčála, bajilčálus
otsoni (kem.) ozovdna; otsonikerrosozovdnageardi
ottaa váldit; o. askellávket, o. haltuunváldit háldui o. mukaansaváldit mielddis, o. hoitaakseenváldit badjelasas, o. huomioonváldit vuhtii ~ lohkui ~ fuopmášupmái,o. vaarin váldit vára,o. kantaaváldit beali, o. kiinniváldit gitta, dohppet, dol´let, o. vastaanváldit vuostái, dustet, o. kuuleviin korviinsaváldit bealljái, o. ryyppyválddestit, o. useita ryyppyjäválddástallat, o. nokkiinsanjunnádit, njunnáduvvat, o. kuvagov´vet, o. selvääváldit čielgasa, o. tukeadorjet, o. väkisinriv´vet, rihpat
ottelu gilvu, gámpa
ottolainaus loatnaváldin
ottolapsi biebmománná, adopterejuv´von mánná
ottopoika biebmobárdni
ottotytär biebmonieida
ottovanhempi biebmovánhen ~ biebmováhnen
oudosti apmasit
outapaju vuovdesieđga
outo amas, (omituinen)árte/t (-gis)
ovela gávvil (-is), viehk/is (-es), lovkken (-is)
oveluus gávvilvuohta, viehkisvuohta
ovenkahva uksageavja
ovenseutu (kodassa, sisäpuolella) uski; lähempänä ovea olevauskkit, lähimpänä ovea olevauskkimuš ~ uskkimus, ovelle ~ oveen päinuskkoš; lähempänä oveauskelis, uskeleappos, (vähän lähempänä)uskeleppožis, lähemmäksi oveauskelii, uskelebbui, (vähän lähemmäksi)uskeleppožii, lähempää ovea ohiuskil, (vähän lähempää ohi)uskelačča
ovenseutu (kodassa, ulkopuolella) uvssohat
ovensuu uksanjálbmi; ovensuussauksanjálmmis
ovenvartija uksafákta
ovi (kodassa, laavussa) uvssot
ovi (rakennuksessa) uksa; lähempänä ovea olevauvssat, lähimpänä ovea olevauvssamuš ~ uvssamus; lähempänä oveauksalis, uksaleappos, (vähän lähempänä) uksalebbožis, uksalaččas, lähemmäksi oveauksalii, uksalebbui, (vähän lähemmäksi)uksalebbožii, uksalažžii, lähempää ovea ohiuksal, (vähän lähempää ohi)uksalačča
oviaukko uksaráigi; ovesta sisään ja ulosuksaráigge sisa ja olggos
ovikello uksabiel´lu
ovimatto gámasihkastat
ovipieli uksabealis
ovipuoli (kodassa) uvssobealli; oven puolellauvssobealde, oven puolelleuvssobeallai, oven puolta uvssobeale
ovipuoli (kodassa) uvssobealli; ovipuolellauvssobealde, ovipuolelleuvssobeallai, oven puolta uvssobeale
ovipää (kodassa) uvssogeahči; ovipäässäuvssogeahčen, ovipäähänuvssogeahčai, ovipään kauttauvssogeaže
ovulaatio ovulašuvdna
P
paaduttaa buoššudit, garradit
paahde goarddáhat, goardda
paahtaa (jotakin) goardit; (vähin erin) goarddašit, (nopeasti, vähän)goarddestit
paahtava goardi, boaldi
paahtoleipä goarddaláibi
paakku čoaltu, doahkki, limpu, ruohpá, spoatni; (jäätä)čuokkar, (lunta) čahki
paakkuinen čoalttas (-), čolt/ui (-os), doahkká/i (-s), ruohppá/i, spoadná/i (-s)
paakkuuntua čoaltuluvvat, čoalttagit, doahkkut, spoatnut, spoatnaluvvat
paalu čuolda, stoalpu
paaluttaa čuldet, stolpet
paanne aškkas
paantaa aškkastit, bávtat
paapoa (sylissään) biepmadit
paapuuri (laivassa) gurutbordi
paarit (pl.) guoddinmuorat (pl.)
paarma boaru, lávžžu, lávžá
paasto borakeahttáivuohta, fástu
paastota fástudit
paatsama bodnjemiestta
paatua buoššuduvvat, buoššut
paavi poava
padota buođđut
paeta báhtarit, gárgidit, lovpet
paha (herkkä suuttumaan) bah/á (-ás), baháslunddot, suhttes (-is), suhteš (-is), vašán (-is), vaš´šá/i (-s), boark/a (-kas), moar´rá/i (-s), fáhkka/t (-dis); (naisesta)buošan (-is), buoš/ši (-es)
paha (tilanteesta tms.)hea/dju (-jos), fuo/tni (-nes), vear´rá/i (-s)
pahamaineinen bahábeakkálmas
pahanhajuinen guohca, bahča, seavdda, luvnnja
pahanilmanlintu guoržžu, gorremaš, goarrámaš, guorbá, guorbban, goartoloddi, goartu, skuordná
pahankurinen hilb/at (-es), baháguren (-is)
pahanlaatuinen bahálunddot
pahanmakuinen bahča, guohca, suvrr/is (-a), rihča, civzza, goast/tis (-e-)
pahansuopa vear´rá/i (-s), bahánalat, bahánihkkán (-is), bahájuonalaš, olmmošmeahttun, suohpáh/eapme (-is), árvvoh/eapme (-is), birolaš
pahantahtoinen bahádáhtolaš
pahantekijä bahádahkki
pahanteko bahádahku, vearredahku
pahasti, pahoin bahás, bahuid; oli pahasti loukkaantunutlei bahuid roasmmohuvvan
pahastua eaddut, hedjosit, vearránit, njunnádit; helposti pahastuvaeaddil (-is), pahastunuteattas (-is); (toisilleen)ettodit
pahasuinen njálbmá/i (-s)
pahe bahádáhpi
paheellinen bahádábálaš
paheksua unohastalit, atnit heivemeahttumin
pahemmin bahábut, vear´rábut
pahempi bahát, vear´rát
pahennus vearránus
pahentaa heajudit, vearidit
pahentua bahánit, bahonit, vearránit
pahentua bahonit
pahin bahámus, vear´rámus
pahka báhkki
pahkakuppi guksi
pahoinpidellä illastit
pahoinpitely illasteapmi
pahoinvointi il´áveadjin
paholainen neavri, biro, sáhtán, truol´la, riehtis, birovuoras, vuoras, oinnolaš, čoarveáddjá, čoarvvat
pahta (kallioseinämä) bákti, stiika
pahus bahákas, bahálaš, bahánihkkán, truol´la, neavgalat, neavri, neavsku, doantá, fánen, fánten, ruožža, bánnahaš, skárba, skárben
pahuus bahávuohta, bahodat
pahvi kartoŋga, bábir
pahvinen kartoŋga-, báber-, kartoŋggas, báhpáris ráhkaduv´von
paikalla báikki alde
paikalleen sadjosii, sadjái
paikallinen báikkálaš
paikallisjärjestö báikkálaš organisašuvdna
paikallissija (kiel.) lokálakásus
paikallistaa (paikantaa) lokaliseret
paikannimi báikenamma
paikata duogŋat; (esim. sukkaa)duogŋat, bársat, stohppádit, stohppet; (nahkaesinettä)njallut, čuoggut, (venettä)dáidnádit, láhčit, (ahkiota, nahkakenkää, nutukasta)gieggat, gieggadit, solgat, solgádit, sollat, (verkkoa)čiktit
paikka báiki, sadji
paikka (esim. nahkaesineessä) duokŋas
paikkailla duokŋadit
paikkakunta báiki, báikegoddi
paikkakuntalainen báikegoddelaš, báikegotteolmmoš, báikkálaš
paikkalintu dálveloddi
paikkalippu báikebileahtta
paikkansapitävä doal´levaš
paikkauslanka čivttaárpu ~ čivttasárpu
paikoitellen báikkuid, báikkohagaid
paikoittainen báikkolaš
pailakka (opettamaton, edellisvuonna kuohittu urosporo) spáillit
paimen (karjapaimen) oapmegeahčči
paimen (poropaimen) guođoheaddji, geahčči, reainnár (R)
paimen (rel.) báimman
paimenkoira geahččobeana
paimenmatara stuorramáđir
paimennus geahčču, reaidnu; minun poroni ovat hänen paimennuksessaanmu bohccot leat su geahčus
paimennusvuoro guođohanvuorru
paimentaa (poroja) geahččat, guođohit, reainnidit (R); siiddastallat
paimentamaton (vars. poroista) veaiddalis (attr.) ~veaittalis (attr.);antaa (porojen) olla paimentamattomanaveaiddalastit ~ veaittalastit
paimentamattomana (vars. poroista) veaiddalassii ~ veaittalassii
paimentaminen guođoheapmi, reaidnu (R)
paimentolainen nomáda; (poropaimentolainen)boazosápmelaš, badjeolmmoš
paimentolaiskota badjegoahti
paimentolaisporonhoito badjedilli
painaa (kirjoja) prentet, reanttidit, deaddilit
painaa (kädellä) deaddit; (äkkiä)deaddilit, (painella)deattašit
painaa (olla jonkin painoinen) deaddit; alkaa painaa enemmänlossut, saada jokin painamaan enemmänlossudit
painajainen deattán; nähdä painajaisiadeddot, deddohallat, čáráhallat, čáráhuddat
painaltaa, pinkoa čuoskut, bindut, boalddihit, attihit, njaccuhit
painanne rokkádat, gobádat
painattaa (kirjoja) deaddilahttit, prentehit
painautua deaddásit, deaddašuvvat
painava loss/at (-a) ~ lo/ssat (-s´ses); tehdä painavammaksilosidit, tulla painavammaksilossut, pitää jotakin liian painavana losášit
painavampi losit
painavin losimus
painavuus lossatvuohta
paine deaddu, deatta
paineilma deattaáibmu
painella deattašit
paini heaibun, fággádallan
painia heaibut, fággádallat, fákkáhallat; ruveta painimaanheaibbáskit, heaibugoahtit
painija heaibu, fággádeaddji
painiskella fággádallat
paino deaddu, lossodat, lossatvuohta
painoindeksi deaddoindeaksa
painoinen losu, lossosaš (attr.); ne ovat yhŧä painaviadat leat ovtta losu
painokirjain prentenbustávva
painokivi (verkossa) buddu, gikta, lieksa
painollinen (kiel.) dettolaš
painonhallinta deaddohálddašeapmi
painopiste deaddočuokkis
painos prentehus, preanttus, deattus
painostaa vuortnohit, deaddit, áŧestit, áhtestit
painostus deaddu, deattáhus
painoton (kiel.) deattoh/eapme (-is)
painottaa (korostaa) deattuhit, deattastit
painottaa (verkko) buddet, giktet, giktadit
painotuote preantagálvu
painotus (korostus) deattuhus, deattuheapmi
painovapaus prentenfriddjavuohta
painovirhe prentenmeattáhus
painovoima lossodatfápmu
painua (rakennuksesta) njahkat, litnjat
paise buogu
paiskata šlivget, seaivalit (ks. heittää)
paistaa (auringosta) báitit; (jonkin verran)báittašit, (kovasti)goardit
paistaa (pannussa) bassit, biđđit, steiket
paistaa (pannussa, tulella) bassit; (nopeasti, vähän)basistit, (vähin erin)basašit
paistaa (pullaa, leipää) goikadit
paiste goardda, goarddáhat
paisti čoarbbealli
paistinpannu bán´no, báiste, báistebán´no, steaikabán´no
paistinuuni steikenuvdna
paistinvarras bassinmuorra
paistos steaika
paisua báisat, bohtanit, bohtat
paita báidi
paitasillaan báidegerddiid
paitsi earret ~ earet (+ akk.)
paitsio (jalkapallossa) ovdiidoapman
paja bádji
paju sieđga
pajukasvit (pl.) sieđgašattut (pl.)
pajukko suovka
pajukkoinen sieđgá/i (-s), siđg/ii (-es)
pajulintu rohtovizar, rievssatcizáš
pajunkissa uvdnu
pajunkuoriuute (nahan parkitsemiseksi) ostu; parkita nahkaa pajunkuoriuutteellaostet
pajupilli sieđgačuojanas
pajusirkku hoaš´šacihci
pakahtua (työn paljouteen)hievganit, hálganit
pakana báhkin
pakanallinen báhkinlaš
pakanuus báhkinvuohta
pakara čoarbbealli
pakastaa galmmihit; (säästä)buolaštit
pakastamo galmmihanvisti
pakaste galbmádat, galmmáhat
pakastekaappi galmmihanskáhppe
pakastelokero galmmihanleađbma
pakastin galmmiheaddji
pakastua galbmot; (säästä) buolaštit
pakata páhkket; (täyteen)bahkket, spagget, spuŋget
paketoida páhkket
paketti pakeahtta, páhkka
pakettiauto pakeahttabiila, gálvobiila
pakina (kirjallinen) koseriija
pakinoida koseret
pakka bunta; (kortteja)páhkka, stoahkka
pakkanen buolaš; pakkasellabuolašin, pakkasessabuollašis
pakkasaste galbmaceahkki, galbmagráđđa, buolašceahkki, buolašgráđđa
pakkashuuru rusta
pakkasilma buolaš
pakkasneste buolašgolggus
pakkassumu rusta
pakkaus páhkka, páhkken
pakko bággu
pakkohuutokauppa bággovuovdin, baggočuorvvasgávpi
pakkolaitos bággolágádus, bággoinstitušuvdna
pakkolasku heahteseaivun
pakkoloma bággoluopmu
pakkoperintä bággobearran
pako báhtareapmi, gárgideapmi, gárgádus; pakoonbáhtui, báhtarussii, paossabáđus, báhtarusas
pakoilla báhtaraddat, garvvašit
pakokaasu bázahusgássa
pakokauhu panihkka
pakolainen báhtareaddji
pakollinen bákkolaš; (kurssista tms.)geatnegahtton
pakomatka báhtaranmátki; pakomatkallebáhtarussii
pakoon báhtarussii, báhtui
pakopaikka báhtaranbáiki
pakoputki bázahusbohcci
pakosalle báhtarussii
pakote (pol.) bággenvuohki, bággehus, sankšuvdna
pakottaa bágget, bákkuhit, ádjit, nágget; joutua pakotetuksibággehallat
pakottaa (särkeä) bávččastit, vearkat, várkat, seargat, luoddut, botnjat, čárvut, čuoggut
paksu (litteistä esineistä)as´sá/i (-s); (pyöreistä esineistä, lumesta)ga/ssat (-ssa); (nesteestä)
paksuhko gassalágan
paksuin (litteistä esineistä)as´sámus; (pyöreistä esineistä, lumesta)gasimus
paksuinen (litteistä esineistä) asu, assosaš (attr.)
paksuinen (pyöreistä esineistä) gasu, gassosaš (attr.)
paksukainen, pullukka buoiddat, buoiddesdiŋga; miehestäjarfi, jargi, naisestasturci, sturcediŋga
paksumpi (litteistä esineistä)as´sát; (pyöreistä esineistä, lumesta)gasit
paksusuoli gassačoalli
paksutukkainen vuoktá/i (-s), vukt/ii (-es); hän on ikäisekseen hyvin paksutukkainenson lea agi ektui hui vuoktái
paksuuntua (litteistä esineistä)assut; (pyöreistä esineistä, lumesta)gassut; (nesteestä)suohkut
paksuus (litteän esineen)assodat; (pyöreän esineen, lumen)gassodat
pala bihttá, bin´ná, biehkki (R); (kappale)stuhkka, (muru)moallu, (katkaistu)lahkki, (leikattu)časkkis, sneaida, vajahas
palaa buollit; (liekehtien, loimuten)njuoršut, njuovžut, njivžut, njivddardit, šloavvat, loahcat, loazaidit, (kipunoiden, rätisten) gargit, garggistit, ruossut, (sihisten)šnjivvat, šnjivaidit, (huonosti)skuotnjat, skuonjaidit, skitnjat, skinjaidit; ruveta palamaanbuol´lát
palaa hiljalleen buolašit
palaa nopeasti buollilit
palaa vähän buolestit
palaminen buollin
palanen bihttá, bin´ná
palapeli bihttáspeallu
palasokerit (pl.) bihttásohkkarat (pl.), tableahttasohkkarat (pl.), tableahtat (pl.)
palata máhccat, boahtit ruovttoluotta, moaddut (R)
palatsi šloahtta
palaute máhcahat; sai runokokoelmastaan hyvää palautettaoaččui diktačoakkáldagastis buori máhcahaga
palauttaa máhcahit
palautus máhcaheapmi, máhcahus
palava buol´li
palelematon bivvil (-is)
palelevainen (adj.) gollolas, gološ (-is), bivuh/eapme (-is), galmmeš (-is), gánas (-is), goa/tnas (-dne-), gorremaš, oar/tnjas (-dnje-), oar/dnji (-tnjes)
palelevainen (subst.) gáneš, gátni, goadni, oardnji, gorremaš, galbmagáhkkor (ks. vilukissa)
palella goallut; alkaa palellagoal´lát, čoskkiidit
palelluttaa (jokin kehonosa) suvččagahttit; hän palellutti korvansason suvččagahtii beljiidis, sus suvččagedje bealjit
paleltua galbmot; (kehonosasta)suvččagit
paleltuma suvččageapmi
palho (bot.) sahkonađđa, nađus
palikka guppol, gáppol
paliskunta bálggus, bálges, orohat (N), čearru (R)
paljas (maasta) bálj/is (-es), jalg/at (-es), muorah/eapme (-is)
paljassiemeniset (pl.) báljessiepmanšattut (pl.)
paljassilmu álásurbi
paljastaa (esim. salaisuus) iktit
paljastua (maasta tms.)báljagit, (esim. ilkiteosta)gávnnahallat, (paljastua lumen alta)bievlat, (esim. salaisuudesta)iktot
palje, palkeet (pl.) vuos´su
paljoksua ološit
paljolti buori muddui
paljon ollu ~ olu, eatnat, dievva; melko paljon, melkoisestimealgat
paljonkaan báljo, olus
paljoruokainen vuovdá/i (-s), boreš (-is), borastuhkes, runzá/i (-s), runz/ui (-os)
paljous olluvuohta, eatnatvuohta, hivvodat
palkankorotus bálkábajádus, bálkálasáhus
palkanmaksaja bálkámáksi
palkanmaksu bálkámáksin
palkanpidätys bálkávearrogeassin
palkata bálkáhit
palkaton bálkkáh/eahpe (-is)
palkia bálgat; (pitkään)bálggadit
palkimahelle (poroilla) bálggádat
palkinen bálggus, bálges, orohat (N), čearru (R)
palkinto bálkkašupmi; (esim. arpajaisissa)vuoitu
palkita bálkkašit
palkka bálká
palkkaluokka bálkáceahkki
palkkasoturi bálkásoalddát, láigosoalddát
palkkataso bálkádássi
palkkatili bálkákontu
palkkatodistus bálkáduođaštus
palkkatulo bálkádienas
palkkaus bálkáheapmi
palkki bielka
palkkio máksu, bálká, bálkkašupmi
palko bađvi
palkokasvi bađvešaddu
palle buddestat
pallea vuoivvasnjárčá
palleroporonjäkälä diehppejeagil
palli reŋko, vuollegis beaŋka
pallinaama duorši
pallistaa buddet
pallo spábba; leikkiä pallollaspáppastallat
palloilla spáppastallat
pallonivel spábbalađas
pallonpuolisko spábbabealli
pallopeli spáppastallan
pallopäävalas gál´lofális
pallotella spáppastallat
pallovatsa (lapsesta, vasasta jne.) rivzi
pallovatsainen (lapsesta, vasasta jne.) rivz/zas (-e-); tulla pallovatsaikseksirivzzagit, seistä jossakin pallovatsaisena rivzát
palmikko bárggáldat
palmikoida bárgidit
palmu bálbmamuorra
palmunoksa bálbma
palmusunnuntai bálbmasotnabeaivi
paloalue (vanha) buollán, roavvi
paloasema čáskadanstašuvdna
paloauto čáskadanbiila
palohaava buollánhávvi
palohälytin buollinjuman
paloitella smáv´vet
paloitella (teuras) ruvjet
palokunta čáskadangoddi
palokärki ruovddagas, gieraš, stuorračáihni
palomies čáskadeaddji
palonarka buleš (-is)
palovaara roavvi, buollán
palovaroitin suovvanjurggon
paloviina buol´leviidni, buollánviidni, (puhekielessä)sorta, garraset sorta, cizášmielki, čottalávttadas, čottadoidinčáhci
palpakko hávggarássi
palsa (mätäs) balsa
palsa (puu) bálsá
palsamoida balsameret
palsamätäs balsa